Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun vanha äitini valittaa minulle usein yksinäisyyttään??!
04.07.2022 |
Muutin 2 vuotta sitten pois kotoa ja hän jäi sinne asumaan yksin, hänellä ei ole miestä. Olen huomannut että hän on muuttunut jotenkin katkeraksi, valittaa usein miten tylsää elämä on ja miksen käy useammin kylässä ( vaikka käyn kerran viikossa). Joskus tuntuu että olen hänen ainoa seura ja jolle hän voi avautua. Mitä ihmetteä tehdä? Enkai minä hänen elämäänsä voi korjata?!! Hän kai jotenkin tottui siihen että aikaisemmin tehtiin kaikki asiat kahdestaan ja olin kai hänelle aviomiehen korvike ( sairasta ? :D) nniin nyt ei osaa olla yhtään yksin? Ei hän mitenkään sairas ole, ettei voisi vaikka miestä etsiä...?
Kommentit (55)
Ap, mene käymään ja pyydä häntä käymään. Ei tähän ole mitään sääntöjä.
Italiassa ollaan hyvinkin sukurakkaita, Suomessa ihmisiä jätetään yksin mikä on täysin järkyttävää.
Mietitään itsemme samaan asemaan. Olisi kauheaa olla jatkuvasti ihan yksin. Harvapa meistä on syntynyt erakoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Shoppailua, mutta nyt ei ole varaa enää.[/quote]
Just. Kuulostaa tyhjäpäältä. Hän on siis laiska, jolle pitäisi tuoda ystävätkin kotiin kun hän ei jaksa, tahdo, viitsi harrastaa yhtään mitään.
Muuta äitisi luo! Sen tekisin jos olisi elossa minun rakas äiti!
Vierailija kirjoitti:
Ap, mene käymään ja pyydä häntä käymään. Ei tähän ole mitään sääntöjä.
Italiassa ollaan hyvinkin sukurakkaita, Suomessa ihmisiä jätetään yksin mikä on täysin järkyttävää.
Mietitään itsemme samaan asemaan. Olisi kauheaa olla jatkuvasti ihan yksin. Harvapa meistä on syntynyt erakoksi.
Käyn kylässä kerran viikossa. Se ei tunnu riittävän :-/ Lisäksi tekstaillaan ja soitellaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mene käymään ja pyydä häntä käymään. Ei tähän ole mitään sääntöjä.
Italiassa ollaan hyvinkin sukurakkaita, Suomessa ihmisiä jätetään yksin mikä on täysin järkyttävää.
Mietitään itsemme samaan asemaan. Olisi kauheaa olla jatkuvasti ihan yksin. Harvapa meistä on syntynyt erakoksi.
Miksei sitten halua tutustua ihmisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuta äitisi luo! Sen tekisin jos olisi elossa minun rakas äiti!
Ei siitä tulis mitään kun mulla on poikaystäväkin XD
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vanha se on? Onko vielä työelämässä? Oletko ainut lapsi?
Yli 60, ei kai nykypäivänä vanha, mutta minuun verrattuna kai vanhus? :D Ei ole työelämässä. Olen ainut lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu sinulle, aikuisen ihminen ihan ihkaoma ongelma, johon hänen olisi pitänyt osata varautua jo vuosia sitten.
t. 18- ja 20-vuotiaiden äiti
Juuri näin. Kun lapset tulevat siihen ikään, etteivät tarvitse enää joka hetkeksi lapsenvahtia, vanhempien on syytä keksiä näihin hetkiin jotain itselleen mielekästä tekemistä. Mitä isommiksi lapset tulevat, sitä pidempiä aikoja pärjäävät ilman aikuista ja sitä enemmän on omaa aikaa. Kun sitten muuttavat omilleen, omaa aikaa on kaikki muu paitsi se, minkä joutuu antamaan työnantajalle. Jos ei ole vuosien varrella opetellut nauttimaan omasta ajastaan ja keksimään sille ajalle tekemistä, vaan on keskittynyt kokonaan lapsiinsa, voi tulla vaikeaa, kun lapset muuttavat pois.
t. 30- ja 36-vuotiaiden äiti
Vierailija kirjoitti:
Ap, mene käymään ja pyydä häntä käymään. Ei tähän ole mitään sääntöjä.
Italiassa ollaan hyvinkin sukurakkaita, Suomessa ihmisiä jätetään yksin mikä on täysin järkyttävää.
Mietitään itsemme samaan asemaan. Olisi kauheaa olla jatkuvasti ihan yksin. Harvapa meistä on syntynyt erakoksi.
Tumpulat epämiellyttävät ihmiset voi katsoa peiliin jos ovat yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuta äitisi luo! Sen tekisin jos olisi elossa minun rakas äiti!
Sitten joku päivä ap huomaa olevansa yli viisikymppinen, ilman koulutusta, puolisoa, omia lapsia ja ystäviä. Koko elämä on mennyt äidin kanssa. Itse en omille lapsille tuota kohtaloa halua.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti oli samanlainen kun jäi leskeksi. (Tosin varmaan vanhempi kuin ap.n äiti) Katsottiin netistä vanhuksille suunnattua toimintaa ja muutama häntä kiinnostikin, mutta hän arasteli mennä yksin. Lähdin sitten eka kerralla mukaan (tuli mieleen oma eka koulupäivä🙂) ja hyvinhän se meni. Äiti löysi pari uutta harrastusta ja sai uusia kavereita. Nyt ei enää ole niin riippuvainen minusta.
