Rikiel Sirviö kokee vähemmistöstressiä koko ajan, käsitteitä tuntemattomat ihmiset ahdistavat
https://yle.fi/uutiset/3-12517748
Mitä enemmän Rikiel Sirviö on avoin itsestään, sitä useammin hän löytää itsensä kysymystuokiosta muiden kanssa. Hän kertoo kokevansa vähemmistöstressiä kellon ympäri.
Monilta tuntuu unohtuvan, että en ole enemmistön kävelevä tietokirja, olen vain ihminen. Kysymykset omista asioistani eivät haittaa, kunhan minulta on siihen lupa. Voi kuitenkin närkästyttää, väsyttää ja tuottaa lisää vähemmistöstressiä, jos pitää avata käsitteitä, jotka voisi helposti googlata ja joihin en itse haluaisi vastata.
Kommentit (188)
Vähemmistöstressi my *ss. :D Suomalaisen naisen vähemmistöstressi loppuu siinä pisteessä, kun suomalainen mies valitsee aasialaisen, iloisen ja piukan vähemmistönaisen. Sen jälkeen alkaa enemmistöstressi, väheksyminen, pilkkaaminen, suoranainen viha. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Cis: termi kuvaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset"
Mitkä odotukset, voiko joku selventää? Mitä odotuksia esim. cis-naisia kohtaan on? En vittuile, tahdon oikeasti tietää.
Minulle sanottiin kerran 90-luvulla, että en saa käyttää sanaa perse, koska "tyttö ei käytä tuollaisia sanoja". Pidin sitä typeränä kommenttina enkä korvaani lotkauttanut. Ainoa kerta kun minua on mielestäni yritetty jotenkin roolittaa. Voi olla, että yritystä on ollut muutenkin mutta en vaan ole huomannut.
Jotain tuollaisia odotuksia ne varmaan tarkoittaa. Miten on mahdollista että nämä nykynuoret kohtaavat muka tuhat kertaa enemmän sukupuolirooliodotuksia kuin me ysärinuoret, on minulle vaikea ymmärtää.
Toisaalta ysärillä väitettiin että naistenlehdet aiheuttaa anoreksiaa. Anoreksia on vissiin nykyään hävinnyt tämän sukupuolisekoilun tieltä. On paljon helpompaa angstata sukupuoltaan kuin olla syömättä.
Luulenkin, että tietty prosentti nuorista sekoaa aina tavalla tai toisella ja muoti vaan sanelee, lakkaako ne syömästä vai luuleeko olevansa kirahveja.
Mietin vaan mikä kasvatuksessa on mennyt pieleen, että nuori on niin altis ulkopuolisille vaikutteille? Meillä oli tosi ankara kotikasvatus ja lopputulos oli se, että sisareni ja minä olemme tehneet aina tasan mitä olemme lystänneet. Lain ja terveen järjen sallimissa rajoissa tietenkin. Tai nuorempana sen terveen järjenkin kanssa oli vähän niin ja näin, kun kumpikin päätyi harrastamaan extreme-urheilua.
N45
veikkaan että somella ja nykyajan sarjoilla on jonkun verran näppinsä pelissä, näissä saa palstatilaa olemalla erikoinen, jolloin joillekin saattaa tulla stressiä siitä että on ihan tavallinen. Erilaisuudessa ei ole mitään haittaa, mutta näiden glorifioinnilla saadaan aikaiseksi se että joka toinen vaikutteille altis joka haluaa kuulua "porukkaan" alkaa pohtimaan sukupuoli-identiteettiään tai onko mahdollisesti adhd/asperger/autisti( ei millään pahalla näitä sairastavia kohtaan). Itselleni tullut vähän kutina että tietty poikkeavuus on nyt in ja sitä ei haeta pukeutumisella kuten silloin ysärillä vain näillä päänsisäisillä pohdinnoilla että olenko syntynyt vääränlaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Minua keski-ikäistä rouvaa ihmetyttää se, että nämä kaikki nykyään identifioituu joksikin.
