Täysin puskista, mies haluaa erota
Äitini mua aikoinaan varoitti, ettei kannata sokeasti luottaa yhteenkään mieheen ja suvussanikin on varoittavia esimerkkejä, mutta silti näin sitten kävi minullekin. Yhteinen lapsi, yhteinen koti, 13v yhdessä ja eräänä iltana mies puskista töräytti, että haluaa eron. Ei ole suostunut edes puhumaan kunnolla asiasta, hän on vaan kuulemma läpeensä kyllästynyt meidän elämään ja haluaa sekä minut että muksun pois. Ei oltu edes naimisissa, joten jään tyhjin käsin. Käytös on eroilmoituksen jälkeen muuttunut kalseaksi ja hellyydenosoitukset loppui kuin seinään. Jäljellä on äärettömän tyhmä olo, miksi luotin ja miksi en ole tajunnut mitään. Rakentanut koko turvallisuuden tunteeni miehen ympärille. Luotin niin paljon kuin luottaa voi ja olin varma, että vaikka mikä olisi niin mulla on aina hänet. Ja nyt hän käyttäytyy, kuin ei haluaisi enää olla edes tekemisissä ja ajaa meitä kauemmas. Miten tästä shokista voi edes selvitä?
Kommentit (516)
Samaa mieltä, yhteenkään mieheen ei ikinä kannata täysin luottaa.
Pystytkö lähtemään ja jättämään muksun?
Tuohan nyt oli ap tyhmää, että ette menneet naimisiin
Naimisiin ilman avioehtoa kannattaa mennä, koska silloin kyllä miehen erohalut vähenee.
Meidän suvun miehet vaimot puskan takaa jättävät miehnsä.Kun tulevat 45-50 v.Lulevat ruoho on vihreämpää aidan tosella puolella? Se on se naisten menopaussit ennen vaihdevuosia ja alkavat vaihdevuodet.Hormonit heittelee suurin syy!
Toinen elämä jo toisaalla? Voimia. Itse mietin täällä pitkässä liitossa jälleen että olikohan se nyt tässä, onko mies pettänyt.
"Kun avoliitto päättyy, on mahdollista vaatia toiselta avoliiton osapuolelta hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta.
Tällainen panos voi olla esimerkiksi työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai muu vastaava toiminta.
Mikäli jompikumpi puolisoista on saanut perusteetonta etua toisen kustannuksella, voi omaisuuden jaon kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen joutuva puoliso olla oikeutettu saamaan hyvitystä puolisoltaan"
Shokista selviät ja erosta myös. Kaikki aikanaan. Nyt vain ainoastaan yhteys mieheen lapsen asioissa (jos hän haluaa lapsen kanssa olla vielä tekemisissä) ja kaikki muu kontakti poikki. Poistat somet ja muut systeemit, mistä mahdollisesti voisit miehen elämää seurata.
Vierailija kirjoitti:
Jos yhteinen lapsi niin juridisesti sama kuin avuoliitto. Vaadit ositusta.
Ei pidä paikkaansa. Elatusvelvollisuus lasta kohtaan kyllä, mutta miehen omaisuuteen ei pääse käsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, yhteenkään mieheen ei ikinä kannata täysin luottaa.
Eikä myöskään naiseen. Sokea luottamus toiseen ei ole järkevää vaikka niin söpöä olisikin. Viralliset asiapaperit kannattaa hoitaa oli sitten avo- tai avioliitossa. Yhdessä ostetut asiat aina virallisesti paperilla puoliksi ja kaikki rahaan liittyvä kannattaa dokumentoida.
