Matematiikka - Itku ja hammastenkiristys - Kohtalotovereita?
Valmistumiseen tarvitaan enää matematiikan kurssi noin 150 tehtävää. Minulla ei matematiikka suju yhtään luontaisesti, vaan on hirveätä tuskaa. Saan kyllä pakerrettua tehtäviä ja osa menee ihan oikeinkin ensimmäisellä kerralla, mutta aivoni itkevät, koska laskeminen on niin raskasta. Vie mehut ja energian, väsyttää, on paha olla jne.
Kohtalotovereita? Helpotusta? Vinkkejä?
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikea antaa mitään vinkkejä kun et avaa taustaa tarpeeksi:
- yliopisto/korkeakoulututkinto, jossa matematiikan peruskurssi
- ammattikorkeakoulu
- lukio/ammatillinen koulutus
- opisto, mikä
Ja ylipäätään oma oppiaineesi on mikä?
""sekaan pistettiin sulkumerkkejä ja x- ja y-kirjaimia ja sellaisia pieniä numeroita isojen kulmiin ja jotain jota sanottiin neliöjuureksi""
Tuossa sulla lienee so ongelma - abstaktiajattelu ja jos neliöjuuri on hukassa, niin sitten ihan ensin kertaamaan nuo perusasiat. Matematikkaa voi opetella laskemalla ja laskemalla ja taas laskemalla. Tietty perusrutiinin hallinta auttaa aika monesti . koska:
Millään ylläolevilla tasoilla (yliopisto cumuun asti) ei ole täyspäiselle ihmiselle ylitsepääsemätön este. Kurssikirjat käteen ja istumaan persiilleen - kyllä sinä siitä selviät äläkä usko näihin matematiikkanero-vaatimuksiin.
/ei-niin-nero ope
Juuri näin!
Sain kahdesta perustason matikankurssista yliopistossa arvosanan K5. Kaveri sanoi ettei matikan hyviin arvosanoihin tarvitse kuin perselihaksia. Oikeassa oli. Olin kovasti tehnyt töitä eli laskenut ja laskenut - työpöydän ääressä persauksillani istuen.
Lääkelaskuja laskiessani olen huomannut, että vaihtelen itse laskutapaa, mutta pidän matikasta. Jos pelkät harjoitukset riittävät, aloita helpoimmasta ja laske 5- 10 laskua kerrallaan. Monelle tulee helposti 'sokeus', eikä jaksa keskittyä pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikea antaa mitään vinkkejä kun et avaa taustaa tarpeeksi:
- yliopisto/korkeakoulututkinto, jossa matematiikan peruskurssi
- ammattikorkeakoulu
- lukio/ammatillinen koulutus
- opisto, mikä
Ja ylipäätään oma oppiaineesi on mikä?
""sekaan pistettiin sulkumerkkejä ja x- ja y-kirjaimia ja sellaisia pieniä numeroita isojen kulmiin ja jotain jota sanottiin neliöjuureksi""
Tuossa sulla lienee so ongelma - abstaktiajattelu ja jos neliöjuuri on hukassa, niin sitten ihan ensin kertaamaan nuo perusasiat. Matematikkaa voi opetella laskemalla ja laskemalla ja taas laskemalla. Tietty perusrutiinin hallinta auttaa aika monesti . koska:
Millään ylläolevilla tasoilla (yliopisto cumuun asti) ei ole täyspäiselle ihmiselle ylitsepääsemätön este. Kurssikirjat käteen ja istumaan persiilleen - kyllä sinä siitä selviät äläkä usko näihin matematiikkanero-vaatimuksiin.
/ei-niin-nero ope
Juuri näin!
Sain kahdesta perustason matikankurssista yliopistossa arvosanan K5. Kaveri sanoi ettei matikan hyviin arvosanoihin tarvitse kuin perselihaksia. Oikeassa oli. Olin kovasti tehnyt töitä eli laskenut ja laskenut - työpöydän ääressä persauksillani istuen.
Tutorini väitti, että ainoa mitä väitöskirjaan tarvitsee, on hyvät per....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän kertonut missä ja mitä opiskelet? Aika vaikea mitään kommentoida.
T. Matematiikan opeEn halunnut antaa tarkempia tietoja. Lähinnä kaipasin vinkkejä heiltä, joille matematiikka on vaikeaa. Sinulle ei taida olla.
Sivusta kommentoin, että kukaan ei varmaan ole hikoillut samalla tavalla matikan kanssa kuin matikkaa pääaineena opiskellut :D
t. toinen matikan ope
Onko dyskalkulian mahdollisuus poissuljettu? Kaikki tuntemani matikan kanssa vääntävät (aikuiset) ovat saaneet dyskalkulia diagnoosin. Se on kuin lukihäiriö, mutta keskittyy numeroihin. Keski-ikäinen ystäväni laskee edelleenkin sormin yksinkertaisetkin päässälaskut, kuten 12+6.
