Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Korkeakoulututkinto kaikille halukkaille

Vierailija
04.07.2022 |

Aiheuttaako mielestäsi korkeakoulututkinnon mahdollistaminen kaikille korkeakoulutuksen inflaation? Jos kyllä, niin miksi? Nythän jokainen toisen asteen tutkinnon suorittanut voi täydennyshakujen avulla hankkia korkeakoulutuksen.

Kommentit (214)

Vierailija
1/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja kaikille vähintään keskipalkka!

Vierailija
2/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jos "korkeakoulututkinto kaikille halukkaille" tarkoittaa, että tutkintoja jaetaan kuin ämpäreitä luukulta, niin silloinhan tutkinnot menettävät merkityksensä.

Jos "korkeakoulututkinto kaikille halukkaille" tarkoittaa, että kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoa, niin eiköhän siinä silloin edelleen ratkaise oma motivaatio ja opintosuoritukset. Jos pääsee tenteistä läpi ja suorittaa opinnot, niin en näe inflaation vaaraa. Ei akateemista tutkintoa suoriteta liukuhihnalta, kyllä opiskelu edelleen vaatii työtä ja perehtymistä opiskelijalta, ja kaikista ei edelleenkään ole siihen vaikka yliopiston ovet olisivatkin auki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Vierailija
4/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Vierailija
5/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

Vierailija
6/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

On paljon sellaisia töitä jossa korkeaolututkinnolla ei tee mitään. Tarvitaan käytännön osaajia, såhkömiehiä ja autonasentajia ja rekkamiehiä, lähihoitajia yms. Korkeakoulututkinnon suorittamiseen menee ainakin kaksinkertainen aika, joten miksi sellainen tutkinto pitäisi hankkia. Eikä kaikkien motivaatio riitä siihen.

Nykyisinkään koulutus ei tue riittävästi työmarkkinoiden tarvetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Vierailija
8/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Noh. Mieti jos vaikka lääkiksissä aloittaisi 7000 opiskelijaa. Niin moni haki niihin tänä vuonna.( Vrt. moniko sinne pääsee, ehkä muutama sata.)

Tarvittaisiin isompia yliopistoja, enemmän opettajia... mistä heille sitten palkka? Tutkinto maksulliseksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kaikista ole korkeakouluun.

Vierailija
10/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikista ole korkeakouluun.

Ei niin. Mutta tosi monella jää pääsy kiinni parista pisteestä tms. Niin olisi mukavaa, että heillä olisi myös mahdollisuus. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Ensimmäisen vuoden peruskurssit pitää laatia massakursseiksi kun aloittajien määrä kasvaa. Jo nyt opetuksen taso ja samalla opiskelijataso eivät ole aina kovinkaan kummoisia. Nykyisellä tasolla vähemmän sisään ja paremmalle ja vaativammalle opetukselle - laadun ekä määrän kautta.  Meidän opiskelijat joutuvat aivan toisen laiseen prässiin vaihto-oppilaina vaikka WU:ssa Hollannissa - taso ja vaatimukset ovat kovempia kuin meillä - meillä pääsee välillä liian helpolla, valitettavasti.

Kärjistaen: ketään ei voi nykyisessä systeemissä juurikaan pudottaa pois koska se vaikuttaisi rahanjakoon. Mitä sitten jos vielä enemmän otettaisiin sisään. Yliopistoa ei voi suorittaa kirje- taikka nettikurssina vaikka niin uskotellaankin opiskelijoille. Ksemme omiin muroihin.

Mitä tehdään niille vuoden kahden opiskelijoiden kanssa jotka pudotettaisiin pois huonon opintomenestyksen vuoksi. Ovat ottaneet opistolainaa, entäs sitten? maksavat lainaa pois saavuttaessaan ei-mitään?

/yliopisto-ope

Vierailija
12/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No jos "korkeakoulututkinto kaikille halukkaille" tarkoittaa, että tutkintoja jaetaan kuin ämpäreitä luukulta, niin silloinhan tutkinnot menettävät merkityksensä.

