Korkeakoulututkinto kaikille halukkaille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikista ole korkeakouluun.

Ei niin. Mutta tosi monella jää pääsy kiinni parista pisteestä tms. Niin olisi mukavaa, että heillä olisi myös mahdollisuus. 

Oikeustieteellisen pääsykoe esimerkiksi on sellainen missä pitää osata pääsykoekirja ulkoa ja erot hakijoiden välillä tehdään suunnilleen sen mukaan että kuka osaa esittää vastauksen sanatarkasti välimerkkeineen. Erot on erittäin pieniä ja ensimmäisellä varasijalla voi olla samalla pistemäärällä vaikka kuinka monta kokeen suorittanutta. Tytär on ollut kaksi kertaa jaetulla ensimmäisellä varasijalla ja on samalla opiskellut avoimessa ja pääseen nyt sitten sitä kautta tekemään tutkinnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Noh. Mieti jos vaikka lääkiksissä aloittaisi 7000 opiskelijaa. Niin moni haki niihin tänä vuonna.( Vrt. moniko sinne pääsee, ehkä muutama sata.)

Tarvittaisiin isompia yliopistoja, enemmän opettajia... mistä heille sitten palkka? Tutkinto maksulliseksi?

Ensimmäisen vuoden opinnot täytysi toteuttaa luentoina ja kokeissa menestymättömät karsiutuisivat pois. Olisi kuitenkin parempi systeemi siinä mielessä ettei olisi yhden kokeen varassa, kuten nyt.

Mistä rahat ensimmäisten vuosien laboratoriokursseihin - opettajat, tilat, välineet kun niistä on nytkin pulaa vai eikä ensimmäisinä vuosina opiskeltaisi labroissa lainkaan?

Vain luento-opetukseen perustuva opetus voisi ehkä (suurella varauksella) toimia ei-luonnontieteissä, pelkään että opetuksen taso edelleen tällä mallilla laskisi. Mielestäni krittiistä ajattelua ei voi oppi kirja- tai nettikursseilla.

Laitetaan vaikka miljardin verran vähemmän rahaa kaiken maailman tukipaketteihin, niin eiköhän sillä saada aika hyvät laboratoriovarustelut. Ei näytä Sveitsissäkään raha olevan ongelma. He toki eivät syydäkään rahojaan ulkomaille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.

Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi. 

Ei oikeissa töissä makseta palkkaa koulutuksen mukaan, vaan työn ja osaamisen mukaan. "ylikoulutetun" ongelma on siinä että ei todennäköisti viihdy työssä, joka ei vastaa koulutusta. Turha opettaa töntekijää, joka ei ole sitoutunut ja todennäköisesti hakeutuu pian muihin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.

Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi. 

Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.

Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.

Koen, että tieto on tärkeää ja kiinnostavaa. Vakituisia kokopäivätöitähän ei ole edes kaikille duunareille. Kannattaa siis opiskella ennemmin kuin lojua työttömänä.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei. 

1. mitä sitten kun on pudonnut, maksaa ottamaansa opintolainaa saavuttaessaan ei mitään.

2. mistä resurssit ensimmäisten vuosien massakursseille kun nyt on pulaa

3. eikö tuon testin voisi tehdä pääsykokeena/yo-papereilla

1. No se on opiskelijan oma ongelma, jos heti menee ottamaan lainaa, Tähän voisi kehittää systeemin, että lainaa ei edes saa ennen kuin tietty määrä opintoja on tehty.

2. Resursseja saa vaikka noista muualle maailmaan syydettävistä miljardeista, jos halua löytyy. Sveitsillä löytyy. 

3. Ei voisi. Joku rastiruutuun koe tai yksi essee ei vastaa lainkaan sitä, mitä se opiskelu käytännössä on. Ylioppilaskokeesta nyt puhumattakaan. Siinähän useilla aloilla kaikki aineet ovat sellaisia, joita yliopistossa ei tarvita lainkaan. 

1. eriarvostaisi varakkaiden lapsilla paremmat lähtökohdat - sitäkö haluat?

2. tiedän mutta aja se poliitikkona läpi

3. valintakokeen ei tule olla nykymuotoinen rastiruutuun vaan esseevastausten ja aineistokokeen yhdistelmä  

viim virke: kaikkien pedagogisten selvitysten mukaan pitkän matematiikan ja äidinkielen ylioppilastodistuksen arvosana korreloi yliopisto/korkeakouluopiskelun menestyksen kanssa.

