Lue keskustelun säännöt.
A-studiossa ihmetellään tänään miksi avoimiin työpaikkoihin ei löydy työntekijöitä vaikka satoja tuhansia työttömiä lorvailee samaan aikaan tuilla
04.07.2022 |
Ohjelmassa kuullaan yrittäjiä jotka eivät löydä yrityksiinsä työntekijöitä.
Kommentit (2046)
Työn haun jälkeen prosessi etenee näin:
1. Työnantaja palkkaa sinut
2. Teette työsopimuksen
3. Aloitat työt
Mikäli nämä kolme kohtaa - ja varsinkin niistä ensimmäinen - ei toteudu, ei sinne töihin niin vaan mennä. Työ on luonteeltaan lisäksi vastikkeellista, eli siitä maksetaan palkkaa. Jos palkkaa ei makseta, kysymys ei ole ansiotyöstä. Oliko tämä nyt riittävän selkeästi sanottu, vai oliko tässä vieläkin jotain mitä ei voi ymmärtää? Jos työnantajalle ei kukaan hakija kelpaa, eikä ketään voi palkata milloin milläkin tekosyyllä, on vaan sitten oltava ilman ja kitisemättä, ettei ketään ole tulossa. Se paskanjauhaminen siitä, että töitä ei haeta loppuu nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En viitsi kaivella, kuinka muissa EU maissa, onko työttömiä ja maksetaanko loisimisesta samaan malliin kuin Suomessa. Käsittääkseni koulutetut työllistyvät ja saavat palkkaa eläkseen, sensijaan "paskatöihin" ei kannata mennä koska enemmän tienaa tekemättä mitään.
Paskatyö ilmaisu lanseerattiin aikanaan, kun töitä ei enää kannattanut ottaa, koska paremmin pärjäsi ilmankin.
En ole ikinä ollut päivääkään työttömänä, suren nuorten kohtaloa, elämä luisuu oleilemalla, tekemättä mitään. Kun ei tee töitä ei sitten eläkettäkään tule, mutta sitähän ei parikymppisenä pahemmin ajatella.
Palkan pitäisi aina reilusti voittaa tuet. Suurin osa (99,9%) käy töissä pelkästään rahan takia. Raha liittyy asiaan myös niin että eläke kertyy kun töissä käy.
Matalapalkka-aloilla valitetaan, ettei voi maksaa enempää palkkaa kun on niin pienet katteet. Onko tullut mieleen, että katteita voi yrittää nostaa ja sitä kautta ohjata lisää palkkoihin?
30 vuoden kokemuksella voin sanoa, ettei esimerkiksi ravintolassa myyntiin vaikuta käytännössä yhtään se, että maksaako annos 25 vai 29 euroa.
Alalla kuin alalla voi myös ottaa työntekijät mukaan osaomistajiksi yrityksiin osakejärjestelyjen kautta. Se jos mikä sitouttaa työntekijää ja saa hänet kiinnostumaan työnjäljestä ja laadusta. Ylipäänsä yrityksen hyvin voinnista. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus päästä osingoille mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyville työnantajille on aina tulijoita jonoksi asti, ellei vaatimukset ole täysin utopistiset, jopa tilanteessa, ettei työttömänä ole yhtäkään ihmistä. Aina valmistuu uusia ihmisiä työmarkkinoille ja on ihmisiä, jotka haluavat vaihtaa työpaikkoja.
Työttömänä on tuhansia tai kymmeniäkin tuhansia, en tiedä paljonko, kun tätä EI IKINÄ HALUTA tilastoida, jotka eivät saa muita tukia kuin sen työmarkkinatuen tai pienehkön ansiosidonnaisen. Vielä 10 vuotta ei puolison tulojen takia saanut sitäkään ja olin siinä tilanteessa. Se, että jouduin elämään säästöilläni, ei paljon auttanut työnsaannissa. Olisin ottanut mitä tahansa vähäksikin aikaa, koska nollasta ei voi vähentää. Ainoa homma mitä olisin saanut oli mansikanpoiminta ja sinne olisin mennytkin, mutta satuin saamaan sitten oman alani työn. Kaikki kutsut olivat omalle alalle ja työllistyinkin sittemmin ja nyt on ollut monta vuotta sama toistaiseksi voimassa oleva paikka.