Jos "korkeakoulututkinto kaikille halukkaille" tarkoittaa, että kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoa, niin eiköhän siinä silloin edelleen ratkaise oma motivaatio ja opintosuoritukset. Jos pääsee tenteistä läpi ja suorittaa opinnot, niin en näe inflaation vaaraa. Ei akateemista tutkintoa suoriteta liukuhihnalta, kyllä opiskelu edelleen vaatii työtä ja perehtymistä opiskelijalta, ja kaikista ei edelleenkään ole siihen vaikka yliopiston ovet olisivatkin auki.

Helsingin yliopistossa jo pienennettiin gradun työmäärää, kun opiskelijat eivät osaa eivätkä jaksa. Hesarissa oli taannoin iso artikkeli siitä, että graduvaiheen opiskelijat ovat pulassa, kun eivät osaa asettaa edes sivunumeroita tekeleisiinsä, eikä jaksaminen riitä siihen, että katsoisivat ohjeet vaikka YouTubesta.

Kyllä jokainen pärjää yliopistossa, kunhan vain vaatimuksia alennetaan riittävästi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Noh. Mieti jos vaikka lääkiksissä aloittaisi 7000 opiskelijaa. Niin moni haki niihin tänä vuonna.( Vrt. moniko sinne pääsee, ehkä muutama sata.)

Tarvittaisiin isompia yliopistoja, enemmän opettajia... mistä heille sitten palkka? Tutkinto maksulliseksi?

yliopistoissa opiskelu on aika paljolti itsenäistä. lisäksi monet luennot voi katsoa netistä.

Vierailija
14/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos karsitaan opintojen edistyessä, niin mitä tehdään niille 3/4 lääkäreille tai juristeille? Niillä ei ole pätevyyttä mihinkään, ja rahaa mennyt hukkaan, ehkä opintovelat päälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Ensimmäisen vuoden peruskurssit pitää laatia massakursseiksi kun aloittajien määrä kasvaa. Jo nyt opetuksen taso ja samalla opiskelijataso eivät ole aina kovinkaan kummoisia. Nykyisellä tasolla vähemmän sisään ja paremmalle ja vaativammalle opetukselle - laadun ekä määrän kautta.  Meidän opiskelijat joutuvat aivan toisen laiseen prässiin vaihto-oppilaina vaikka WU:ssa Hollannissa - taso ja vaatimukset ovat kovempia kuin meillä - meillä pääsee välillä liian helpolla, valitettavasti.

Kärjistaen: ketään ei voi nykyisessä systeemissä juurikaan pudottaa pois koska se vaikuttaisi rahanjakoon. Mitä sitten jos vielä enemmän otettaisiin sisään. Yliopistoa ei voi suorittaa kirje- taikka nettikurssina vaikka niin uskotellaankin opiskelijoille. Ksemme omiin muroihin.

Mitä tehdään niille vuoden kahden opiskelijoiden kanssa jotka pudotettaisiin pois huonon opintomenestyksen vuoksi. Ovat ottaneet opistolainaa, entäs sitten? maksavat lainaa pois saavuttaessaan ei-mitään?

/yliopisto-ope

ihmettelinkin mikä mylvii mutta se on jonkun lehmä ojassa.

Vierailija
16/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos karsitaan opintojen edistyessä, niin mitä tehdään niille 3/4 lääkäreille tai juristeille? Niillä ei ole pätevyyttä mihinkään, ja rahaa mennyt hukkaan, ehkä opintovelat päälle.

Ei vuoden tai puoli vuotta koulussa ollut ole mikään 3/4  lääkäri. Lääkäriksi opiskelu kestää n. 6 vuotta normaalisti. Tässäpä sitten olisikin jokaisen oma heijastelun paikka, että haluan tuonne MUTTA onko minulla OIKEASTI mahdollisuuksia pärjätä. Aika harva jolla on todistuksessa vaikka vitosen matikka, kiinnostuu lääkärinammatista jossa pitää laskea paljon.

