Tapailumiehen kaapissa masennuslääkkeitä, mitä nyt?
Olin viikonloppuna tapailumiehen luona yötä ekaa kertaa. Hampaita pestessä mies jätti vessankaappinsa auki ja silmiini osui lääkeboksi, joka nyt googlettamalla näkyy olevan masennuslääkkeitä. Samoja käytetään näköjään myös ahdistukseen, sosiaalisiin pelkoihin ja liian aikaiseen tulemiseen.
Itse en käytä mitään lääkkeitä, joten sitä suuremmalla syyllä haluaisin tietää mistä on kyse. Mies ei varmasti tarkoituksella näyttänyt boksia tai huomannut että huomasin, eikä ole ottanut asiaa itse esille. Miten tällainen yleensä tulee puheeksi, vai onko nappien syöminen nykyisin niin yleistä että siitä ei tarvitse edes puhua? Omassa suvussa myös bipo/masennusrasitetta, mutta en sitä tietenkään kylillä huutele.
Kokemuksia kaipaan.
Kommentit (86)
Yksi on, että lääkittynä ei töissä tunnu stressaavan mikään. Ilman lääkettä stressin taso voi olla sietämätön.
En tarkoita, että työteho tai vauhti lisääntyisi, vaan paineensieto. Ei ahdista, vaikka työvuori kaatuisi päälle. Pystyy ajattelemaan, että ei lopulta mun ongelma, vaan työpaikan, ja nauramaan asialle.
Minä olen seurustellut 2 vuotta ja hain miehen kaapista buranaa. Siellä oli iso rivi purkkeja. Kolesterolilääke, 3 eri verenpainelääkettä, 3 eri unilääkettä, yksi masennuslääke ja yksi psykoosilääke (googlasin, ei selvinnyt purkin päältä). Nyt mietin miten otan puheeksi...
Vierailija kirjoitti:
Taas on hatusta vedetty juttu.Kaskun ei tuttavalla yötä ja kävikin noin? Yllättäin kaapin ovi auki?Et voinut vai sulkea sitä,piti käytätä.En usko tarinasi on totta, jos olisi ottaisin jalat alleni.Se todella olisi sinä!
Itse huomasin masennuslääkkeitä kaverini miehen yöpöydän kaapissa. Yöpöytä oli korkea ja siinä oli lasiovi.
Kaverini esitteli itse tekemiään yöpöytiä minulle. Siksi huomasin. Kiusallista. (Kaverini on artesaani.)
Vai tapailumies,heh,heh
Ei oo mitään miestä.
Kunhan provoilet sohvallasi läskeinesi:(
Vierailija kirjoitti:
Miten te tunnette noita masennuslääkepakkauksia? Lukeeko niissä isolla MASENNUSLÄÄKE? Mie en ainakaan tunnistaisi mitään lääkkeitä noin vaan.
Ap googlasi
Minulle on käynyt näin. Olivat keittiössä. Siinä vyötteessä luki, että vaikeaan/vakavaan masennukseen ja purkkeja oli useampia. Selvisi, että mies oli yrittänyt itsemurhaa ja sisko löytänyt asunnosta ja oli sen jälkeen ollut hoidossa osastolla. Oli hyvin takertuva ja osasi syyllistää. Isällä on skitsofrenia ja lähdin samantien. En vaan jaksa toista hoidettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei muuta kuin crossfitnessii ja thaiboksingii ja luppoajalla maratonii, kyllä kaikki hoituu pelkästään niillä! Niin parisuhteet kuin masennukset ja muut vaivat.
Oletpa tyhmä. Masennus on usein monien tekijöiden summa. Umpisolmu. Siihen liittyy fyysinen terveys, taloudellinen tilanne, ihmissuhteet, ja kymmenen muuta asiaa.
Minulla on auttanut liikunnan harrastaminen. Sali, jooga ja lenkkeily. Keho voi paremmin ja liikunta tuottaa hormoneita.
Tämä vain yhtenä asiana tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Yksi on, että lääkittynä ei töissä tunnu stressaavan mikään. Ilman lääkettä stressin taso voi olla sietämätön.