Opetuksen laatukin vaikuttaa usein. Minulla vaihtui matikan opettaja lukiossa. Sen myötä vaihtui opetustapa. Numeroni nousi kahdella yhden lukuvuoden aikana, koska uuden opettajan matikanopetustapa oli minulle sopivampi.
Mun vinkit opiskeluun :
-Osta itsellesi pieni erillinen vihko, johon kirjoitat ylös kaikki eri kaavat, joita tarvitaan. Näin pääset helpommalla kun katsot kaavavihostasi miten ne nyt menivätkään.
- voit kirjoittaa sinne ylös myös vaikka muita laskusääntöjä tai yksikön muunnoksia tai esim paljonko on vaikka 1 dl kuutiosenttilitroina.
Kirjoitat sinne kaikki ne oleelliset tiedot mitä tarvitset kurssien aikana.
-hanki hyvä laskin, kännykänlaskinkin on aika hyvä nykyään
- katso esimerkki tehtävien avulla miten ratkaiset kotitehtävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän kertonut missä ja mitä opiskelet? Aika vaikea mitään kommentoida.
T. Matematiikan opeEn halunnut antaa tarkempia tietoja. Lähinnä kaipasin vinkkejä heiltä, joille matematiikka on vaikeaa. Sinulle ei taida olla.
Sivusta kommentoin, että kukaan ei varmaan ole hikoillut samalla tavalla matikan kanssa kuin matikkaa pääaineena opiskellut :D
t. toinen matikan ope
Kolmas matikan ope täällä - yliopistossa tuli hikoiltua laskarien kanssa välillä vähän liikakin. Terkut! (sori ohis)
Minkälaisia tehtäviä sulla on tiedossa ?
Vierailija kirjoitti:
Mun vinkit opiskeluun :
-Osta itsellesi pieni erillinen vihko, johon kirjoitat ylös kaikki eri kaavat, joita tarvitaan. Näin pääset helpommalla kun katsot kaavavihostasi miten ne nyt menivätkään.
- voit kirjoittaa sinne ylös myös vaikka muita laskusääntöjä tai yksikön muunnoksia tai esim paljonko on vaikka 1 dl kuutiosenttilitroina.
Kirjoitat sinne kaikki ne oleelliset tiedot mitä tarvitset kurssien aikana.-hanki hyvä laskin, kännykänlaskinkin on aika hyvä nykyään
- katso esimerkki tehtävien avulla miten ratkaiset kotitehtävät.
Esimerkki tehtävät hyvä katsoa ajatuksella läpi. Monille on helpompi tehdä tehtävät paperille kuin tietokoneella. Vihkot kunniaan 😊
Ja kannattaa edetä rauhallista tahtia kuten jossakin ed. viestissä sanottiin.
Vierailija kirjoitti:
Onko dyskalkulian mahdollisuus poissuljettu? Kaikki tuntemani matikan kanssa vääntävät (aikuiset) ovat saaneet dyskalkulia diagnoosin. Se on kuin lukihäiriö, mutta keskittyy numeroihin. Keski-ikäinen ystäväni laskee edelleenkin sormin yksinkertaisetkin päässälaskut, kuten 12+6.
Opetuksen laatukin vaikuttaa usein. Minulla vaihtui matikan opettaja lukiossa. Sen myötä vaihtui opetustapa. Numeroni nousi kahdella yhden lukuvuoden aikana, koska uuden opettajan matikanopetustapa oli minulle sopivampi.
Minulla ei ole ongelmia hahmottaa numeroita tai helppoja laskukaavoja (tai selviä ohjeita). Pystyn tekemään perässä vaihe vaiheelta neuvottuja uusia asioita. Ongelmia tulee "loogisissa" päättelyketjuissa, jos saan puutteelliset ohjeet ja pitää arvata itse mitä välissä tapahtuu, että päästään seuraavassa ohjekohdessa olevaan pisteeseen.
Eniten vaivaa on siitä miten äärimmäinen tuska on keskittyä johonkin numeronsiirtelyyn, josta maailma ei muutu. Täysin turhaa hommaa sivutolkulla, tuntitolkulla ja kuukausikaupalla ennen kuin saan nuo valmiiksi. Voisin tehdä tuona aikana valtavasti hyödyllisiä työtehtäviä, joilla on oikea tulos ja tarkoitus.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ensin luopua ajatuksesta, että ihmisellä olisi/ei olisi luontaisia kykyjä matematiikkaan. Se on kuten muutkin asiat, harjoittelu tekee mestarin. Mitä enemmän lasket, sitä enemmän aivosi muokkautuvat käsittelemään matematiikkaa ja sitä paremmaksi laskijaksi tulet.
