Lue keskustelun säännöt.
Miksi et opiskellut lääkäriksi?
Kommentit (61)
En halua sutä vastuuta, kun joku kuolee siihen, että lähetetty kotiin syömään buranaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut lukiossa fysiikkaa. Enkä koe että olisin riittävän ihmisläheinen. Kaikkien ei tarvitse onneksi lukea lääkäreiksi.
Koska ei kiinnosta olla hyväpalkkainen aspa. En ymmärrä miksi tuota työtä pidetään niin mahtavana. Joutuu koskettelemaan ventovieraita ihmisiä ja kuuntelemaan heidän sairauksiaan ja ongelmiaan. En tiedä tylsempää kuin ihmisten sairausulinat.
Opiskelin ja erikoistunkin. Sitten vaihdoin muihin rahakkaampiin hommiin.
En todellakaan haluaisi olla lääkäri, joka joutuisi koko ajan stressaamaan siitä ettei voi tutkia ja kuunnella potilaita rauhassa. En mennyt myöskään hoitsukouluun, vaikka hain ja pääsin sinne äitini iloksi, siksi etten todellakaan haluaisi joutua miettimään töiden jälkeen onko kaikki kunnossa vai ei.
Kaikki ihmiset eivät halua ammattia, jossa joutuu murehtimaan toisten asioita ja kokemaan riittämättömyyden tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yöh! Tautista jengiä. Eikä ne usko kun sanoo.
Olisin voinut aikoinaan päästä sisään
Mutta musta olisi tullut surkea lääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska saan nykyisessä ammatissani parempaa palkaa vähemmällä työmäärällä. Pääsin kyllä aikanaan lääkikseen, mutta en ottanut paikkaa vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli toinen vaihtoehtoni. Onneksi valitsin kuitenkin yhteiskunnan elätin toimen. Kiitoksia sille joka täällä 10 vuotta sitten kirjoitti työttömyyden ihanuudesta. Sai minut ajattelemaan.
Luultavasti siksi, ettei kiinnostanut lukea tuhansia sivuja nippelitietoa ihmiskehosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska halusin opiskella juristiksi.
Opo sitä lukiossa ehdotteli, mutta pidin liian mielikuvituksettomana valintana luonnontieteissä hyvin menestyvälle oppilaalle. Ehdotteli myös opettajan ammattia, ihan niin kuin noita ei oppilas itse keksisi.
Lähdin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun, onpahan enemmän vaihtoehtoja uralle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana olisin voinutkin. Nykyään tunnen itseäni ja maailmaa paremmin. Ihmiset ovat sietämättömiä. Onneksi en halunnut.
Jos tienaan dippainssinä selkeästi paremmin kuin julkisen sektorin ylillääkäreiden mediaani, niin miksi olisin?
No mm juuri siksi, eli lääkäriksi, enkä moneksi muuksikaan
En halua olla sairaiden ihmisten läheisyydessä. Kammoan vammojen näkemistä. Ei ole minun juttuni. Opiskelemaan olisin voinut jopa päästä.
Pitkästä matikasta olen kirjoittanut L:n ja luonnontieteelliset aineetkin kiinnostivat.
Vainajien avaaminen ei oikein kiinnostanut. Pakollinen kurssi Manalassa.
Olisi pitänyt. 1990-luvun alkupuolella lääkikseen pyrkiminen oli kaupunkikohtaista. Pyrin vuosi kirjoitusten jälkeen (v. 1994) Helsingin lääkikseen ja jäin jotain 0,2 pisteen päähän. Kaikkiin muihin Suomen lääkiksiin (siis Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Kuopioon), joihin oli sama pääsykoe, olisin päässyt ihan heittämällä niillä pisteillä. Hitusen vatutti, mutta valitsin sitten toisen biolääketieteellisen alan ja ajoittain on mennyt oikein hyvinkin niissä töissä, mutta apurahaloukussahan tässä yhä rimpuillaan. Jos olisin aikoinaan vain taktikoinut ja pyrkinyt vaikka Kuopion lääkikseen, jonne oli siis kaikkein helpoin päästä, niin varmaan olisin turvatusti toimeentuleva lekuri nyt. Pöljä nuori minä - en oikein enää ymmärrä, miksi oli niin kova hinku päästä juuri Helsinkiin opiskelemaan.
Osaaminen olisi varmaan riittänyt, tosin pääsykokeetainakin 90-luvulla olivat aika anaalit (pelkkää ulkoa opettelua), opiskelukaveri korkeakoululla haki kolme kertaa (pääsi kolmannella). Keskiarvo olisi riittänyt, ja oli oikeat aineetkin lukiossa.
Mutta: lähtökohtaisesti EN tykkää ihmisistä, ihmiskeho noin ylipäätään on ällö. Eritteet ovat ällöjä (paitsi vauvojen), eikä minua pisaraakaan kiinnosta joku jalkasilsa tai märkärupi (joihin olisi pakkoharjoittelussa törmännyt joka tapauksessa). Nyt on DI:nä joutunut opiskelemaan mikrobiologiaa ihan tarpeeksi, en edelleenkään pidä sairaista ihmisistä (sairaudet ovat kiinnostavia, mutta niitä ei voi tutkia tutkimatta jossain vaiheessa mys ihmisiä). Vielä vähemmän pidän terveistä ihmisistä, jotka käyvät lääkärissä jonkun pakollisen lääkärintodistuksen takia. Pahin ongelma on kuitenkin se, että pakolla ei voi hoitaa oikein ketään, en voi pakottaa alkoholistia tai narkkaria katkaisu/vieroitushoitoon, en voi pakottaa tupakoitsijaa lopettamaan tupakanpolttoa keuhkoahtaumasta huolimatta... Se turhautuminen olisi jotain aivan järkyttävää.