Vierailija
17/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikista ole korkeakouluun.

Ei niin. Mutta tosi monella jää pääsy kiinni parista pisteestä tms. Niin olisi mukavaa, että heillä olisi myös mahdollisuus. 

Parin pisteen päähän jääneitä voi olla valtava määrä. Jos hyväksyttäisiin aloittamaan kaikki ja ensimmäisen vuoden jälkeen pudotettaisiin puolet pois, olisi taas suuri joukko murehtimassa parin pisteen päähän jäämistä.

Vierailija
18/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Noh. Mieti jos vaikka lääkiksissä aloittaisi 7000 opiskelijaa. Niin moni haki niihin tänä vuonna.( Vrt. moniko sinne pääsee, ehkä muutama sata.)

Tarvittaisiin isompia yliopistoja, enemmän opettajia... mistä heille sitten palkka? Tutkinto maksulliseksi?

yliopistoissa opiskelu on aika paljolti itsenäistä. lisäksi monet luennot voi katsoa netistä.

Tuollaista opiskelua varten on avoin yliopisto.

Vierailija
19/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos "korkeakoulututkinto kaikille halukkaille" tarkoittaa, että tutkintoja jaetaan kuin ämpäreitä luukulta, niin silloinhan tutkinnot menettävät merkityksensä.

Jos "korkeakoulututkinto kaikille halukkaille" tarkoittaa, että kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoa, niin eiköhän siinä silloin edelleen ratkaise oma motivaatio ja opintosuoritukset. Jos pääsee tenteistä läpi ja suorittaa opinnot, niin en näe inflaation vaaraa. Ei akateemista tutkintoa suoriteta liukuhihnalta, kyllä opiskelu edelleen vaatii työtä ja perehtymistä opiskelijalta, ja kaikista ei edelleenkään ole siihen vaikka yliopiston ovet olisivatkin auki.

Helsingin yliopistossa jo pienennettiin gradun työmäärää, kun opiskelijat eivät osaa eivätkä jaksa. Hesarissa oli taannoin iso artikkeli siitä, että graduvaiheen opiskelijat ovat pulassa, kun eivät osaa asettaa edes sivunumeroita tekeleisiinsä, eikä jaksaminen riitä siihen, että katsoisivat ohjeet vaikka YouTubesta.

Kyllä jokainen pärjää yliopistossa, kunhan vain vaatimuksia alennetaan riittävästi.

No se sivunumerohässäkkä johtui siitä, että graduun halutaan sivunumerot todella epätavallisella tavalla ja sitä varten joutuu kikkailemaan enemmän kuin mihin tekstinkäsittelyohjelma kykenee. Vähän sama kuin voidaksesi maksaa 60 e laskun sinun tulee ensin maksaa 100 e ja sitten kahteen kertaan vähentää laskusta 20 e.

Vierailija
20/214 |
04.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos karsitaan opintojen edistyessä, niin mitä tehdään niille 3/4 lääkäreille tai juristeille? Niillä ei ole pätevyyttä mihinkään, ja rahaa mennyt hukkaan, ehkä opintovelat päälle.

No menee helpompiin töihin tai vaihtaa helpommalle alalle tietenkin. Jos on siinä ja siinä että edes pääsee kouluun, niin kannattaa miettiä onko oikeasti mahdollisuuksia pärjätä ko. alalla. Ei sen koulun/ tutkinnon tai minkä nyt vaan kuulu olla semmonen "kaikki pääsee läpi" jos jaksaa istua ja toistaa samoja asioita uudestaan ja uudestaan. Pitäisi oikeasti ymmärtää ja tajuta ne asiat. Jos ei siihen kykene, niin pitäisi ohjata helpompiin hommiin silloin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä kaksi