Älkää ainakaan siirtäkö tätä matematiikkanero-myyttiä lapsillenne vaikka itse olettekin sen ikeessä kasvaneet.
Minä siirsin myytin pojanpojalleni. Eka luokalla tuskaili laskujen kanssa, nauroin ääneen ja sanoin, että meidän suvussamme ei ole huonoja laskijoita olemassakaan. Pitkällä matikalla lähtee nyt lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ensin luopua ajatuksesta, että ihmisellä olisi/ei olisi luontaisia kykyjä matematiikkaan. Se on kuten muutkin asiat, harjoittelu tekee mestarin. Mitä enemmän lasket, sitä enemmän aivosi muokkautuvat käsittelemään matematiikkaa ja sitä paremmaksi laskijaksi tulet.
Älkää ainakaan siirtäkö tätä matematiikkanero-myyttiä lapsillenne vaikka itse olettekin sen ikeessä kasvaneet.
En usko, että pelkkä harjoittelu tekee mestaria kenestäkään missään. Lahjakkuus ja harjoittelu yhdessä voivat tehdä. Tämä pätee yhtä lailla kielten osaamiseen, liikuntaan ja muuhun.
Matematiikan ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että tajuaa laajat kokonaisuudet ja hahmottaa asian. Harjoittelulla voi opetella ulkoa kaavoja ja soveltaa niitä mekaanisesti, mutta ei se tarkoita, että osaisi soveltaa niitä laajasti.
Matematiikka on muutakin kuin numeroita. Numerolaskuja varten on nykyään laskimet ja tietokone.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko dyskalkulian mahdollisuus poissuljettu? Kaikki tuntemani matikan kanssa vääntävät (aikuiset) ovat saaneet dyskalkulia diagnoosin. Se on kuin lukihäiriö, mutta keskittyy numeroihin. Keski-ikäinen ystäväni laskee edelleenkin sormin yksinkertaisetkin päässälaskut, kuten 12+6.
Opetuksen laatukin vaikuttaa usein. Minulla vaihtui matikan opettaja lukiossa. Sen myötä vaihtui opetustapa. Numeroni nousi kahdella yhden lukuvuoden aikana, koska uuden opettajan matikanopetustapa oli minulle sopivampi.
Minulla ei ole ongelmia hahmottaa numeroita tai helppoja laskukaavoja (tai selviä ohjeita). Pystyn tekemään perässä vaihe vaiheelta neuvottuja uusia asioita. Ongelmia tulee "loogisissa" päättelyketjuissa, jos saan puutteelliset ohjeet ja pitää arvata itse mitä välissä tapahtuu, että päästään seuraavassa ohjekohdessa olevaan pisteeseen.
Eniten vaivaa on siitä miten äärimmäinen tuska on keskittyä johonkin numeronsiirtelyyn, josta maailma ei muutu. Täysin turhaa hommaa sivutolkulla, tuntitolkulla ja kuukausikaupalla ennen kuin saan nuo valmiiksi. Voisin tehdä tuona aikana valtavasti hyödyllisiä työtehtäviä, joilla on oikea tulos ja tarkoitus.
Mikä tarkoitus opiskelullasi sitten on? Kuulostaa siltä, että tulosta tekemään mars 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän kertonut missä ja mitä opiskelet? Aika vaikea mitään kommentoida.
T. Matematiikan opeEn halunnut antaa tarkempia tietoja. Lähinnä kaipasin vinkkejä heiltä, joille matematiikka on vaikeaa. Sinulle ei taida olla.
Sivusta kommentoin, että kukaan ei varmaan ole hikoillut samalla tavalla matikan kanssa kuin matikkaa pääaineena opiskellut :D
t. toinen matikan ope
Kolmas matikan ope täällä - yliopistossa tuli hikoiltua laskarien kanssa välillä vähän liikakin. Terkut! (sori ohis)
Alalle ei pääse opiskelemaan vitosen peruskoulumatikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko dyskalkulian mahdollisuus poissuljettu? Kaikki tuntemani matikan kanssa vääntävät (aikuiset) ovat saaneet dyskalkulia diagnoosin. Se on kuin lukihäiriö, mutta keskittyy numeroihin. Keski-ikäinen ystäväni laskee edelleenkin sormin yksinkertaisetkin päässälaskut, kuten 12+6.
Opetuksen laatukin vaikuttaa usein. Minulla vaihtui matikan opettaja lukiossa. Sen myötä vaihtui opetustapa. Numeroni nousi kahdella yhden lukuvuoden aikana, koska uuden opettajan matikanopetustapa oli minulle sopivampi.
