Täysin puskista, mies haluaa erota

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisellä tasolla, että jos on jättäytynyt kotirouvaksi tai kotimieheksi tai muuten rakentanut oman taloutensa toisen osapuolen varaan ja jää erotilanteessa tyhjän päälle, siitä voi syyttää tasan itseään. On perusasia, että aikuisen ihmisen on kyettävä elättämään itsensä. Lasten saanti hidastaa ansiokehitystä, mutta on huono tekosyy jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Omille lapsilleni tolkutan että pitävät huolen siitä että aikuistuttuaan pystyvät elättämään vähintään itsensä sekä omalta osaltaan mahdolliset tulevat lapsensa ja edellyttävät puolisokandidaatiltaan näyttöjä siitä että pystyvät samaan. Tällöin suhteen kaatuminen olisi korkeintaan kriisi mutta ei katastrofi.

Periaatteessa olen samaa mieltä. Se vaan että kyllä se työpaikkakin voi mennä alta. Näin kävi yhdelle tutulle, joka koko ikänsä on pitänyt taloudellista itsenäisyyttä erittäin tärkeänä. Asui keskisuuressa kaupungissa ja oman alan töitä ei enää ole. Oli aina pistänyt työn perheen edelle. Hän toki kouluttautui uudelle alalle, mutta palkka laski välttämättä ja samalla tavalla elintaso. Samaan aikaan moni kotirouva porskuttaa isossa omakotitalossa.

Joskus tulee mieleen, että suomalaisen elämäntarkoitus on omakotitalo. Olen näistä vauvapalstan keskusteluista ymmärtänyt, että eroprosentti olisi vielä huomattavasti rumempi jos ei ihmisiä pitäisi yhdessä se suomalainen unelma eli omakotitalo. Vai olisiko niin, että eroja tapahtuisi vähemmän jos yhteiselämän motiivi ja sisältö olisi joku muu kuin se jatkuva projektissa eläminen: ammatti: häät; ura; asunto; lapsi; okt; toinen lapsi; terassi; kolmas lapsi; mökki; remontti; yo-juhlat; mökkiremontti... huoh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisellä tasolla, että jos on jättäytynyt kotirouvaksi tai kotimieheksi tai muuten rakentanut oman taloutensa toisen osapuolen varaan ja jää erotilanteessa tyhjän päälle, siitä voi syyttää tasan itseään. On perusasia, että aikuisen ihmisen on kyettävä elättämään itsensä. Lasten saanti hidastaa ansiokehitystä, mutta on huono tekosyy jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Omille lapsilleni tolkutan että pitävät huolen siitä että aikuistuttuaan pystyvät elättämään vähintään itsensä sekä omalta osaltaan mahdolliset tulevat lapsensa ja edellyttävät puolisokandidaatiltaan näyttöjä siitä että pystyvät samaan. Tällöin suhteen kaatuminen olisi korkeintaan kriisi mutta ei katastrofi.

Periaatteessa olen samaa mieltä. Se vaan että kyllä se työpaikkakin voi mennä alta. Näin kävi yhdelle tutulle, joka koko ikänsä on pitänyt taloudellista itsenäisyyttä erittäin tärkeänä. Asui keskisuuressa kaupungissa ja oman alan töitä ei enää ole. Oli aina pistänyt työn perheen edelle. Hän toki kouluttautui uudelle alalle, mutta palkka laski välttämättä ja samalla tavalla elintaso. Samaan aikaan moni kotirouva porskuttaa isossa omakotitalossa.

Joskus tulee mieleen, että suomalaisen elämäntarkoitus on omakotitalo. Olen näistä vauvapalstan keskusteluista ymmärtänyt, että eroprosentti olisi vielä huomattavasti rumempi jos ei ihmisiä pitäisi yhdessä se suomalainen unelma eli omakotitalo. Vai olisiko niin, että eroja tapahtuisi vähemmän jos yhteiselämän motiivi ja sisältö olisi joku muu kuin se jatkuva projektissa eläminen: ammatti: häät; ura; asunto; lapsi; okt; toinen lapsi; terassi; kolmas lapsi; mökki; remontti; yo-juhlat; mökkiremontti... huoh