En tiedä olenko minä outo vai nämä identifioitujat. En nimittäin olen koko 45-vuotisen elämäni aikana kokenut olevani mitään. Siis en mitenkään erityisemmin tunne olevani nainen, tai vaimo, tai keski-ikäinen. Itse asiassa en oikeastaan tunne olevani edes ihminen. Tietysti TIEDÄN olevani kaikkia näitä asioita, mutta eivät ne sanat minulle suuria merkitse tai tunnu miltään. En ole myöskään huomannut, että mikään noista sanoista estäisi minua tekemästä mitä tykkään. On hyvin kummallista, että minua melkein 30 vuotta nuoremmat eivät muka saa tehdä mitä lystäävät, kun jo 90-luvulla kaikille oli aivan yksi lysti jos Tittamari halusi harrastaa metsästystä ja vapaasukellusta. Jo 80-luvulla Dingon pojat meikkasi eikä sekään järkyttänyt oikein ketään.
Minä olen vain minä.
Anyway tuntuuko teistä muista oletettavasti täysjärkisistä, että teillä on joku hirveän selkeä identiteettikokemus koko ajan? Ja että on joku lokero, mihin pitäisi mahtua ja sitten jos se oma kokemus ei muka jotenkin mahdu lokeroon, täytyy keksiä uusia sanoja ja tehdä numeroa itsestään?
Näin täysjärkinen oletettuna en suo ajatustakaan minkäänlaiselle identiteettikokemukselle ja siitä voinee päätellä, että olen siinä lokerossa, mihin olen hyvin mahtunut jo syntymästäni saakka. Ne olemassaolevat sanat, poika ja sittemmin mies, ovat riittäviä kuvaamaan minua, ilman numeroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Cis: termi kuvaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset"
Mitkä odotukset, voiko joku selventää? Mitä odotuksia esim. cis-naisia kohtaan on? En vittuile, tahdon oikeasti tietää.
Minulle sanottiin kerran 90-luvulla, että en saa käyttää sanaa perse, koska "tyttö ei käytä tuollaisia sanoja". Pidin sitä typeränä kommenttina enkä korvaani lotkauttanut. Ainoa kerta kun minua on mielestäni yritetty jotenkin roolittaa. Voi olla, että yritystä on ollut muutenkin mutta en vaan ole huomannut.
Jotain tuollaisia odotuksia ne varmaan tarkoittaa. Miten on mahdollista että nämä nykynuoret kohtaavat muka tuhat kertaa enemmän sukupuolirooliodotuksia kuin me ysärinuoret, on minulle vaikea ymmärtää.
Toisaalta ysärillä väitettiin että naistenlehdet aiheuttaa anoreksiaa. Anoreksia on vissiin nykyään hävinnyt tämän sukupuolisekoilun tieltä. On paljon helpompaa angstata sukupuoltaan kuin olla syömättä.
Luulenkin, että tietty prosentti nuorista sekoaa aina tavalla tai toisella ja muoti vaan sanelee, lakkaako ne syömästä vai luuleeko olevansa kirahveja.
Mietin vaan mikä kasvatuksessa on mennyt pieleen, että nuori on niin altis ulkopuolisille vaikutteille? Meillä oli tosi ankara kotikasvatus ja lopputulos oli se, että sisareni ja minä olemme tehneet aina tasan mitä olemme lystänneet. Lain ja terveen järjen sallimissa rajoissa tietenkin. Tai nuorempana sen terveen järjenkin kanssa oli vähän niin ja näin, kun kumpikin päätyi harrastamaan extreme-urheilua.
N45
veikkaan että somella ja nykyajan sarjoilla on jonkun verran näppinsä pelissä, näissä saa palstatilaa olemalla erikoinen, jolloin joillekin saattaa tulla stressiä siitä että on ihan tavallinen. Erilaisuudessa ei ole mitään haittaa, mutta näiden glorifioinnilla saadaan aikaiseksi se että joka toinen vaikutteille altis joka haluaa kuulua "porukkaan" alkaa pohtimaan sukupuoli-identiteettiään tai onko mahdollisesti adhd/asperger/autisti( ei millään pahalla näitä sairastavia kohtaan). Itselleni tullut vähän kutina että tietty poikkeavuus on nyt in ja sitä ei haeta pukeutumisella kuten silloin ysärillä vain näillä päänsisäisillä pohdinnoilla että olenko syntynyt vääränlaiseksi.
lisäksi nykyisessä tietotulvassa huomaa aikuisenakin tarvetta tauoille somesta ja muusta vaikka siellä ei kauheasti aikaa viettäisikään. Nuoret eivät varmaan kovin helposti osa asiaa säännöstellä niin voin vain kuvitella mikä informaation sekamelska siellä aivoissa pyörii ja tuottaa ahdistusta, joka ruokkii oman identiteetin pohtimista. Silleen oli helppo olla ysäriteini kun oli ne nuortenlehdet ja mtv, mutta ei jumalatonta jatkuvaa sometulvaa suodatettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Cis: termi kuvaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset"
Mitkä odotukset, voiko joku selventää? Mitä odotuksia esim. cis-naisia kohtaan on? En vittuile, tahdon oikeasti tietää.