Minulla ei ole ongelmia hahmottaa numeroita tai helppoja laskukaavoja (tai selviä ohjeita). Pystyn tekemään perässä vaihe vaiheelta neuvottuja uusia asioita. Ongelmia tulee "loogisissa" päättelyketjuissa, jos saan puutteelliset ohjeet ja pitää arvata itse mitä välissä tapahtuu, että päästään seuraavassa ohjekohdessa olevaan pisteeseen.
Eniten vaivaa on siitä miten äärimmäinen tuska on keskittyä johonkin numeronsiirtelyyn, josta maailma ei muutu. Täysin turhaa hommaa sivutolkulla, tuntitolkulla ja kuukausikaupalla ennen kuin saan nuo valmiiksi. Voisin tehdä tuona aikana valtavasti hyödyllisiä työtehtäviä, joilla on oikea tulos ja tarkoitus.
Mikä tarkoitus opiskelullasi sitten on? Kuulostaa siltä, että tulosta tekemään mars 🙂
Pätevyyden hankkiminen. Tutkintotodistus tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko dyskalkulian mahdollisuus poissuljettu? Kaikki tuntemani matikan kanssa vääntävät (aikuiset) ovat saaneet dyskalkulia diagnoosin. Se on kuin lukihäiriö, mutta keskittyy numeroihin. Keski-ikäinen ystäväni laskee edelleenkin sormin yksinkertaisetkin päässälaskut, kuten 12+6.
Opetuksen laatukin vaikuttaa usein. Minulla vaihtui matikan opettaja lukiossa. Sen myötä vaihtui opetustapa. Numeroni nousi kahdella yhden lukuvuoden aikana, koska uuden opettajan matikanopetustapa oli minulle sopivampi.
Minulla ei ole ongelmia hahmottaa numeroita tai helppoja laskukaavoja (tai selviä ohjeita). Pystyn tekemään perässä vaihe vaiheelta neuvottuja uusia asioita. Ongelmia tulee "loogisissa" päättelyketjuissa, jos saan puutteelliset ohjeet ja pitää arvata itse mitä välissä tapahtuu, että päästään seuraavassa ohjekohdessa olevaan pisteeseen.
Eniten vaivaa on siitä miten äärimmäinen tuska on keskittyä johonkin numeronsiirtelyyn, josta maailma ei muutu. Täysin turhaa hommaa sivutolkulla, tuntitolkulla ja kuukausikaupalla ennen kuin saan nuo valmiiksi. Voisin tehdä tuona aikana valtavasti hyödyllisiä työtehtäviä, joilla on oikea tulos ja tarkoitus.
Mikä tarkoitus opiskelullasi sitten on? Kuulostaa siltä, että tulosta tekemään mars 🙂
Pätevyyden hankkiminen. Tutkintotodistus tarvitaan.
Ok. No sitten varmaan joko hankit sen pätevyyden tai olet hankkimatta?
Ketjussa on jo monta tosi hyvää vinkkiä. Omasta puolestani suosittelen kans tiivistelmävihkoa ja laskemista paperille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ensin luopua ajatuksesta, että ihmisellä olisi/ei olisi luontaisia kykyjä matematiikkaan. Se on kuten muutkin asiat, harjoittelu tekee mestarin. Mitä enemmän lasket, sitä enemmän aivosi muokkautuvat käsittelemään matematiikkaa ja sitä paremmaksi laskijaksi tulet.
Älkää ainakaan siirtäkö tätä matematiikkanero-myyttiä lapsillenne vaikka itse olettekin sen ikeessä kasvaneet.
En usko, että pelkkä harjoittelu tekee mestaria kenestäkään missään. Lahjakkuus ja harjoittelu yhdessä voivat tehdä. Tämä pätee yhtä lailla kielten osaamiseen, liikuntaan ja muuhun.
Matematiikan ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että tajuaa laajat kokonaisuudet ja hahmottaa asian. Harjoittelulla voi opetella ulkoa kaavoja ja soveltaa niitä mekaanisesti, mutta ei se tarkoita, että osaisi soveltaa niitä laajasti.
Matematiikka on muutakin kuin numeroita. Numerolaskuja varten on nykyään laskimet ja tietokone.
Arvaan että ap tarkoitti jotain perusmatikkaa. Ainakin siinä harjoittelu tekee mestarin melkein kaikista..
Vierailija kirjoitti:
Vinkki
25+6/2=8
Typerä palsta ei ottanut kertomerkkiä
2x5+6/2=8
Matematiikka on siitä helppoa, että siinä pätee aina samat säännöt. Jonkun asian voi lasken monella eri tavalla, mutta silti aina samoilla laskusäännöillä.