Mielestäni ihmisten pitäisi ottaa vastaan niitä huonompiakin töitä, jos vaihtoehtona on elää yhteiskunnan varoilla. Huonommista työpaikoista voi sitten vaihtaa myöhemmin parempiin.
Mitä nämä paremmat työpaikat ovat joihin joku wolttinee...henkilöys, osa-aikainen siivous tai mikä tahansa fyysinen ja raskas brutto lähellä 2 tonnia-duuni avaa kultaiset ovet tai pätevöittää? Anna esimerkki. Jos kerran on jo edellytykset tehdä parempia töitä niin kumma kun niitä ei saa ilman että tekee miinustiliä puhelimyyjänä. Toki on pikkufirmoja joissa voi saada lisävastuuta mutta ei tämä päde suurimpaan osaan.
Pätevöityminen on yksi asia. Toinen on moraalinen näkökulma. Makaako kotona muiden elätettävänä, vai tekeekö töitä samalla kun etsii parempaa duunia?
Ainakin itse katson paremmalla henkilöä, joka on tehnyt ns. huonompaa hommaa vs. makoillut kotona. Tuo kertoo ihmisen motivaatiosta ja asenteesta, joka on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista työelämässä.
Millä tavalla sinä otat selvää siitä, onko tuo henkilö ollut työtön omasta halustaan vai siksi, että hän ei vain ole löytänyt töitä?
Ei tuo erottelu minua kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matalapalkka-aloilla valitetaan, ettei voi maksaa enempää palkkaa kun on niin pienet katteet. Onko tullut mieleen, että katteita voi yrittää nostaa ja sitä kautta ohjata lisää palkkoihin?
30 vuoden kokemuksella voin sanoa, ettei esimerkiksi ravintolassa myyntiin vaikuta käytännössä yhtään se, että maksaako annos 25 vai 29 euroa.
Alalla kuin alalla voi myös ottaa työntekijät mukaan osaomistajiksi yrityksiin osakejärjestelyjen kautta. Se jos mikä sitouttaa työntekijää ja saa hänet kiinnostumaan työnjäljestä ja laadusta. Ylipäänsä yrityksen hyvin voinnista. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus päästä osingoille mukaan.
Ok, eli sinun mielestä lounaan hintaa voidaan nostaa 12 eurosta, vaikka 16 euroon, eikä tuo näy mitenkään myynnissä? Luulen että sinä et ole ollut myynnin kanssa tekemisissä, muuten kuin kassakonetta käyttävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyville työnantajille on aina tulijoita jonoksi asti, ellei vaatimukset ole täysin utopistiset, jopa tilanteessa, ettei työttömänä ole yhtäkään ihmistä. Aina valmistuu uusia ihmisiä työmarkkinoille ja on ihmisiä, jotka haluavat vaihtaa työpaikkoja.
Työttömänä on tuhansia tai kymmeniäkin tuhansia, en tiedä paljonko, kun tätä EI IKINÄ HALUTA tilastoida, jotka eivät saa muita tukia kuin sen työmarkkinatuen tai pienehkön ansiosidonnaisen. Vielä 10 vuotta ei puolison tulojen takia saanut sitäkään ja olin siinä tilanteessa. Se, että jouduin elämään säästöilläni, ei paljon auttanut työnsaannissa. Olisin ottanut mitä tahansa vähäksikin aikaa, koska nollasta ei voi vähentää. Ainoa homma mitä olisin saanut oli mansikanpoiminta ja sinne olisin mennytkin, mutta satuin saamaan sitten oman alani työn. Kaikki kutsut olivat omalle alalle ja työllistyinkin sittemmin ja nyt on ollut monta vuotta sama toistaiseksi voimassa oleva paikka.
Mielestäni ihmisten pitäisi ottaa vastaan niitä huonompiakin töitä, jos vaihtoehtona on elää yhteiskunnan varoilla. Huonommista työpaikoista voi sitten vaihtaa myöhemmin parempiin.
Mitä nämä paremmat työpaikat ovat joihin joku wolttinee...henkilöys, osa-aikainen siivous tai mikä tahansa fyysinen ja raskas brutto lähellä 2 tonnia-duuni avaa kultaiset ovet tai pätevöittää? Anna esimerkki. Jos kerran on jo edellytykset tehdä parempia töitä niin kumma kun niitä ei saa ilman että tekee miinustiliä puhelimyyjänä. Toki on pikkufirmoja joissa voi saada lisävastuuta mutta ei tämä päde suurimpaan osaan.
