Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun vanha äitini valittaa minulle usein yksinäisyyttään??!
04.07.2022 |
Muutin 2 vuotta sitten pois kotoa ja hän jäi sinne asumaan yksin, hänellä ei ole miestä. Olen huomannut että hän on muuttunut jotenkin katkeraksi, valittaa usein miten tylsää elämä on ja miksen käy useammin kylässä ( vaikka käyn kerran viikossa). Joskus tuntuu että olen hänen ainoa seura ja jolle hän voi avautua. Mitä ihmetteä tehdä? Enkai minä hänen elämäänsä voi korjata?!! Hän kai jotenkin tottui siihen että aikaisemmin tehtiin kaikki asiat kahdestaan ja olin kai hänelle aviomiehen korvike ( sairasta ? :D) nniin nyt ei osaa olla yhtään yksin? Ei hän mitenkään sairas ole, ettei voisi vaikka miestä etsiä...?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sun tarvitse tehdä yhtään mitään. Äitisi asia on laittaa elämänsä mieluisekseen. Et elä äitisi elämää vaan omaasi.
Haluaisin tehdä jotai kun on kurja katsella sitä katkeruutta. Onko se normaalia että tuollainen käytös kun lapset muuttaa kotoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulu sinulle, aikuisen ihminen ihan ihkaoma ongelma, johon hänen olisi pitänyt osata varautua jo vuosia sitten.
t. 18- ja 20-vuotiaiden äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sun tarvitse tehdä yhtään mitään. Äitisi asia on laittaa elämänsä mieluisekseen. Et elä äitisi elämää vaan omaasi.
Haluaisin tehdä jotai kun on kurja katsella sitä katkeruutta. Onko se normaalia että tuollainen käytös kun lapset muuttaa kotoa?
Kannattaa sitten varmaan kysyä äidiltäsi että mitä voisit tehdä. Varmaan saisit äidillesi mieluisemman vastauksen kuin täältä tuntemattomilta.
Äidilläsi voisi olla kissa tai koira.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sun tarvitse tehdä yhtään mitään. Äitisi asia on laittaa elämänsä mieluisekseen. Et elä äitisi elämää vaan omaasi.
Haluaisin tehdä jotai kun on kurja katsella sitä katkeruutta. Onko se normaalia että tuollainen käytös kun lapset muuttaa kotoa?
Älä katsele, ota kunnolla etäisyyttä. Nyt jos jäät tuohon puolittain roikkumaan ja hyvittelemään jne pilaat vain oman elämäsi. Yksi nuoruus se sinullakin on vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sun tarvitse tehdä yhtään mitään. Äitisi asia on laittaa elämänsä mieluisekseen. Et elä äitisi elämää vaan omaasi.
Haluaisin tehdä jotai kun on kurja katsella sitä katkeruutta. Onko se normaalia että tuollainen käytös kun lapset muuttaa kotoa?
Kannattaa sitten varmaan kysyä äidiltäsi että mitä voisit tehdä. Varmaan saisit äidillesi mieluisemman vastauksen kuin täältä tuntemattomilta.
Olen koittanut ehdottaa että tutustuisi ihmisiin mutta vastaukset on aina katkeraa huutelua... "pärjään kyllä yksinkin!"
Jos ihminen on elänyt elämänsä niin, ettei jää yhtään ystävää, kannattaa katsoa peiliin. Äitisi se ongelma on, et sinä. Älä vaan uhraa ainoaa elämääsi marttyyrille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sun tarvitse tehdä yhtään mitään. Äitisi asia on laittaa elämänsä mieluisekseen. Et elä äitisi elämää vaan omaasi.
Haluaisin tehdä jotai kun on kurja katsella sitä katkeruutta. Onko se normaalia että tuollainen käytös kun lapset muuttaa kotoa?
Kannattaa sitten varmaan kysyä äidiltäsi että mitä voisit tehdä. Varmaan saisit äidillesi mieluisemman vastauksen kuin täältä tuntemattomilta.
Vastaus on varmaan muuta takaisin kotiin. Äidin pitää itse ratkaista ongelmansa, lapsella on nyt tarpeeksi tekemistä oman elämänsä kanssa. Näkeminen kerran viikkoon on jo paljon.
Meillä toisinpäin , minä valitan yksinäisyyttäni äidille. Tosin en oleta että hänen pitäisi mun kanssa olla, vaan lähinnä tukea tarvisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen on elänyt elämänsä niin, ettei jää yhtään ystävää, kannattaa katsoa peiliin. Äitisi se ongelma on, et sinä. Älä vaan uhraa ainoaa elämääsi marttyyrille.