Minulle sanottiin kerran 90-luvulla, että en saa käyttää sanaa perse, koska "tyttö ei käytä tuollaisia sanoja". Pidin sitä typeränä kommenttina enkä korvaani lotkauttanut. Ainoa kerta kun minua on mielestäni yritetty jotenkin roolittaa. Voi olla, että yritystä on ollut muutenkin mutta en vaan ole huomannut.
Jotain tuollaisia odotuksia ne varmaan tarkoittaa. Miten on mahdollista että nämä nykynuoret kohtaavat muka tuhat kertaa enemmän sukupuolirooliodotuksia kuin me ysärinuoret, on minulle vaikea ymmärtää.
Toisaalta ysärillä väitettiin että naistenlehdet aiheuttaa anoreksiaa. Anoreksia on vissiin nykyään hävinnyt tämän sukupuolisekoilun tieltä. On paljon helpompaa angstata sukupuoltaan kuin olla syömättä.
Luulenkin, että tietty prosentti nuorista sekoaa aina tavalla tai toisella ja muoti vaan sanelee, lakkaako ne syömästä vai luuleeko olevansa kirahveja.
Mietin vaan mikä kasvatuksessa on mennyt pieleen, että nuori on niin altis ulkopuolisille vaikutteille? Meillä oli tosi ankara kotikasvatus ja lopputulos oli se, että sisareni ja minä olemme tehneet aina tasan mitä olemme lystänneet. Lain ja terveen järjen sallimissa rajoissa tietenkin. Tai nuorempana sen terveen järjenkin kanssa oli vähän niin ja näin, kun kumpikin päätyi harrastamaan extreme-urheilua.
N45
veikkaan että somella ja nykyajan sarjoilla on jonkun verran näppinsä pelissä, näissä saa palstatilaa olemalla erikoinen, jolloin joillekin saattaa tulla stressiä siitä että on ihan tavallinen. Erilaisuudessa ei ole mitään haittaa, mutta näiden glorifioinnilla saadaan aikaiseksi se että joka toinen vaikutteille altis joka haluaa kuulua "porukkaan" alkaa pohtimaan sukupuoli-identiteettiään tai onko mahdollisesti adhd/asperger/autisti( ei millään pahalla näitä sairastavia kohtaan). Itselleni tullut vähän kutina että tietty poikkeavuus on nyt in ja sitä ei haeta pukeutumisella kuten silloin ysärillä vain näillä päänsisäisillä pohdinnoilla että olenko syntynyt vääränlaiseksi.
Veikkaisin myös, että ne sukupuolinormien aiheuttamat paineetkin tulevat somesta. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen nähnyt näiden ah niin tiedostavien teinien pilkkaavan julmasti etenkin ylipainoisia, rumia tai keski-ikäisiä ja sitä vanhempia naisia. Nainen ei jostain syystä saa ikääntyä ollenkaan, yli 25 v on jo "hag" somemaailmassa, ja teinien mielestä aikuisten naisten pitäisi keskittyä hoitamaan lapsia ja käymään töissä. Mitä enemmän teini viettää aikaa somessa, sitä varmemmin hän imaisee myös kaikista toksisimmat kauneusihanteetkin ulkomailta, esimerkiksi Kpopista ja animesta. Kpopin kauneusihanteet ovat kuuluisia jyrkkyydestään, ja on pelottavaa, miten monet nuoret Kpop-fanit nielevät ne kaikessa mahdottomuudessaan. (Väittävät vielä silmät kirkkaina, ettei heidän kauniille suosikkiartisteilleen ole koskaan tehty mitään kauneusoperaatioita.) Nuorten naisten omassa taiteessakin keskitytään piirtämään joko kauniita naisia piirroshahmojen tyyliin tai sitten mukarealistisia kauniita naisia. Joka tapauksessa aina vain kauniita naisia. On ihan tunnettu juttu, että Instagram- ja TikTok- taiteilijana saa varmimmin suosiota, kun piirtää kauniita naisia - ja seuraajat ovat enimmäkseen nuoria naisia. Kuva-Googlesta voi vaikka katsoa esimerkkejä "instagram art cute girl" tai "instagram art hyperrealistic girl".