Ei pelkkä omakotitalo, mutta YT-neuvottelujen seurauksena tämä yksinäinen ihminen joutui aika kovaan kuseen taloudellisessa mielessä. Joutui myymään kotinsa pikavauhtia jne. tarkoitan vaan että elämässä ei lopulta juuri ole sellaisia asioita, joiden pysyvyyteen voi luottaa. Parisuhde voi kaatua. Työpaikka voi mennä. Ei ole helppoja patenttiratkaisuja, jolla voisi turvata oman tulevaisuuden. Sanoisin että liiallinen kiinnittyminen yhteen asiaan voi olla aina pahasta. Esim. asenne että parisuhde ei ole tärkeä, mutta työ on. Se onni loppuu siinä vaiheessa kun sut potkastaan YT:ssä pihalle tai saat hirviöpomon.

Harva mies jaksaa katsoa samaa naamaa 13 vuotta. Yksiavioisuudelle ei ole nykypäivänä perusteita kun voimakkaat naiset pärjäävät hyvin yksinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä, yhteenkään mieheen ei ikinä kannata täysin luottaa.

Onko sama myös toisinpäin, yhteenkään naiseen ei kannata 100% luottaa? Onko jokin järkevä syy, että kavennat väitteesi koskemaan vain miehiä?

-Mies

Ei omaa elämää kannata rakentaa vain toisen ihmisen varaan. Jokainen parisuhde päättyy ennemmin tai myöhemmin, ei siitä tarvitse numeroa tehdä, mutta kaikkien pitäisi pystyä huolehtimaan itsestään myös yksin. Tarkoittaa niin raha-asioita kuin kodin ylläpitoa ja vaikka ruuanlaittoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisellä tasolla, että jos on jättäytynyt kotirouvaksi tai kotimieheksi tai muuten rakentanut oman taloutensa toisen osapuolen varaan ja jää erotilanteessa tyhjän päälle, siitä voi syyttää tasan itseään. On perusasia, että aikuisen ihmisen on kyettävä elättämään itsensä. Lasten saanti hidastaa ansiokehitystä, mutta on huono tekosyy jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Omille lapsilleni tolkutan että pitävät huolen siitä että aikuistuttuaan pystyvät elättämään vähintään itsensä sekä omalta osaltaan mahdolliset tulevat lapsensa ja edellyttävät puolisokandidaatiltaan näyttöjä siitä että pystyvät samaan. Tällöin suhteen kaatuminen olisi korkeintaan kriisi mutta ei katastrofi.

Periaatteessa olen samaa mieltä. Se vaan että kyllä se työpaikkakin voi mennä alta. Näin kävi yhdelle tutulle, joka koko ikänsä on pitänyt taloudellista itsenäisyyttä erittäin tärkeänä. Asui keskisuuressa kaupungissa ja oman alan töitä ei enää ole. Oli aina pistänyt työn perheen edelle. Hän toki kouluttautui uudelle alalle, mutta palkka laski välttämättä ja samalla tavalla elintaso. Samaan aikaan moni kotirouva porskuttaa isossa omakotitalossa.

Joskus tulee mieleen, että suomalaisen elämäntarkoitus on omakotitalo. Olen näistä vauvapalstan keskusteluista ymmärtänyt, että eroprosentti olisi vielä huomattavasti rumempi jos ei ihmisiä pitäisi yhdessä se suomalainen unelma eli omakotitalo. Vai olisiko niin, että eroja tapahtuisi vähemmän jos yhteiselämän motiivi ja sisältö olisi joku muu kuin se jatkuva projektissa eläminen: ammatti: häät; ura; asunto; lapsi; okt; toinen lapsi; terassi; kolmas lapsi; mökki; remontti; yo-juhlat; mökkiremontti... huoh

Ei pelkkä omakotitalo, mutta YT-neuvottelujen seurauksena tämä yksinäinen ihminen joutui aika kovaan kuseen taloudellisessa mielessä. Joutui myymään kotinsa pikavauhtia jne. tarkoitan vaan että elämässä ei lopulta juuri ole sellaisia asioita, joiden pysyvyyteen voi luottaa. Parisuhde voi kaatua. Työpaikka voi mennä. Ei ole helppoja patenttiratkaisuja, jolla voisi turvata oman tulevaisuuden. Sanoisin että liiallinen kiinnittyminen yhteen asiaan voi olla aina pahasta. Esim. asenne että parisuhde ei ole tärkeä, mutta työ on. Se onni loppuu siinä vaiheessa kun sut potkastaan YT:ssä pihalle tai saat hirviöpomon.