Suloisesti tehty. :) Kyllä aikuisiakin voi jännittää uudet tilanteet ja uusiin paikkoihin meneminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti oli samanlainen kun jäi leskeksi. (Tosin varmaan vanhempi kuin ap.n äiti) Katsottiin netistä vanhuksille suunnattua toimintaa ja muutama häntä kiinnostikin, mutta hän arasteli mennä yksin. Lähdin sitten eka kerralla mukaan (tuli mieleen oma eka koulupäivä🙂) ja hyvinhän se meni. Äiti löysi pari uutta harrastusta ja sai uusia kavereita. Nyt ei enää ole niin riippuvainen minusta.
Suloisesti tehty. :) Kyllä aikuisiakin voi jännittää uudet tilanteet ja uusiin paikkoihin meneminen.
Olen AP ja olen usein kysynyt haluaisiko äitini lähteä esim. kahvilaan tai johonkin tapahtuman, aika usein vastaus on jyrkkä EI. Usein tekosyy on "olen vanha, kaikki on jo nähty". Minua niin tympäise tuo katkera elämänasenne. Tulee kauhea olo minullekin, tuollaistako elämä on vanhana? On hänellä hyviäkin päiviä, ja tiedän miten hyvä tyyppi hän on iloisena, joten harmistuttaa... Kyllä minäkin vain haluaisin että äitini olisi onnellinen.
Tyypillistä suomalaista.
Vanhemmat haluaa lapsistaan heti eroon kuin mahdollista, potkitaan ulos kotoa.
Lapsia taas neuvotaan katkaisemaan välit vänhempaan, joka haluaisi tavata heitä useammin.
Ei ihme, että ihmiset voi täällä niin huonosti. Sairasta meininkiä.
Varmasti sama tyyppi itkee tulevaisuudessa AV palstalla, kun äiti ei haluakaan huolehtia lapsenlapsestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä suomalaista.
Vanhemmat haluaa lapsistaan heti eroon kuin mahdollista, potkitaan ulos kotoa.
Lapsia taas neuvotaan katkaisemaan välit vänhempaan, joka haluaisi tavata heitä useammin.Ei ihme, että ihmiset voi täällä niin huonosti. Sairasta meininkiä.
Varmasti sama tyyppi itkee tulevaisuudessa AV palstalla, kun äiti ei haluakaan huolehtia lapsenlapsestaan.
Ehkä olet käsittänyt väärin, mutta en halua äidistäni eroon, haluaisin että hän olisi onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä suomalaista.
Vanhemmat haluaa lapsistaan heti eroon kuin mahdollista, potkitaan ulos kotoa.
Lapsia taas neuvotaan katkaisemaan välit vänhempaan, joka haluaisi tavata heitä useammin.Ei ihme, että ihmiset voi täällä niin huonosti. Sairasta meininkiä.
Varmasti sama tyyppi itkee tulevaisuudessa AV palstalla, kun äiti ei haluakaan huolehtia lapsenlapsestaan.
Ihmisen hyvinvointia ei voi alkaa muut kannattelemaan.
Aikuistuneen lapsen pitää voida muuttaa pois kotoa ja hänellä pitää olla oikeus nauttia omasta elämästään.
Minusta riittää kun soittelet viikon, parin välein ja kerrot, että voit hyvin.
Vaikka aina ei niin olisikaan...
Joskus se napanuora on katkaistava ja kummankin lähdettävä omilleen.
Elämä on sellaista.
Jos on jo omasta mielestään nähnyt ja kokenut kaiken, niin sitten on. Näin hän asian kokee. Turha siitä on ottaa stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä suomalaista.
Vanhemmat haluaa lapsistaan heti eroon kuin mahdollista, potkitaan ulos kotoa.
Lapsia taas neuvotaan katkaisemaan välit vänhempaan, joka haluaisi tavata heitä useammin.Ei ihme, että ihmiset voi täällä niin huonosti. Sairasta meininkiä.
Varmasti sama tyyppi itkee tulevaisuudessa AV palstalla, kun äiti ei haluakaan huolehtia lapsenlapsestaan.
Kuinka monta sukupolvea ja henkilöä teidän asunnossa asuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä suomalaista.
Vanhemmat haluaa lapsistaan heti eroon kuin mahdollista, potkitaan ulos kotoa.
Lapsia taas neuvotaan katkaisemaan välit vänhempaan, joka haluaisi tavata heitä useammin.Ei ihme, että ihmiset voi täällä niin huonosti. Sairasta meininkiä.
Varmasti sama tyyppi itkee tulevaisuudessa AV palstalla, kun äiti ei haluakaan huolehtia lapsenlapsestaan.Ehkä olet käsittänyt väärin, mutta en halua äidistäni eroon, haluaisin että hän olisi onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä.
Kaikki ei koe onnellisuutta samalla tavoin. Moni ei ole tyytyväinen elämäänsä koskaan. Turha siitä on ottaa stressiä. Käy kylässä, pidä yhteyttä, hanki äidillesi Netflix, tietokone ym...
Kuinka vanha se on? Onko vielä työelämässä? Oletko ainut lapsi?