Teinit asettavat itselleen ja toisilleen vaatimuksia, joita kukaan normaali ihminen ei voi täyttää. Ja on ahdistavaa, kun ei voi olla sellainen täysin epärealistinen kaunotar, jollainen haluaisi olla. Joten ehkäpä joillakin on tapa vähentää tätä ahdistusta identifioitumalla joksikin muuksi. Varsinkin, kun sillä tavalla saa aplodeja siitä, että on spesiaali, vaikkei olekaan täydellinen kaunotar.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Cis: termi kuvaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset"
Mitkä odotukset, voiko joku selventää? Mitä odotuksia esim. cis-naisia kohtaan on? En vittuile, tahdon oikeasti tietää.
Minulle sanottiin kerran 90-luvulla, että en saa käyttää sanaa perse, koska "tyttö ei käytä tuollaisia sanoja". Pidin sitä typeränä kommenttina enkä korvaani lotkauttanut. Ainoa kerta kun minua on mielestäni yritetty jotenkin roolittaa. Voi olla, että yritystä on ollut muutenkin mutta en vaan ole huomannut.
Jotain tuollaisia odotuksia ne varmaan tarkoittaa. Miten on mahdollista että nämä nykynuoret kohtaavat muka tuhat kertaa enemmän sukupuolirooliodotuksia kuin me ysärinuoret, on minulle vaikea ymmärtää.
Toisaalta ysärillä väitettiin että naistenlehdet aiheuttaa anoreksiaa. Anoreksia on vissiin nykyään hävinnyt tämän sukupuolisekoilun tieltä. On paljon helpompaa angstata sukupuoltaan kuin olla syömättä.
Luulenkin, että tietty prosentti nuorista sekoaa aina tavalla tai toisella ja muoti vaan sanelee, lakkaako ne syömästä vai luuleeko olevansa kirahveja.
Mietin vaan mikä kasvatuksessa on mennyt pieleen, että nuori on niin altis ulkopuolisille vaikutteille? Meillä oli tosi ankara kotikasvatus ja lopputulos oli se, että sisareni ja minä olemme tehneet aina tasan mitä olemme lystänneet. Lain ja terveen järjen sallimissa rajoissa tietenkin. Tai nuorempana sen terveen järjenkin kanssa oli vähän niin ja näin, kun kumpikin päätyi harrastamaan extreme-urheilua.
N45
veikkaan että somella ja nykyajan sarjoilla on jonkun verran näppinsä pelissä, näissä saa palstatilaa olemalla erikoinen, jolloin joillekin saattaa tulla stressiä siitä että on ihan tavallinen. Erilaisuudessa ei ole mitään haittaa, mutta näiden glorifioinnilla saadaan aikaiseksi se että joka toinen vaikutteille altis joka haluaa kuulua "porukkaan" alkaa pohtimaan sukupuoli-identiteettiään tai onko mahdollisesti adhd/asperger/autisti( ei millään pahalla näitä sairastavia kohtaan). Itselleni tullut vähän kutina että tietty poikkeavuus on nyt in ja sitä ei haeta pukeutumisella kuten silloin ysärillä vain näillä päänsisäisillä pohdinnoilla että olenko syntynyt vääränlaiseksi.