En tarkoita, että työteho tai vauhti lisääntyisi, vaan paineensieto. Ei ahdista, vaikka työvuori kaatuisi päälle. Pystyy ajattelemaan, että ei lopulta mun ongelma, vaan työpaikan, ja nauramaan asialle.
Onko tuo työ sitten lopulta sopiva sinulle? En tarkoita, että pitäisi samantien irtisanoutua, mutta asiaa kannattaa miettiä. Jos et voi hyvin töissäni. Ahdistus ja masennus on merkki siitä, että olet väärässä paikassa.
Käytän sitä unilääkkeenä.
Jos se vähä tapailuihmisen mielialaa järkyttää, niin ovi on tuossa.
Etkö sitten samalla katsonut mitä purkin kylkeen liimatussa ns. reseptissä/annosteluohjeessa luki? Siitä tulee ilmi mihin vaivaan määrätty, esim. "Hermokipuun 1 tabletti iltaisin"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuohan on hyvä asia, että yrittää edes pitää masennuksensa kunnossa lääkkeillä. Toiset ovat masentuneita, mutta eivät tee asialle yhtikästä mitään.
Sen kehittymistä voi estää/hidastaa esimerkiksi liikunnalla. Ei aina ensimmäiseksi kannata turvautua pilleripurkkiin.
Miten voi estää/hidastaa jonkun asian tulemista, jos ei edes ole tietoinen, että - mm. tässä tapauksessa - sairastuu/on sairastunut masennukseen?
En minäkään olisi halunnut vakavaan masennukseen sairastua, mutta niin vain sairastuin aikalailla yhtäkkiä, ilman ennakkovaroituksia. 12 vuotta lääkehoitoa ja jonkinlaista keskusteluapua psykiatriselta sairaanhoitajalta. Tuolta ajalta jäi vielä käyttöön psykkosilääke, jota käytän 1/4 tai 1/6 osa tabletista nukahtamiseen, kun oma luonnollinen nukahtaminen on rikki.
Jos joku tuon pilleripurkin näkee, niin voi säikähtää, mutta toivottavasti kysyy ja voin selittää etten ole psykoottinen, vaan en osaa enää nukkua luonnollisesti. Lääkärit eivät keksi yhtä hyvää lääkettä käyttööni, vaikka muitakin on kokeiltu. Ja olen kokeillut olla ilmankin, mutta monen vuorokauden unettomuuden jälkeen oli pakko taas ottaa, jotta polla pysyy kunnossa, virkeänä.
Mitähän olisi ap miettinyt nähdessään meidän lääkekaapin sisällön. Siellä on pakkaus merkinnällä nimi sukunimi ja ohje "Kiiman estoon 1 tabletti viikossa". Kyseessä siis eläinlääkärin määräämä lääke rotukissalle.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän olisi ap miettinyt nähdessään meidän lääkekaapin sisällön. Siellä on pakkaus merkinnällä nimi sukunimi ja ohje "Kiiman estoon 1 tabletti viikossa". Kyseessä siis eläinlääkärin määräämä lääke rotukissalle.
😂🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi on, että lääkittynä ei töissä tunnu stressaavan mikään. Ilman lääkettä stressin taso voi olla sietämätön.
En tarkoita, että työteho tai vauhti lisääntyisi, vaan paineensieto. Ei ahdista, vaikka työvuori kaatuisi päälle. Pystyy ajattelemaan, että ei lopulta mun ongelma, vaan työpaikan, ja nauramaan asialle.
Onko tuo työ sitten lopulta sopiva sinulle? En tarkoita, että pitäisi samantien irtisanoutua, mutta asiaa kannattaa miettiä. Jos et voi hyvin töissäni. Ahdistus ja masennus on merkki siitä, että olet väärässä paikassa.
Työ ei varmaan ole lopulta kenellekään sopiva, mutta palkka on ihan hyvä.