Pätevöityminen on yksi asia. Toinen on moraalinen näkökulma. Makaako kotona muiden elätettävänä, vai tekeekö töitä samalla kun etsii parempaa duunia?
Ainakin itse katson paremmalla henkilöä, joka on tehnyt ns. huonompaa hommaa vs. makoillut kotona. Tuo kertoo ihmisen motivaatiosta ja asenteesta, joka on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista työelämässä.
80-luku soitti ja haluaa kommenttinsa takaisin.
Jännä miten näitä työvoimapoliittisia kommentteja lausuu ihmiset jotka ei selvästikään ole itse hakeneet töitä vuosikymmeniin saati että olisi päivittäneet tietojaan tällä välillä siitä miten homma nykyään toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomeen pitäisi saada enemmän palkkatasa-arvoa niin alkaisi työt kiinnostamaan. Miksi joku lähtee orjatöihin 2000e palkalla kun helposta toimistotyöstä saa sen 4000e tai ylikin?
3-4 vuotta pidempää kun istuu koulussa niin silloin ei tarvi hakea noihin orjatöihin/duunaritöihin.
Suomi on jakautunut yhteiskunta, täällä on aika selkeät luokkajaot palkkojen eli koulutuksen mukaan.
kohdellaan ihmistä kuin paskaa- kumma kun ei maistu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän millään yhteiskunnalla ole varaa makuuttaa terveitä, työkykyisiä kansalaisia.
Uskon että jossain vaiheessa työttömyyskorvaukset, sosiaalituet, tulevat vastikkeelliseksi.
Eli jos työkykyiselle työttömälle osoitetaan työtä, niin se on otettava vastaan. Muussa tapauksessa yhteiskunnan antamat tuet esimerkiksi lakkaavat tai leikkaantuvat.
Tämä tietysti tarkoittaa että työmarkkinat erityvät yhä vahvemmin.
On "paskatyöt" ja paremmat työt.
Ja "paskatyökin" on otettava vastaan jos sellaista tarjotaan.
Työkyvyttömät tietysti erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ansiosidonnaisesta jää saman verran käteen kuin palkasta niin kuka viitsii tehdä töitä kahteen vuoteen./quote]
Ansiosidonnaisen kesto ei taatusti yhtään vaikuta siihen kauanko ollaan työttömänä
Tämä on tilastojen valossa 100% valetta. Työllistyminen kiihtyy valtavasti, kun ansiosidonnaisen maksuaika lähestyy loppuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ehkä kourallinen yrityksiä, joissa yrittäjä voi oikeasti sanoa rikastuneensa. Ei yrittäjillä ole varaa palkata lisää ihmisiä kovalla palkalla, koska asiakkaita on yleensä niin vähän, ja näistä vain osa kunnolla maksavia.
Suomessa on kourallinen yrittäjiä, jotka ovat jotain ansainneet. Muut ovat toisten siivellä eläviä syöpäläisiä.
Itse en enää töissä tee kun sen verran kuin palkkqa velvoittaa. Yrittäjä repiköön voittonsa vaikka omasta perseetään.
Vierailija kirjoitti:
En viitsi kaivella, kuinka muissa EU maissa, onko työttömiä ja maksetaanko loisimisesta samaan malliin kuin Suomessa. Käsittääkseni koulutetut työllistyvät ja saavat palkkaa eläkseen, sensijaan "paskatöihin" ei kannata mennä koska enemmän tienaa tekemättä mitään.
Paskatyö ilmaisu lanseerattiin aikanaan, kun töitä ei enää kannattanut ottaa, koska paremmin pärjäsi ilmankin.
En ole ikinä ollut päivääkään työttömänä, suren nuorten kohtaloa, elämä luisuu oleilemalla, tekemättä mitään. Kun ei tee töitä ei sitten eläkettäkään tule, mutta sitähän ei parikymppisenä pahemmin ajatella.
