Korkeakoulututkinto kaikille halukkaille

Ennen Suomessakin oli karsintakyrssit yliopistoissa.

Sinne pääsi siten, että jos pääsi niistä wkoiata karsintatenteistä läpi, niin sisällä oltiin.

Vieläkö tutkintopaperit saa rahalla?

Ihan turhaa. Maisterina olen hakenut useisiin työpaikkoihin ja valitulla on ollut ammatillinen perustutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos karsitaan opintojen edistyessä, niin mitä tehdään niille 3/4 lääkäreille tai juristeille? Niillä ei ole pätevyyttä mihinkään, ja rahaa mennyt hukkaan, ehkä opintovelat päälle.

Ei vuoden tai puoli vuotta koulussa ollut ole mikään 3/4  lääkäri. Lääkäriksi opiskelu kestää n. 6 vuotta normaalisti. Tässäpä sitten olisikin jokaisen oma heijastelun paikka, että haluan tuonne MUTTA onko minulla OIKEASTI mahdollisuuksia pärjätä. Aika harva jolla on todistuksessa vaikka vitosen matikka, kiinnostuu lääkärinammatista jossa pitää laskea paljon.

Mikä tossa on järki, päästää kaikki opiskelemaan ja sitten puolen vuoden päästä pitää ne pääsykokeet, joissa enemmistön tulee reputtaa? 

Vanha pääsykoesysteemi oli hyvä, vaikka oli koulussa sluibinut saattoi lukea kokeeseen ja menestyä. Nyt ne pääsykokeet on vaan siirretty lukioon. 

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö tutkintopaperit saa rahalla?

Netistä voi tilata.

Lisätietoja antaa mm. Esa Laiho

Joissakin maissa kaikki halukkaat pääsee opiskelemaan korkeakouluun, mutta opinnot keskeytyy, jos ne eivät etene.

Mielestäni olisi parempi systeemi että kaikilla on mahdollisuus päästä opiskelemaan haluamaansa alaa. Nythän monet korkeakoulupaikat suoraan sanottuna arvotaan valintakokeen perusteella.

Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei. 

Monessa maassa otetaan kaikki halukkaat ja p...askat tippuu raittailta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Ensimmäisen vuoden peruskurssit pitää laatia massakursseiksi kun aloittajien määrä kasvaa. Jo nyt opetuksen taso ja samalla opiskelijataso eivät ole aina kovinkaan kummoisia. Nykyisellä tasolla vähemmän sisään ja paremmalle ja vaativammalle opetukselle - laadun ekä määrän kautta.  Meidän opiskelijat joutuvat aivan toisen laiseen prässiin vaihto-oppilaina vaikka WU:ssa Hollannissa - taso ja vaatimukset ovat kovempia kuin meillä - meillä pääsee välillä liian helpolla, valitettavasti.

Kärjistaen: ketään ei voi nykyisessä systeemissä juurikaan pudottaa pois koska se vaikuttaisi rahanjakoon. Mitä sitten jos vielä enemmän otettaisiin sisään. Yliopistoa ei voi suorittaa kirje- taikka nettikurssina vaikka niin uskotellaankin opiskelijoille. Ksemme omiin muroihin.

Mitä tehdään niille vuoden kahden opiskelijoiden kanssa jotka pudotettaisiin pois huonon opintomenestyksen vuoksi. Ovat ottaneet opistolainaa, entäs sitten? maksavat lainaa pois saavuttaessaan ei-mitään?

/yliopisto-ope

ihmettelinkin mikä mylvii mutta se on jonkun lehmä ojassa.

tarkennatko vähän, kiitos

kenellä on lehmä ojassa? minulla, yliopistolla, opiskelijoilla, yhteiskunnalla?

//y-o

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Monessa maassa otetaan kaikki halukkaat ja p...askat tippuu raittailta.

Niissä monessa maassa yliopisto-opiskelu myös maksaa parhaimmillaan kymmeniä tuhansia per vuosi. Tulisi Suomen valtiolle kalliiksi, jos kaikille tarjottaisiin automaationa korkeakoulupaikka riippumatta siitä onko kapasiteettia suorittaa sitä loppuun ja päästä töihin vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Niin varmaan parantaisi, kun voitaisiin teetättää vaativaa työtä minimipalkalla, kuten Suomessa on tapana. Katso vaikka, mitä esim. diplomi-insinööri tienaa vaikkapa Saksassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Noh. Mieti jos vaikka lääkiksissä aloittaisi 7000 opiskelijaa. Niin moni haki niihin tänä vuonna.( Vrt. moniko sinne pääsee, ehkä muutama sata.)

Tarvittaisiin isompia yliopistoja, enemmän opettajia... mistä heille sitten palkka? Tutkinto maksulliseksi?

Ensimmäisen vuoden opinnot täytysi toteuttaa luentoina ja kokeissa menestymättömät karsiutuisivat pois. Olisi kuitenkin parempi systeemi siinä mielessä ettei olisi yhden kokeen varassa, kuten nyt.