Sitä odotellessa, että pälli leviää sairaseläkekuntoon. Saa ainakin ison sairaseläkkeen. Ja vanhuuseläkkeelle ei mun ikäluokka pääse muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuohan on hyvä asia, että yrittää edes pitää masennuksensa kunnossa lääkkeillä. Toiset ovat masentuneita, mutta eivät tee asialle yhtikästä mitään.
Sen kehittymistä voi estää/hidastaa esimerkiksi liikunnalla. Ei aina ensimmäiseksi kannata turvautua pilleripurkkiin.
Ja esim. jättämällä päihteet tai vähentämällä niiden käyttöä. Terapialla, itsetutkiskelulla.
Lääkkeet auttavat vain oireisiin, eivät syyhyn.Ei pidä automaattisesti paikkaansa. Toisilla on synnynnäisesti (geneettisesti) aivokemiat vinksallaan ja tuo lääkitys auttaa juuri siihen.
Hyvin harvinaisia ovat tuollaiset tapaukset. Yleensä johtuu traumoista ja päihte yms. muista riippuvuuksista, joilla ihan itse paskottu aivokemiat.
Traumoista joilla on itse paskottu aivokemiat? Pienet vastoinkäymiset voisivat varmaan vähän kasvattaa sinuakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi on, että lääkittynä ei töissä tunnu stressaavan mikään. Ilman lääkettä stressin taso voi olla sietämätön.
En tarkoita, että työteho tai vauhti lisääntyisi, vaan paineensieto. Ei ahdista, vaikka työvuori kaatuisi päälle. Pystyy ajattelemaan, että ei lopulta mun ongelma, vaan työpaikan, ja nauramaan asialle.
Onko tuo työ sitten lopulta sopiva sinulle? En tarkoita, että pitäisi samantien irtisanoutua, mutta asiaa kannattaa miettiä. Jos et voi hyvin töissäni. Ahdistus ja masennus on merkki siitä, että olet väärässä paikassa.
Työ ei varmaan ole lopulta kenellekään sopiva, mutta palkka on ihan hyvä.
Sitä odotellessa, että pälli leviää sairaseläkekuntoon. Saa ainakin ison sairaseläkkeen. Ja vanhuuseläkkeelle ei mun ikäluokka pääse muutenkaan.
Arvostat rahaa enemmän kuin omaa terveyttäsi? Minä olen ajatellut aina päinvastoin. Itseni toteuttaminen (ja sitä kautta hyvinvointi) on tärkeämpää kuin raha tai status.
Asun vaikka komerossa, jos saan toteuttaa itseäni.
Seuratkaa ihmiset sydämenne ääntä. Älkää rahan tai statuksen ääntä. Sairastutte. Mitään työtä ei pitäisi tehdä vuosikausia pelkän rahan takia. Sama koskee parisuhdetta myös.
Kun on rohkea, muutkin asiat järjestyvät elämässä.
Ne on sen exän nappeja tai sitten kaveri unohti hyllyyn.
Vierailija kirjoitti:
Seuratkaa ihmiset sydämenne ääntä. Älkää rahan tai statuksen ääntä. Sairastutte. Mitään työtä ei pitäisi tehdä vuosikausia pelkän rahan takia. Sama koskee parisuhdetta myös.
Kun on rohkea, muutkin asiat järjestyvät elämässä.
Sanon tämän ensimmäisen ja viimeisen kerran. Kun seuraa sydämensä ääntä rohkeasti, avautuu elämälle. Kaikki muut asiat järjestyvät. Paitsi silloin sillä ei ole enää mitään väliä, koska esim. raha on toisarvoista. Ja mitä toisarvoisempaa jokin on, sitä enemmän sitä tulee lähellesi.
On tilanteita, joista ei pääse pois. Vaikka lapsen sairastuminen voi olla niin kuormittavaa, että ei voi olla tilanteessa ilman lääkitystä. Mikä se on liian kuormittavaa sitten kenellekin. Jollekin huonosta suhteesta eroon pääseminen voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa. Tai joku tekee työasiat vaikka henki menisi ahdistuksen takia.
Mutta jokaisella on jotain, tai oikeastaan kymmenen asiaa. Koko elämä menee miettimiseen, jos siihen lähtee.