Voit olla eri mieltä mutta tämä on faktaa, ei minun mutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.

Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?

Korkeakouluopinnot on mahdollistettu kaikille halukkaille ja riittävän älykkäille. Tutkintoa ei voi taata kenellekään. Tukitoimintaa voidaan ja pitääkin harjoittaa ensimmäisenä opiskeluvuotena mutta tutkintoa ei kukaan voi, eikä saa toisen puolesta suorittaa. Ollaan kansakunnankin selviytymisen kohtalonkysymyksissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.

Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi. 

Ei oikeissa töissä makseta palkkaa koulutuksen mukaan, vaan työn ja osaamisen mukaan. "ylikoulutetun" ongelma on siinä että ei todennäköisti viihdy työssä, joka ei vastaa koulutusta. Turha opettaa töntekijää, joka ei ole sitoutunut ja todennäköisesti hakeutuu pian muihin töihin.

Kannattaisi ajatella, että opintovelka sitouttaa työhön ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei. 

1. mitä sitten kun on pudonnut, maksaa ottamaansa opintolainaa saavuttaessaan ei mitään.

2. mistä resurssit ensimmäisten vuosien massakursseille kun nyt on pulaa

3. eikö tuon testin voisi tehdä pääsykokeena/yo-papereilla

1. opintolaina onkin idioottimainen systeemi, siitä tulisi luopua ja taata opiskelijoille minimitoimeentulo ilman velkaantumista

2. nollasummapeliähän tämä on, jollakin kurssillahan ne opiskelee nytkin, koska on käytännössä pakko hakeutua koulutukseen. Kalliimmaksi se tulee että opiskellaan jopa alaa ja tutkinto joka ei oikeasti kiinnosta.

3. Ei kun idea olisi juuri se että opiskelumenestys on se mikä merkitsee, eikä se miten onnistuu yksittäisessä valintakokeessa tai miten hyvin on tiennyt jo lukiossa mihin kannattaa panostaa.

Kyllä lukiossa pitäisi saada vielä lukea laajasti eri ainteita. Nythän monen tulevaisuus on lyöty lukkoon jo lukion kurssivalinnolilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei. 

1. mitä sitten kun on pudonnut, maksaa ottamaansa opintolainaa saavuttaessaan ei mitään.

2. mistä resurssit ensimmäisten vuosien massakursseille kun nyt on pulaa

3. eikö tuon testin voisi tehdä pääsykokeena/yo-papereilla

1. No se on opiskelijan oma ongelma, jos heti menee ottamaan lainaa, Tähän voisi kehittää systeemin, että lainaa ei edes saa ennen kuin tietty määrä opintoja on tehty.

2. Resursseja saa vaikka noista muualle maailmaan syydettävistä miljardeista, jos halua löytyy. Sveitsillä löytyy. 

3. Ei voisi. Joku rastiruutuun koe tai yksi essee ei vastaa lainkaan sitä, mitä se opiskelu käytännössä on. Ylioppilaskokeesta nyt puhumattakaan. Siinähän useilla aloilla kaikki aineet ovat sellaisia, joita yliopistossa ei tarvita lainkaan. 

1. eriarvostaisi varakkaiden lapsilla paremmat lähtökohdat - sitäkö haluat?

2. tiedän mutta aja se poliitikkona läpi

3. valintakokeen ei tule olla nykymuotoinen rastiruutuun vaan esseevastausten ja aineistokokeen yhdistelmä  

viim virke: kaikkien pedagogisten selvitysten mukaan pitkän matematiikan ja äidinkielen ylioppilastodistuksen arvosana korreloi yliopisto/korkeakouluopiskelun menestyksen kanssa.

Voit olla eri mieltä mutta tämä on faktaa, ei minun mutua.

1. Elämä ei ole reilua eikä minun haluni siihen vaikuta mitenkään. Nytkin varakkuus antaa paremmat lähtökohdat, joten tilanne ei muuttuisi mitenkään.

2. Tämä on keskustelu, jossa käsitellään asioita hypoteettisesti. Ei siis tarvitse ajaa mitään läpi.

3. Yksi koe ei vieläkään kerro mitään siitä pärjääkö opinnoissa. Ei, vaikka kyseessä olisi essee. Osalla menee pelkästään jännityksen takia koe penkin alle, vaikka muuten olisivat loistavia opiskelijoita. Siksi yksi koe on huonoin mahdollinen tapa karsia opiskelijoita. 