Veikkaisin myös, että ne sukupuolinormien aiheuttamat paineetkin tulevat somesta. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen nähnyt näiden ah niin tiedostavien teinien pilkkaavan julmasti etenkin ylipainoisia, rumia tai keski-ikäisiä ja sitä vanhempia naisia. Nainen ei jostain syystä saa ikääntyä ollenkaan, yli 25 v on jo "hag" somemaailmassa, ja teinien mielestä aikuisten naisten pitäisi keskittyä hoitamaan lapsia ja käymään töissä. Mitä enemmän teini viettää aikaa somessa, sitä varmemmin hän imaisee myös kaikista toksisimmat kauneusihanteetkin ulkomailta, esimerkiksi Kpopista ja animesta. Kpopin kauneusihanteet ovat kuuluisia jyrkkyydestään, ja on pelottavaa, miten monet nuoret Kpop-fanit nielevät ne kaikessa mahdottomuudessaan. (Väittävät vielä silmät kirkkaina, ettei heidän kauniille suosikkiartisteilleen ole koskaan tehty mitään kauneusoperaatioita.) Nuorten naisten omassa taiteessakin keskitytään piirtämään joko kauniita naisia piirroshahmojen tyyliin tai sitten mukarealistisia kauniita naisia. Joka tapauksessa aina vain kauniita naisia. On ihan tunnettu juttu, että Instagram- ja TikTok- taiteilijana saa varmimmin suosiota, kun piirtää kauniita naisia - ja seuraajat ovat enimmäkseen nuoria naisia. Kuva-Googlesta voi vaikka katsoa esimerkkejä "instagram art cute girl" tai "instagram art hyperrealistic girl".
Teinit asettavat itselleen ja toisilleen vaatimuksia, joita kukaan normaali ihminen ei voi täyttää. Ja on ahdistavaa, kun ei voi olla sellainen täysin epärealistinen kaunotar, jollainen haluaisi olla. Joten ehkäpä joillakin on tapa vähentää tätä ahdistusta identifioitumalla joksikin muuksi. Varsinkin, kun sillä tavalla saa aplodeja siitä, että on spesiaali, vaikkei olekaan täydellinen kaunotar.
Mutta miksi ne tekee tuota, eivätkä jotain tekemis-tekemistä? Ei kukaan ihminen, jolla on järkeviä tavoitteellisia harrastuksia, tule noin someriippuvaiseksi.
Samaan aikaan nuoriso vaan pulskistuu ja pulskistuu, eli etääntyy noista kauneusihanteistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Cis: termi kuvaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset"
Mitkä odotukset, voiko joku selventää? Mitä odotuksia esim. cis-naisia kohtaan on? En vittuile, tahdon oikeasti tietää.
Minulle sanottiin kerran 90-luvulla, että en saa käyttää sanaa perse, koska "tyttö ei käytä tuollaisia sanoja". Pidin sitä typeränä kommenttina enkä korvaani lotkauttanut. Ainoa kerta kun minua on mielestäni yritetty jotenkin roolittaa. Voi olla, että yritystä on ollut muutenkin mutta en vaan ole huomannut.
Jotain tuollaisia odotuksia ne varmaan tarkoittaa. Miten on mahdollista että nämä nykynuoret kohtaavat muka tuhat kertaa enemmän sukupuolirooliodotuksia kuin me ysärinuoret, on minulle vaikea ymmärtää.
Toisaalta ysärillä väitettiin että naistenlehdet aiheuttaa anoreksiaa. Anoreksia on vissiin nykyään hävinnyt tämän sukupuolisekoilun tieltä. On paljon helpompaa angstata sukupuoltaan kuin olla syömättä.
Luulenkin, että tietty prosentti nuorista sekoaa aina tavalla tai toisella ja muoti vaan sanelee, lakkaako ne syömästä vai luuleeko olevansa kirahveja.
Mietin vaan mikä kasvatuksessa on mennyt pieleen, että nuori on niin altis ulkopuolisille vaikutteille? Meillä oli tosi ankara kotikasvatus ja lopputulos oli se, että sisareni ja minä olemme tehneet aina tasan mitä olemme lystänneet. Lain ja terveen järjen sallimissa rajoissa tietenkin. Tai nuorempana sen terveen järjenkin kanssa oli vähän niin ja näin, kun kumpikin päätyi harrastamaan extreme-urheilua.
N45
veikkaan että somella ja nykyajan sarjoilla on jonkun verran näppinsä pelissä, näissä saa palstatilaa olemalla erikoinen, jolloin joillekin saattaa tulla stressiä siitä että on ihan tavallinen. Erilaisuudessa ei ole mitään haittaa, mutta näiden glorifioinnilla saadaan aikaiseksi se että joka toinen vaikutteille altis joka haluaa kuulua "porukkaan" alkaa pohtimaan sukupuoli-identiteettiään tai onko mahdollisesti adhd/asperger/autisti( ei millään pahalla näitä sairastavia kohtaan). Itselleni tullut vähän kutina että tietty poikkeavuus on nyt in ja sitä ei haeta pukeutumisella kuten silloin ysärillä vain näillä päänsisäisillä pohdinnoilla että olenko syntynyt vääränlaiseksi.