Suomalainen tukien määrän tilastointitapa on harhaanjohtava (kuinka ollakaan, taas kerran). Esim. pienimmässä kelan maksamassa työttömyystuessa nuo ilmoittaa sen määrän mikä maksetaan ennen veroja mutta ei kukaan saa työttömyysturvaa ilman veroja joten todellisuudessa määrä on noin 20% pienempi. Sama asumistuessa jossa on sekä epärealistisen pienet maksimisummat vuokratasoon nähden, että vielä automaattinen 20% leikkuri summalle (tämä ei siis ole vero vaan summaa vaan leikataan 20% ennen maksua). Kuitenkin kansainvälisessä vertailuissa suomalaisviranomaiset tuppaa mainostamaan noita bruttosummia joita kukaan ei saa, että kyllä meillä ihan hyvät tuet on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matalapalkka-aloilla valitetaan, ettei voi maksaa enempää palkkaa kun on niin pienet katteet. Onko tullut mieleen, että katteita voi yrittää nostaa ja sitä kautta ohjata lisää palkkoihin?
30 vuoden kokemuksella voin sanoa, ettei esimerkiksi ravintolassa myyntiin vaikuta käytännössä yhtään se, että maksaako annos 25 vai 29 euroa.
Alalla kuin alalla voi myös ottaa työntekijät mukaan osaomistajiksi yrityksiin osakejärjestelyjen kautta. Se jos mikä sitouttaa työntekijää ja saa hänet kiinnostumaan työnjäljestä ja laadusta. Ylipäänsä yrityksen hyvin voinnista. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus päästä osingoille mukaan.
Työntekijöiden tulee päästä osingolle mukaan? He eivät kanna yrittäjä- tai omistajariskiä, joten miksi heidän pitäisi saada korvaus ilman tätä osuutta? Et taida kyllä ymmärtää mitään osakejärjesteltyistä. PK-yritykset eivät todellakaan voi ottaa ketä tahansa omistajaksi.
Lisäksi, pörssiyhtiöissä kuka tahansa työnekijä voi ostaa oman firmansa osakkeita, mutta harva työntekijä käyttää tätä mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnteko ei ole kannattavaa pienellä palkalla koska suomi on niin kallis maa, suomessa on niin korkea verotus ja työeläkemaksut on liian suuria.
Eihän se työeläkemaksun suuruus koske työntekijää. sivukulut ovat työnantajan ongelma ja hän ne suurimmaksi osaksi maksaa ja juuri työntekijöiden turvaksi. Tokihan palkat lähes kaksinkertaistuisi, mikäli eläkemaksut, sairausvakuutus maksu,ja työeläke.maksu tilitettäisiin työntekijälle itselleen ja hän itse maksaisi nämä kulunsa. Moniko joutuisi konkurssiin kun ei näitä maksuja saisikaan maksettua. Kannattaa muistaa, että Suomessa palkkaa saavat kustantavat sosiaaliturvan.
Sipilän hallituksen jälkeen myös palkan sivukulut on laitettu osin työntekijän itsensä maksettavaksi. Perusveroprosentin päälle tulee vielä noin 10% muita maksuja, jotka työntekijä itse maksaa palkastaan, esimerkiksi juuri tyel-maksut. Et vissiin itse ole palkansaajana, kun et tätä tiedä? Ja ei ole muuten palkat "kaksinkertaistuneet" tuon Sipilän kikytyksen jälkeen, päinvastoin laskivat kun tuli lisää ilmaistyötä, lomapalkoista vietiin osa jne.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on muistaakseni yli 200 000 sellaista aikuista, joilla on pelkkä peruskoulutodistus. Nämä ovat sitä porukkaa, joka selittää pokkana, että ei ole järkeä mennä töihin, kun siitä ei makseta.
Ja samat tyypit myös pertustelevat työttömyyttään sillä, ettei töitä saa ilman koulutusta. No pitäisikö hankkia se koulutus? Tuollaiset tapaukset voivat opiskelella työttömyysetuudella. Ihan järjetöntä, että tällaisen toiminnan annetaan olla mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyville työnantajille on aina tulijoita jonoksi asti, ellei vaatimukset ole täysin utopistiset, jopa tilanteessa, ettei työttömänä ole yhtäkään ihmistä. Aina valmistuu uusia ihmisiä työmarkkinoille ja on ihmisiä, jotka haluavat vaihtaa työpaikkoja.