Pedagogisilla tutkimuksilla ei ole mitään merkitystä käytännön kannalta. Minä kirjoitin lyhyen matematiikan ja äidinkielen C:nä, mutta sain yliopistossa lähes pelkästään parhaita arvosanoja. Silloisella asteikolla paras oli 3. Gradu niin ikään arvosanalla 3. Lukio-opinnoissa painottuvat ihan eri asiat kuin yliopisto-opinnoissa, joten niitä ei pitäisi linkittää liikaa toisiinsa. 

Pitäisi pistää mahdollisimman paljon suoraan ammattikouluun, esim. jatkolisänä lähihoitaja -> Sh, Sähköhenkiö -> inssi jne. Labra -> analyyttinen/bio tai luonnontieteellinen, insinööri. Ja Suomen amis vastaa jo jenkkilän alempaa korkeakoulututkintoa, joka Suomessa on alle kandin. paljon epäselvyttä kaikessa, ja globaali yhteensovittaminen voi vaikeutua, jos lisätään vielä koulutustasoja.

Ammattikoulussa kun on niin paljon päällekäisyyttä AMK:n kanssa, ja osa oli ennen siellä ja osa opistossa, kun nyt ne on keinotekoisesti joka amis tai/ja AMK. Päällekkäisyys ei poista esim. kuin puoli vuotta opinnoista, vaikka se on enemmänkin esim. 1,5v, jotka käyttää turhaan AMK:ssa sitten, joka maksaa aika ja rahaa, vaikka koulutus voikin olla ilmainen.

Ja eliminoidaan lukio mahdollisimman pitkälle, jota voi muunnellakin uudenlaisen 2-tutkinnon suuntaan, jossa on hyödyllisiä aineita työurallensa yhdessä amiksen kanssa, 3v, eikä mitään "yleissivistäviä" lukioita nykyiseen malliin, vaan keskitytään peruskoulun jälkeen suoraan opistoon, jossa omat jatkotasonsakin (paremmin menestyneille), päällekkäisyydet eliminoiden. Ulkomailta ehkä saa mallia.

Myös työelämässä olevat voisivat täydentää kyseisesti, kunhan ei kouluteta liikaa jengiä alalle, kuten Suomessa monella allalla tehdään, kuten labra ja luonnontieteen aloilla, jopa kaksinkertaiset määrät (sama ongelma jenkkilän pehmoaloilla korkeakoulutuksessa), ja palkka on heikko myös sen AMK-tasolla, että siltä osin on luettava insinööriksi (insinööriliiton sivuilla on työllistymismahiksista jotain tilastoa vastavalmistuneiden osin usealta inssialalta) ja yliopistonkin voi unohtaa luonnontieteiden osin (vaikea saada vakitöitä), ellei tähtää opettajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.

Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?

Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.

Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi. 

Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.

Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän. 

Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei. 

1. mitä sitten kun on pudonnut, maksaa ottamaansa opintolainaa saavuttaessaan ei mitään.

2. mistä resurssit ensimmäisten vuosien massakursseille kun nyt on pulaa

3. eikö tuon testin voisi tehdä pääsykokeena/yo-papereilla

1. No se on opiskelijan oma ongelma, jos heti menee ottamaan lainaa, Tähän voisi kehittää systeemin, että lainaa ei edes saa ennen kuin tietty määrä opintoja on tehty.

2. Resursseja saa vaikka noista muualle maailmaan syydettävistä miljardeista, jos halua löytyy. Sveitsillä löytyy. 

3. Ei voisi. Joku rastiruutuun koe tai yksi essee ei vastaa lainkaan sitä, mitä se opiskelu käytännössä on. Ylioppilaskokeesta nyt puhumattakaan. Siinähän useilla aloilla kaikki aineet ovat sellaisia, joita yliopistossa ei tarvita lainkaan. 

1. eriarvostaisi varakkaiden lapsilla paremmat lähtökohdat - sitäkö haluat?