Veikkaisin myös, että ne sukupuolinormien aiheuttamat paineetkin tulevat somesta. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen nähnyt näiden ah niin tiedostavien teinien pilkkaavan julmasti etenkin ylipainoisia, rumia tai keski-ikäisiä ja sitä vanhempia naisia. Nainen ei jostain syystä saa ikääntyä ollenkaan, yli 25 v on jo "hag" somemaailmassa, ja teinien mielestä aikuisten naisten pitäisi keskittyä hoitamaan lapsia ja käymään töissä. Mitä enemmän teini viettää aikaa somessa, sitä varmemmin hän imaisee myös kaikista toksisimmat kauneusihanteetkin ulkomailta, esimerkiksi Kpopista ja animesta. Kpopin kauneusihanteet ovat kuuluisia jyrkkyydestään, ja on pelottavaa, miten monet nuoret Kpop-fanit nielevät ne kaikessa mahdottomuudessaan. (Väittävät vielä silmät kirkkaina, ettei heidän kauniille suosikkiartisteilleen ole koskaan tehty mitään kauneusoperaatioita.) Nuorten naisten omassa taiteessakin keskitytään piirtämään joko kauniita naisia piirroshahmojen tyyliin tai sitten mukarealistisia kauniita naisia. Joka tapauksessa aina vain kauniita naisia. On ihan tunnettu juttu, että Instagram- ja TikTok- taiteilijana saa varmimmin suosiota, kun piirtää kauniita naisia - ja seuraajat ovat enimmäkseen nuoria naisia. Kuva-Googlesta voi vaikka katsoa esimerkkejä "instagram art cute girl" tai "instagram art hyperrealistic girl".
Teinit asettavat itselleen ja toisilleen vaatimuksia, joita kukaan normaali ihminen ei voi täyttää. Ja on ahdistavaa, kun ei voi olla sellainen täysin epärealistinen kaunotar, jollainen haluaisi olla. Joten ehkäpä joillakin on tapa vähentää tätä ahdistusta identifioitumalla joksikin muuksi. Varsinkin, kun sillä tavalla saa aplodeja siitä, että on spesiaali, vaikkei olekaan täydellinen kaunotar.
Mutta miksi ne tekee tuota, eivätkä jotain tekemis-tekemistä? Ei kukaan ihminen, jolla on järkeviä tavoitteellisia harrastuksia, tule noin someriippuvaiseksi.
Samaan aikaan nuoriso vaan pulskistuu ja pulskistuu, eli etääntyy noista kauneusihanteistaan.
Kyllä se on ihan mahdollista, jos tavoitteellinen tekeminenkin tapahtuu koneella. Taidetta tehdään digitaalisesti, kirjoittaminen tehdään koneella, kuten opiskelukin ja yhteydenpito kavereihin.
"Cis: termi kuvaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset"
Mitkä odotukset, voiko joku selventää? Mitä odotuksia esim. cis-naisia kohtaan on? En vittuile, tahdon oikeasti tietää.[/quote]
Minulle sanottiin kerran 90-luvulla, että en saa käyttää sanaa perse, koska "tyttö ei käytä tuollaisia sanoja". Pidin sitä typeränä kommenttina enkä korvaani lotkauttanut. Ainoa kerta kun minua on mielestäni yritetty jotenkin roolittaa. Voi olla, että yritystä on ollut muutenkin mutta en vaan ole huomannut."
Samaa mietin. Oikeastaan ainoa kerta näin yhtäkkiä missä on median kautta törmänny tytöille suoraan asetettuihin odotuksiin , oli joku (olikohan Veitola yökylässä?)-ohjelma missä Metti Forssell sanoi lippispäiselle tyttärelleen jotain : " Ei hienot naiset pidä lippiksiä." ja tyttö otti lakin pois päästään.