Työttömänä on tuhansia tai kymmeniäkin tuhansia, en tiedä paljonko, kun tätä EI IKINÄ HALUTA tilastoida, jotka eivät saa muita tukia kuin sen työmarkkinatuen tai pienehkön ansiosidonnaisen. Vielä 10 vuotta ei puolison tulojen takia saanut sitäkään ja olin siinä tilanteessa. Se, että jouduin elämään säästöilläni, ei paljon auttanut työnsaannissa. Olisin ottanut mitä tahansa vähäksikin aikaa, koska nollasta ei voi vähentää. Ainoa homma mitä olisin saanut oli mansikanpoiminta ja sinne olisin mennytkin, mutta satuin saamaan sitten oman alani työn. Kaikki kutsut olivat omalle alalle ja työllistyinkin sittemmin ja nyt on ollut monta vuotta sama toistaiseksi voimassa oleva paikka.
Mielestäni ihmisten pitäisi ottaa vastaan niitä huonompiakin töitä, jos vaihtoehtona on elää yhteiskunnan varoilla. Huonommista työpaikoista voi sitten vaihtaa myöhemmin parempiin.
Mitä nämä paremmat työpaikat ovat joihin joku wolttinee...henkilöys, osa-aikainen siivous tai mikä tahansa fyysinen ja raskas brutto lähellä 2 tonnia-duuni avaa kultaiset ovet tai pätevöittää? Anna esimerkki. Jos kerran on jo edellytykset tehdä parempia töitä niin kumma kun niitä ei saa ilman että tekee miinustiliä puhelimyyjänä. Toki on pikkufirmoja joissa voi saada lisävastuuta mutta ei tämä päde suurimpaan osaan.
Pätevöityminen on yksi asia. Toinen on moraalinen näkökulma. Makaako kotona muiden elätettävänä, vai tekeekö töitä samalla kun etsii parempaa duunia?
Ainakin itse katson paremmalla henkilöä, joka on tehnyt ns. huonompaa hommaa vs. makoillut kotona. Tuo kertoo ihmisen motivaatiosta ja asenteesta, joka on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista työelämässä.
80-luku soitti ja haluaa kommenttinsa takaisin.
Jännä miten näitä työvoimapoliittisia kommentteja lausuu ihmiset jotka ei selvästikään ole itse hakeneet töitä vuosikymmeniin saati että olisi päivittäneet tietojaan tällä välillä siitä miten homma nykyään toimii.
Päätelmäsi meni vähän pieleen. Olen hakenut töitä kymmenen vuoden aikana ilman mitään suhteita ja olen ollut rekrytoimassa ihmisiä, tasaisin väliajoin.
Kertokaapas minulle työttömälle että mistä työstä maksetaan se vähintään 3300e/kk bruttona niin haen heti niihin hommiin.
En ole korkeastikoulutettu ja asun uudenmaan ulkopuolella.
Kun katselen avoimia työpaikkoja niin miksi ilmoituksissa ei kerrota sitä kuinka suurta palkkaa he ovat valmiita maksamaan? Se on se tärkein tieto ja sitä ei kerrota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matalapalkka-aloilla valitetaan, ettei voi maksaa enempää palkkaa kun on niin pienet katteet. Onko tullut mieleen, että katteita voi yrittää nostaa ja sitä kautta ohjata lisää palkkoihin?
30 vuoden kokemuksella voin sanoa, ettei esimerkiksi ravintolassa myyntiin vaikuta käytännössä yhtään se, että maksaako annos 25 vai 29 euroa.
Alalla kuin alalla voi myös ottaa työntekijät mukaan osaomistajiksi yrityksiin osakejärjestelyjen kautta. Se jos mikä sitouttaa työntekijää ja saa hänet kiinnostumaan työnjäljestä ja laadusta. Ylipäänsä yrityksen hyvin voinnista. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus päästä osingoille mukaan.
Ok, eli sinun mielestä lounaan hintaa voidaan nostaa 12 eurosta, vaikka 16 euroon, eikä tuo näy mitenkään myynnissä? Luulen että sinä et ole ollut myynnin kanssa tekemisissä, muuten kuin kassakonetta käyttävänä.
Tämä. 30 vuotta alalla ollut ei tunne omaa alaansa. Ala carte -listalla muutama euro ei vaikuta ostopäätökseen, mutta suurin osa ravintoloista tekee katteensa lounamyynnissä ja siinä kate tulee puhtaasti volyymista. Neljän euron nousu todellakin karkoittaa lounastajat.
Tuollaisella liiketoimintaosaamisella sitten pitäisi päästä vielä osaomistajaksi.
Millä tavalla sinä otat selvää siitä, onko tuo henkilö ollut työtön omasta halustaan vai siksi, että hän ei vain ole löytänyt töitä?