Puhuiko mies sinulle ikinä, että jokin asia suhteessanne vaivaisi hänen mieltään? Jos ei puhunut, niin siinä se aikapommi sitten syntyikin - mies patosi sisälleen jotain, joka paisui hänen mielessään, ja lopulta hän ratkaisi ongelman ottamalla eron. Sinä luotit mieheen, etkä olisi voinut tehdä mitään toisin, sillä parisuhde ei toimi ilman luottamusta. Asioista pitää pystyä puhumaan, olivat ne kuinka pieniä tahansa, koska pienetkin asiat voivat jäädä puhumattomina hiertämään niin pahasti että lopulta ne alkavat näyttää ylitsepääsemättömiltä. Olen varma siitä, että mikäli tästä oli kyse, mies tulee katumaan eroa raskaasti.
On miehiä jotka eivät puhu, ja silloin parisuhde on valitettavasti hyvin epävarmalla pohjalla. Mutta on myös miehiä, jotka puhuvat (kuten allekirjoittanut - nostamme naiseni kanssa kissan pöydälle aina kun on pienintäkin aihetta, jolloin mikään ei jää vaivaamaan mieltä, enkä voisi kuvitellakaan tekeväni naiselleni mitään vastaavaa). Sitä vain en ole itsekään keksinyt, miten sellaisen miehen saisi puhumaan, joka ei sitä oma-aloitteisesti tee. Ja ymmärrän miehiin pettyneitä naisia myös mm. siksi, että moni mies saattaa olla suhteen alussa aktiivinen puhumaan, mutta vaikenee vuosien myötä ja sitten tilanne yhtäkkiä kriisiytyy.
Yllätyseron kokeneena miehenä toivotan myös paljon voimia. Ex-naiseni ei puhunut, vaan lähti ilman mitään ennakkovaroitusta ja ilman mitään selitystä. Se otti tosi lujille, mutta vasta jälkikäteen pystyin näkemään ne asiat, jotka suhteessa olivat olleet jo vuosikausia levällään. Kokemus oli kipeä ja järkyttävä, mutta samalla se oli minulle uusi alku. Nykyisessä parisuhteessani pidämme kiinni avoimuudesta ja rehellisyydestä, koska olemme molemmat niin väsyneitä aiempien elämiemme parisuhdekriiseistä. Ja lapsiakin on molemmilla aiemmista parisuhteista, eikä se ole ollut mikään este uudelle suhteelle - se on vain vahvistanut molemminpuolista ymmärrystä siitä, millaista on elää lapsen kanssa eron jälkeen, ja lujittanut suhdetta siinä mielessä, kun kumpikaan meistä ei halua että lapset joutuvat enää toista kertaa kokemaan oman vanhemman eron.
Vaikka nyt varmasti tuntuu pahalta ja tarvitset aikaa tilanteen käsittelyyn, niin toivon todella kovasti että saisit myös itse kokea tämän myötä uuden alun.
Teitä koskee avoliittolaki joten ositus on tehtävä jos niin haluatte. Mitä muuten tulee asioihin niin naiset on ihan uskomattoman sokeita miestensä suhteen. Joskus se ihan hämmästyttää että eikö nainen huomaa, että hänen puolisonsa on lopen kyllästynyt jopa vihaa tätä kun kaikki muut näkee sen heti. En keksi mitään muuta selitystä kuin se, että heitä ei kiinnosta miehensä pään sisällä oleva maailma millään tavalla. Ja sama ongelmahan on niillä miehilä mille ero tulee ihan puskista.
On vaan niin hölmö olo ja petetty.. Vuorotellen vihainen ja surullinen. Lapsesta en onneksi joudu tappelemaan, hänet saan kuulemma pitää hyvänäni. Olen vain 13v kuvitellut löytäneeni elämäni kumppanin ja ollaan oltu käytännössä koko ajan kuin paita ja peppu. Muut ympäriltä on eronnut ja ajattelin, että ei koskaan me, me ollaan niin kasvettu yhteen. Mies on saanut mennä kavereiden kanssa, en oo koskaan ollut mustasukkainen, koska oon luottanut häneen 100% ja nyt.. Tä oli tässä, voitte painua httiin, haluan olla yksin. Tästä kai sitten keräämään sirpaleita ja etsimään itseään. Ei olisi pitänyt rakentaa identiteettiään osaksi toista.. Huhhuh. Kiitos kaikille tuesta, ei ole ikinä ollut näin raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhteinen lapsi niin juridisesti sama kuin avuoliitto. Vaadit ositusta.