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei. 

1. mitä sitten kun on pudonnut, maksaa ottamaansa opintolainaa saavuttaessaan ei mitään.

2. mistä resurssit ensimmäisten vuosien massakursseille kun nyt on pulaa

3. eikö tuon testin voisi tehdä pääsykokeena/yo-papereilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.

Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos "korkeakoulututkinto kaikille halukkaille" tarkoittaa, että tutkintoja jaetaan kuin ämpäreitä luukulta, niin silloinhan tutkinnot menettävät merkityksensä.

Jos "korkeakoulututkinto kaikille halukkaille" tarkoittaa, että kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoa, niin eiköhän siinä silloin edelleen ratkaise oma motivaatio ja opintosuoritukset. Jos pääsee tenteistä läpi ja suorittaa opinnot, niin en näe inflaation vaaraa. Ei akateemista tutkintoa suoriteta liukuhihnalta, kyllä opiskelu edelleen vaatii työtä ja perehtymistä opiskelijalta, ja kaikista ei edelleenkään ole siihen vaikka yliopiston ovet olisivatkin auki.

Helsingin yliopistossa jo pienennettiin gradun työmäärää, kun opiskelijat eivät osaa eivätkä jaksa. Hesarissa oli taannoin iso artikkeli siitä, että graduvaiheen opiskelijat ovat pulassa, kun eivät osaa asettaa edes sivunumeroita tekeleisiinsä, eikä jaksaminen riitä siihen, että katsoisivat ohjeet vaikka YouTubesta.

Kyllä jokainen pärjää yliopistossa, kunhan vain vaatimuksia alennetaan riittävästi.

No se sivunumerohässäkkä johtui siitä, että graduun halutaan sivunumerot todella epätavallisella tavalla ja sitä varten joutuu kikkailemaan enemmän kuin mihin tekstinkäsittelyohjelma kykenee. Vähän sama kuin voidaksesi maksaa 60 e laskun sinun tulee ensin maksaa 100 e ja sitten kahteen kertaan vähentää laskusta 20 e.

Vai niin. Minua tuo sivunumerohässäkkä kiinnosti niin paljon, että kokeilin, miten helposti numerontiohjeet löytyvät. Helposti löytyivät ja useammalla tavalla neuvottuna.

Ehkäpä jo pääsykokeissa voisi testata, osaako kokelas etsiä netistä ohjeita melko yksinkertaiseen ongelmaan. Olisi siis samantyyppinen testi kuin tarinan mukaan oikeustieteellisessä 60-70-luvuilla: opiskelupaikan sai, kun osasi kulkea Porthanian pyöröovesta sisälle niin, ettei pullahtanut saman tien ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei. 

1. mitä sitten kun on pudonnut, maksaa ottamaansa opintolainaa saavuttaessaan ei mitään.

2. mistä resurssit ensimmäisten vuosien massakursseille kun nyt on pulaa

3. eikö tuon testin voisi tehdä pääsykokeena/yo-papereilla

1. No se on opiskelijan oma ongelma, jos heti menee ottamaan lainaa, Tähän voisi kehittää systeemin, että lainaa ei edes saa ennen kuin tietty määrä opintoja on tehty.

2. Resursseja saa vaikka noista muualle maailmaan syydettävistä miljardeista, jos halua löytyy. Sveitsillä löytyy. 

3. Ei voisi. Joku rastiruutuun koe tai yksi essee ei vastaa lainkaan sitä, mitä se opiskelu käytännössä on. Ylioppilaskokeesta nyt puhumattakaan. Siinähän useilla aloilla kaikki aineet ovat sellaisia, joita yliopistossa ei tarvita lainkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.

Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi. 

Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Noh. Mieti jos vaikka lääkiksissä aloittaisi 7000 opiskelijaa. Niin moni haki niihin tänä vuonna.( Vrt. moniko sinne pääsee, ehkä muutama sata.)

Tarvittaisiin isompia yliopistoja, enemmän opettajia... mistä heille sitten palkka? Tutkinto maksulliseksi?

Ensimmäisen vuoden opinnot täytysi toteuttaa luentoina ja kokeissa menestymättömät karsiutuisivat pois. Olisi kuitenkin parempi systeemi siinä mielessä ettei olisi yhden kokeen varassa, kuten nyt.

Mistä rahat ensimmäisten vuosien laboratoriokursseihin - opettajat, tilat, välineet kun niistä on nytkin pulaa vai eikä ensimmäisinä vuosina opiskeltaisi labroissa lainkaan?

Vain luento-opetukseen perustuva opetus voisi ehkä (suurella varauksella) toimia ei-luonnontieteissä, pelkään että opetuksen taso edelleen tällä mallilla laskisi. Mielestäni krittiistä ajattelua ei voi oppi kirja- tai nettikursseilla.