Olen ns. Cis, ja olen aina tuntenut vieraantumista tätä yhteiskuntaa kohtaan ja olevani muukalainen. Luulen kuitenkin, että se on ihmisen osa, ehkä nämä wokettajat eivät ole tajunneet, että normien mukaisetkin kärsivät tunteista, että eivät sovi tänne. Carl Larssonin postikorttikuvat ovat vain kuvia.
Jos joku ilmoittaa olevansa joku mielikuvitussukupuoli, yritän vältellä koko ihmistä. Aivoille on liian puuduttavaa leikkiä tuota leikkiä ja pakottaa itsensä puhumaan asioita joita ei usko, tai vaihtoehtoisesti joutuu loukkaamaan eikä sitäkään jaksa.
Voisivatko nämä uniikit lumihiutaleet ja Setalaiset hyväksyä myös sen, että me ihan tavalliset naiset ja miehet, ilman mitään yleistävää ja lokeroivaa cis - leimaa, ollaan yksilöitä. Odotan kyllä mielenkiinnolla aikaa, kun juhlapuhe aloitetaan sanoin: Arvoisat vul valliset ja ky rv älliset.
Vierailija kirjoitti:
Olen ns. Cis, ja olen aina tuntenut vieraantumista tätä yhteiskuntaa kohtaan ja olevani muukalainen. Luulen kuitenkin, että se on ihmisen osa, ehkä nämä wokettajat eivät ole tajunneet, että normien mukaisetkin kärsivät tunteista, että eivät sovi tänne. Carl Larssonin postikorttikuvat ovat vain kuvia.
Sama täällä, aina on outo ja kuulumaton olo, joka paikassa ja porukassa.
Nuorempana siihen voi läimäistä jonkun leiman, just tyyliin "ahaa, sehän johtuu siitä että olenkin muusu, ilmankos!"
Sitten jossain vaiheessa tajuaa ettei ongelma sillä ratkea.
Suomalaiset on Saimaan norppaan verrattava uhanalainen vähemmistölaji maailmassa. Meidän pitäisi saada olla semmoisia kuin olemme tuputtamatta meille Hollywoodin teatteriväen ajatuksia siitä mikä on oikein.
Vierailija kirjoitti:
Olen ns. Cis, ja olen aina tuntenut vieraantumista tätä yhteiskuntaa kohtaan ja olevani muukalainen. Luulen kuitenkin, että se on ihmisen osa, ehkä nämä wokettajat eivät ole tajunneet, että normien mukaisetkin kärsivät tunteista, että eivät sovi tänne. Carl Larssonin postikorttikuvat ovat vain kuvia.
Nämä nykyajan MuSut muoti-ilmiön perässä lisäksi lienevät jonkinlaisesta erityisherkkyydestä kärsiviä. Minulla on ollut elämäni aikana kaksi samaa sukupuolta olevaa ystävää, koska olen ns. eri planeetalta ja yhteistä ei jaettavaa ei löydy, joten ei voi ainakaan perspektiivin puutteesta syyttää. Koska minulla on aina ollut terve itsetunto ja perhe on minut hyväksynyt sellaisenaan, en loukkaannu tai ahdistu asioista mitä vieraat ihmiset virheellisesti olettavat.
Yhtenä esimerkkinä miesten kohdalla automaattioletus on, että kaikki ovat käyneet armeijan, vaikka nykyisistä ikäluokista merkittävä osa saa vapautuksen ja ei suorita minkäänlaista kansalaisvelvollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
No miksi siitä omasta sukupuolesta ja seksuaalisuudesta pitää sitten ihan koko ajan jauhaa? Stressiä tulee meille muillekin, kun koko ajan joutuu altistumaan tälle vähemmistöpaskalle. Ei voisi vähempää kiinnostaa teidän panit eikä muunsukupuolisuudet.