Onko pakko valita jokotai?

Kuulostaa, että on eletty yli maksukyvyn leveätä elämää, jos ei rakennetusta urasta ja ansiosidonnaisista huolimatta jää sen vertaa käteen, ettei kodista pysty pitämään kiinni hetkeäkään yksin. Oon ihmetellyt jo kauan miten ihminen on rakastunut kuluttamiseen ja tavaraan, ettäon sen vuoksi valmis uhraamaan mitä vaan. Onnellisen parisuhteen ja elämän tavoittelemisen ja aivan hemmetisti aikaa ja energiaa. Me miehen kanssa ollaan valittu panostaa siihen työuraankin jonkin verran, mutta muuten on leppoistettu elämää kovalla kädellä. Pieni ja halpa koti, eikä ole kulutusluottoja kun ei juuri kulutetakaan. On aikaa olla yhdessä perheenä ja harrastaa muutakin kun töitä ja kotitöitä.

Uppo

Jahas... Teemu ja Sirpa Selänne allekirjoittavat seksin merkityksen pitkässä parisuhteessa.

Teemu kertoo:

"- Mikä olisi oikea sana? Sellainen kiimaisuus toista kohtaan, että jos se häviää, sä olet oikeasti pulassa. Koska se on fakta, että jos toinen haluaa ja toinen ei halua, niin jostain se toinen hakee sen sitten.

Sirpakin allekirjoitti Teemun analyysin Maria Veitolalle."

https://www.seiska.fi/Kotimaa/Kiimaisuutta-korostanut-Teemu-Selanne-ant…

Vaikka ikävää onkin - veikkaan ettei AP nyt kerro kaikkea. Esim. lopettanut seksin antamisen ja nyt ihmettelee miten tässä näin kävi. 

Pääasia, että huudat sille miehelle. Näin kaikki ainakin tekee vastaavassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Harva mies jaksaa katsoa samaa naamaa 13 vuotta. Yksiavioisuudelle ei ole nykypäivänä perusteita kun voimakkaat naiset pärjäävät hyvin yksinkin.

Itse asiassa on naamoja, joita katsoisin ylikin sen 13 vuotta. Elämässä vain on tähtitieteellisen pieni mahdollisuus, että sellaiset naamat taas vastaavasti sietäisivät omaani, ainakaan niin kauan.

Nimim. "sitten vielä kehtaavat kysyä, miksi tyydyit siihen mitä on"

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ikävää onkin - veikkaan ettei AP nyt kerro kaikkea. Esim. lopettanut seksin antamisen ja nyt ihmettelee miten tässä näin kävi. 

tuon antamisen jankuttamisen voisi vaikka lopettaa. Antaa vähän erikoisen kuvan parisuhteista.

Tosiasiassa yksikään ukko ei lähde pitkästä parisuhteesta yksinäisyyteen r*nkkaamaan kun voi r*nkata siinäkin parisuhteessa. Pieni vähemmistö toki löytää jonkun uuden kenen kanssa pyöriä lakanoissa, mutta niistäkin harva uskaltaa hypätä uuteen. Inhottavaa vähätellä sitä henkistä ahdistusta minkä kokee kun elää valheellisesti suhteessa ilman rakkautta ja halua. Eli toistan, yksikään ei eroa pitkästä suhteesta vain siksi koska vaimo "ei anna".