On hänellä " tuttuja" mutta ei kunnon ystäviä joille voi avautua. En tiedä missä vika.
Muuta kauas. Älä kuuntele valitustaan vaan sano Ettet jaksaisi kuunnella valitustaan. Ja luuri kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä äitisi harrasti nuorempana? Yleensä se sama asia alkaa kiinnostaa myöhemminkin. Kerhoon, kansalaisopistoon tms.
Mun esikoinen muutti ulkomaille opiskelemaan ja on käynyt vuoden aikana kotona kolme kertaa. Näin se elämä menee ja näin sen kuuluu mennä. Tervepäinen äiti tajuaa tämän ja on ylpeä lapsestaan, joka pärjää. Sen sijaan että käpertyy itseensä ja omien tunteidensa ympärille.
Minun äitini oli tuollainen takertuja, enkä tiedä mitään vastenmielisempää! Hän jopa yllytti pikkusiskoani lintsaamaan koulusta, ettei olisi yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole sinun ongelmasi. Voit sanoa suoraan, että kurjaa ja painostavan tuntoista moinen syyllistys. Että nyt äiti vaan ihmisten ilmoille. Kai hänellä tuttuja on? Vanhoja tuttuja? Joiden kanssa verestää ystävyyttä? Jos on käynyt niin, ettei ole aikanaan tajunnut sinua kasvattaessaan moiseen panostaa.
Omat lapseni ovat pian pois kotoa. Olen edelleen suhteellisen nuori alle 50v kun viimeinenkin täysi-ikäinen. Odotan tätä elämänvaihetta jo innolla. Minulla on monta suunnitelmaa. Myyn pois talon, joka siinä vaiheessa auttamatta liian iso. Vuokraan kaupunkitukikohdaksi pienen yksiön ja syrjemmäs sitten mökki/pieni talo. Värikäs ja kotoisa. Pihasaunalla ja paljulla. Kaipaan tätä rauhaa ja syrjäisyyttä; Lapseni eivät. Lisäksi olen suunnitellut matkustelevani ystävieni kanssa. Muutama nainen, joiden kanssa sama tilanne; innolla odotetaan, että saa taas alkaa uuden vaiheen.
Koska tällä hetkellä asutaan tässä siksi, kun lasten kannalta näin on ollut oikein hyvä. Lyhyt matka joka paikkaan, niin ovat voineet kouluiästä alkaen pyörällä kavereiden luona, leffassa ja uimahallissa jne kulkea.
Vierailija kirjoitti:
Mitä äitisi harrasti nuorempana? Yleensä se sama asia alkaa kiinnostaa myöhemminkin. Kerhoon, kansalaisopistoon tms.
Shoppailua, mutta nyt ei ole varaa enää.
Se ei ole sinun ongelmasi. Äitisi on korkea aika katsoa peiliin. Vika on hänessä. Ehkä on teräväkielinen, luulee itsestään liikoja, laiska pitämään yhteyttä, negatiivinen valittaja...
quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen on elänyt elämänsä niin, ettei jää yhtään ystävää, kannattaa katsoa peiliin. Äitisi se ongelma on, et sinä. Älä vaan uhraa ainoaa elämääsi marttyyrille.
On hänellä " tuttuja" mutta ei kunnon ystäviä joille voi avautua. En tiedä missä vika.
Muutit juuri pois? Otsikossa ... vanha äiti..?
Minkä ikäinen olet itse ja minkä ikäinen äitisi?
Vaikuttaa tilanteeseen mielestäni
Vierailija kirjoitti:
Muutit juuri pois? Otsikossa ... vanha äiti..?
Minkä ikäinen olet itse ja minkä ikäinen äitisi?Vaikuttaa tilanteeseen mielestäni
23 ja äitini yli 60
Mun äiti oli samanlainen kun jäi leskeksi. (Tosin varmaan vanhempi kuin ap.n äiti) Katsottiin netistä vanhuksille suunnattua toimintaa ja muutama häntä kiinnostikin, mutta hän arasteli mennä yksin. Lähdin sitten eka kerralla mukaan (tuli mieleen oma eka koulupäivä🙂) ja hyvinhän se meni. Äiti löysi pari uutta harrastusta ja sai uusia kavereita. Nyt ei enää ole niin riippuvainen minusta.
Ei kai sun tarvitse tehdä yhtään mitään. Äitisi asia on laittaa elämänsä mieluisekseen. Et elä äitisi elämää vaan omaasi.