Ei pidä paikkaansa. Elatusvelvollisuus lasta kohtaan kyllä, mutta miehen omaisuuteen ei pääse käsiksi.
Avoliittolaki tulee voimaan 5 vuoden suhteen ja/tai lapsen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhteinen lapsi niin juridisesti sama kuin avuoliitto. Vaadit ositusta.
Ei pidä paikkaansa. Elatusvelvollisuus lasta kohtaan kyllä, mutta miehen omaisuuteen ei pääse käsiksi.
Avoliittolaki tulee voimaan 5 vuoden suhteen ja/tai lapsen jälkeen.
Juu eikä siinä mitään ositusta tapahdu, avoliitossa ei ole avio-oikeutta toisen onaisuuteen.
Aina kun mies haluaa eron, hänellä on jo uusi pyykinpesijä valmiina. Vaikka kuinka kieltää asian, niin hän valehtelee.
Mies tässä on mokannut, jos ei ole aiemmin osannut/halunnut ilmaista tyytymättömyyttään parisuhteeseen. Et todennäköisesti ole ajatustenlukija, joten et voi odottaa itseltäsi tällaisia taitoja.
Hoida omat asiasi kuntoon. Selvitä mihin tukiin olet oikeutettu ja hae tarvittaessa apua oikeusasioissa. Mies on elatusvelvollinen lapsen suhteen ja pitää kantaa vastuu. Ei siitä lapsesta pääse eroon vain ilmoittamalla, että on kyllästynyt.
Ihan hirveitä haaskalintuja täällä kommentoimassa "vaihtoi nuorempaan"... tällaiset urpot ovat varmaan tulleet jätetyiksi ihan aiheesta.
Voimia sinulle. Olen tosi pahoillani et sulle kävi näin. Nyt vaan päivä kerrallaan. Kyllä se vielä helpottaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhteinen lapsi niin juridisesti sama kuin avuoliitto. Vaadit ositusta.
Ei pidä paikkaansa. Elatusvelvollisuus lasta kohtaan kyllä, mutta miehen omaisuuteen ei pääse käsiksi.
Avoliittolaki tulee voimaan 5 vuoden suhteen ja/tai lapsen jälkeen.
Juu eikä siinä mitään ositusta tapahdu, avoliitossa ei ole avio-oikeutta toisen onaisuuteen.
Perimiseen ei ole oikeutta. Jos on yhteistä omaisuutta niin sen voi joutua jakamaan lakiteitse jos yhteisymmärykseen ei päästä. Silloin voidaan joutua katsomaan miten on elättämiset jakautuneet suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhteinen lapsi niin juridisesti sama kuin avuoliitto. Vaadit ositusta.
Ei pidä paikkaansa. Elatusvelvollisuus lasta kohtaan kyllä, mutta miehen omaisuuteen ei pääse käsiksi.
Avoliittolaki tulee voimaan 5 vuoden suhteen ja/tai lapsen jälkeen.
Kyseinen laki:
5 §
Avopuolisoiden omaisuus
Omaisuuden erottelussa kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Jos avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta, yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava.
8 §
Hyvityksen edellytykset
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.
Eli jos puolisolla on entuudestaan asuntoja ym omaisuutta, jonka hankkimiseen tai ylläpitoon avopuolisolla ei ole ollut vaikutusta, ei avopuolisolla ole myöskään oikeutta.
Muista että sinun ei tarvitse muuttaa pois ennen kuin olet löytänyt uuden asunnon. Vaikka mies omistaisi asunnon, hän ei voi ilman käräjäoikeuden päätöstä häätää sinua pois.