2. tiedän mutta aja se poliitikkona läpi

3. valintakokeen ei tule olla nykymuotoinen rastiruutuun vaan esseevastausten ja aineistokokeen yhdistelmä  

viim virke: kaikkien pedagogisten selvitysten mukaan pitkän matematiikan ja äidinkielen ylioppilastodistuksen arvosana korreloi yliopisto/korkeakouluopiskelun menestyksen kanssa.

Voit olla eri mieltä mutta tämä on faktaa, ei minun mutua.

Haluat siis entisestään lyödä painetta 16-vuotiaille, jotka ovat jo nyt stressaantuneita siitä, kun jo siinä iässä pitäisi tietää, mitä haluaa lukion jälkeen opiskella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.

Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi. 

Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.

Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän. 

Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.

Olen toki, mutta en kioskin kassalla. Sinä olet ilmeisesti ollut pelkästään tuon tyyppisissä hommissa, kun luulet, ettei koulutus vaikuta ikinä missään palkkatasoon. 

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pistää mahdollisimman paljon suoraan ammattikouluun, esim. jatkolisänä lähihoitaja -> Sh, Sähköhenkiö -> inssi jne. Labra -> analyyttinen/bio tai luonnontieteellinen, insinööri. Ja Suomen amis vastaa jo jenkkilän alempaa korkeakoulututkintoa, joka Suomessa on alle kandin. paljon epäselvyttä kaikessa, ja globaali yhteensovittaminen voi vaikeutua, jos lisätään vielä koulutustasoja.

Ammattikoulussa kun on niin paljon päällekäisyyttä AMK:n kanssa, ja osa oli ennen siellä ja osa opistossa, kun nyt ne on keinotekoisesti joka amis tai/ja AMK. Päällekkäisyys ei poista esim. kuin puoli vuotta opinnoista, vaikka se on enemmänkin esim. 1,5v, jotka käyttää turhaan AMK:ssa sitten, joka maksaa aika ja rahaa, vaikka koulutus voikin olla ilmainen.

Ja eliminoidaan lukio mahdollisimman pitkälle, jota voi muunnellakin uudenlaisen 2-tutkinnon suuntaan, jossa on hyödyllisiä aineita työurallensa yhdessä amiksen kanssa, 3v, eikä mitään "yleissivistäviä" lukioita nykyiseen malliin, vaan keskitytään peruskoulun jälkeen suoraan opistoon, jossa omat jatkotasonsakin (paremmin menestyneille), päällekkäisyydet eliminoiden. Ulkomailta ehkä saa mallia.

Myös työelämässä olevat voisivat täydentää kyseisesti, kunhan ei kouluteta liikaa jengiä alalle, kuten Suomessa monella allalla tehdään, kuten labra ja luonnontieteen aloilla, jopa kaksinkertaiset määrät (sama ongelma jenkkilän pehmoaloilla korkeakoulutuksessa), ja palkka on heikko myös sen AMK-tasolla, että siltä osin on luettava insinööriksi (insinööriliiton sivuilla on työllistymismahiksista jotain tilastoa vastavalmistuneiden osin usealta inssialalta) ja yliopistonkin voi unohtaa luonnontieteiden osin (vaikea saada vakitöitä), ellei tähtää opettajaksi.

Olen opiskellut ensin ammattikoulussa sähköasentajaksi ja sen jälkeen AMK:ssa sähköinsinööriksi ja väittäisin että ei juurikaan ollut päälekkäisyyttä. Ihan joku peruslaskeminen oli samaa mitä ammattikoulussa, mutta siitä mentiin sitten laskuihin, joita ei ammattikoulussa tiennyt edes olevan olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Noh. Mieti jos vaikka lääkiksissä aloittaisi 7000 opiskelijaa. Niin moni haki niihin tänä vuonna.( Vrt. moniko sinne pääsee, ehkä muutama sata.)

Tarvittaisiin isompia yliopistoja, enemmän opettajia... mistä heille sitten palkka? Tutkinto maksulliseksi?

yliopistoissa opiskelu on aika paljolti itsenäistä. lisäksi monet luennot voi katsoa netistä.

Tuollaista opiskelua varten on avoin yliopisto.

jonka opinnot hyväksiluetaan yliopistossa eli voi saada tutkinnon sitä kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.

Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?

Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä? 

Ehkä niihin duunarihommiinkin voisi tulla "aivovirran" myötä vähän enemmän järkeä, johtamistaitoja jne. jne. Nyt kun kaikki ovat siellä matalasti koulutettuja, ongelmia on paljon.