Ap kyllä meillä vällyjen välissä on ollut liikehdintää, ei ole siitä kyse. Jotenkin ajattelen, että mies on nyt vaan totaalisen kyllästynyt mun naamaan ja pojan kiukutteluun, eikä suostu näkemään, mitä sen kiukuttelun taustalla on. En usko, että auttaa, et hänellä on aika villejä sinkkukavereita, joiden kanssa hyppää baareissa. Ajattelin, et hänellä on joku kriisiytyminen ja tällaiseen tylsään perhe-elämään kyllästyminen ja hän haluaa kokeilla muita naisia eikä tätä samaa vanhaa..siinä sitten nakataan huoletta roskiin kaikki, mitä yhdessä rakennettiin. Lapsen kanssa aion mennä kahdestaan perheneuvolaan ruotimaan tätä, kun en halua hänelle haukkua isää ja oon pyytänyt mieheltäkin, että ei lähdetä haukkumaan toisiamme eikä ainakaan lapselle.

Jotenkin tuntuu siltä, että ap:n mies on totaalisen itsekäs ihmisenä. Ei siksi, että haluaa erota, vaan siksi, että unohtaa, että hänellä on lapsi. Ei lapsiperheestä lähdetä niin, että se on heippa ja pärjäilkää, en jaksa katsella teitä enää.

Mies haluaa pois koska tajusi, ettei yhteenkään naiseen voi eikä pidä ikinä luottaa.

Annan 5/5 tästä provosta. Eilinen meni pieleen kihlojen uusimisen osalta, toki osa mt-naisista tätä haluavat. Uusi päivä ja uudet provot. Tiedätkö että voisit työllistyä jos vaan haluaisit.

Niin joo toi on se joka haukkui naista eilen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ikävää onkin - veikkaan ettei AP nyt kerro kaikkea. Esim. lopettanut seksin antamisen ja nyt ihmettelee miten tässä näin kävi. 

tuon antamisen jankuttamisen voisi vaikka lopettaa. Antaa vähän erikoisen kuvan parisuhteista.

Tosiasiassa yksikään ukko ei lähde pitkästä parisuhteesta yksinäisyyteen r*nkkaamaan kun voi r*nkata siinäkin parisuhteessa. Pieni vähemmistö toki löytää jonkun uuden kenen kanssa pyöriä lakanoissa, mutta niistäkin harva uskaltaa hypätä uuteen. Inhottavaa vähätellä sitä henkistä ahdistusta minkä kokee kun elää valheellisesti suhteessa ilman rakkautta ja halua. Eli toistan, yksikään ei eroa pitkästä suhteesta vain siksi koska vaimo "ei anna".

Siinä mukana yleensä tulee muitakin harmituksia ja läheisyyden puutetta kuin pelkkä antamisen lopettaminen.

Joko antaminen on loppunut johonkin muuhun ongelmaan tai tullut muita ongelmia on tullut kun antaminen on loppunut.

Jos suhteessa jompikumpi tai molemmat eivät välitä keskinäisestä seksistä on myös muita asioita solmussa.

Mutta onhan se kyllä niinkin, että jatkuva torjuminen syö ihmistä ja se voi olla se korsi joka sitten katkaisee kamelin selän.

Ei välitä tai jaksa enää edes miettiä olisiko jotain tehtävissä niille muille seikoille.

Kun seksi tökkii tökkii kaikki muukin.

Tällä palstalla kun töistä tulee niin näkee naisten tyhmyyden. Tehkää jotain leh mät ei elämä ole sometusta

Vierailija kirjoitti:

Muista että sinun ei tarvitse muuttaa pois ennen kuin olet löytänyt uuden asunnon. Vaikka mies omistaisi asunnon, hän ei voi ilman käräjäoikeuden päätöstä häätää sinua pois.

Väärin. Pätee ainoastaan, jos olette naimisissa, tai omistat asunnosta osan. Ainoastaan kyseeseen voi tulla heitteilepano, mutta tällöin olosuhteet pihalla pitää olla huonot. Toki sinulla on oikeus ostamasi tavarat hakee asunnosta, mutta tämänkin mies voi vaatia tapahtuvan ulkopuolisen valvoessa noutoa.

Toki lasta ei voi heittää pihalle, jos on huollettava. Pitää tehdä lastensuojeluun ilmoitus, jolloin he hakevat lapsen tällöin huostaan.

Yksikään mies ei lähde ellei ole jo uutta suhdetta tulella. Nainen voi haluta eron ilman kolmatta osapuolta mutta mies ei.