Tuki sitten suusi. Yritän olla lankeamatta trolleihin, mutta kurja elämä saa olla, että viitsit kiusata lukioikäistä etkä antaa hänelle kehorauhaa. Olen keski-ikäinen cis-nainen (se tarkoittaa, että synnyin naiseksi ja jatkan samalla mekkolinjalla joka aikanaan syntymätodistukseeni kirjoitettiin) mutta oikeasti. Että "aikuiset" ihmiset kiusaavat tällä tavalla lapsia. Vastenmielistä ja sairasta. Antakaa heidän olla mitä ovat -jos spesiaaleja lumihiutaleita, niin miksei? Mikä saa ihmisen trollaamaan ja levittämään vihapuhetta? Paitsi tietysti jos on Putinin leivissä, heillehän on kiva uskoa, että lännessä on joku moraalikato menossa, jotta saa sitten hyvänkin tekosyyn hyökätä tänne. Oletko ehkä epäisänmaallinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Cis: termi kuvaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset"
Mitkä odotukset, voiko joku selventää? Mitä odotuksia esim. cis-naisia kohtaan on? En vittuile, tahdon oikeasti tietää.
Minulle sanottiin kerran 90-luvulla, että en saa käyttää sanaa perse, koska "tyttö ei käytä tuollaisia sanoja". Pidin sitä typeränä kommenttina enkä korvaani lotkauttanut. Ainoa kerta kun minua on mielestäni yritetty jotenkin roolittaa. Voi olla, että yritystä on ollut muutenkin mutta en vaan ole huomannut.
Jotain tuollaisia odotuksia ne varmaan tarkoittaa. Miten on mahdollista että nämä nykynuoret kohtaavat muka tuhat kertaa enemmän sukupuolirooliodotuksia kuin me ysärinuoret, on minulle vaikea ymmärtää.
Toisaalta ysärillä väitettiin että naistenlehdet aiheuttaa anoreksiaa. Anoreksia on vissiin nykyään hävinnyt tämän sukupuolisekoilun tieltä. On paljon helpompaa angstata sukupuoltaan kuin olla syömättä.
Luulenkin, että tietty prosentti nuorista sekoaa aina tavalla tai toisella ja muoti vaan sanelee, lakkaako ne syömästä vai luuleeko olevansa kirahveja.
Mietin vaan mikä kasvatuksessa on mennyt pieleen, että nuori on niin altis ulkopuolisille vaikutteille? Meillä oli tosi ankara kotikasvatus ja lopputulos oli se, että sisareni ja minä olemme tehneet aina tasan mitä olemme lystänneet. Lain ja terveen järjen sallimissa rajoissa tietenkin. Tai nuorempana sen terveen järjenkin kanssa oli vähän niin ja näin, kun kumpikin päätyi harrastamaan extreme-urheilua.
N45
veikkaan että somella ja nykyajan sarjoilla on jonkun verran näppinsä pelissä, näissä saa palstatilaa olemalla erikoinen, jolloin joillekin saattaa tulla stressiä siitä että on ihan tavallinen. Erilaisuudessa ei ole mitään haittaa, mutta näiden glorifioinnilla saadaan aikaiseksi se että joka toinen vaikutteille altis joka haluaa kuulua "porukkaan" alkaa pohtimaan sukupuoli-identiteettiään tai onko mahdollisesti adhd/asperger/autisti( ei millään pahalla näitä sairastavia kohtaan). Itselleni tullut vähän kutina että tietty poikkeavuus on nyt in ja sitä ei haeta pukeutumisella kuten silloin ysärillä vain näillä päänsisäisillä pohdinnoilla että olenko syntynyt vääränlaiseksi.
Veikkaisin myös, että ne sukupuolinormien aiheuttamat paineetkin tulevat somesta. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen nähnyt näiden ah niin tiedostavien teinien pilkkaavan julmasti etenkin ylipainoisia, rumia tai keski-ikäisiä ja sitä vanhempia naisia. Nainen ei jostain syystä saa ikääntyä ollenkaan, yli 25 v on jo "hag" somemaailmassa, ja teinien mielestä aikuisten naisten pitäisi keskittyä hoitamaan lapsia ja käymään töissä. Mitä enemmän teini viettää aikaa somessa, sitä varmemmin hän imaisee myös kaikista toksisimmat kauneusihanteetkin ulkomailta, esimerkiksi Kpopista ja animesta. Kpopin kauneusihanteet ovat kuuluisia jyrkkyydestään, ja on pelottavaa, miten monet nuoret Kpop-fanit nielevät ne kaikessa mahdottomuudessaan. (Väittävät vielä silmät kirkkaina, ettei heidän kauniille suosikkiartisteilleen ole koskaan tehty mitään kauneusoperaatioita.) Nuorten naisten omassa taiteessakin keskitytään piirtämään joko kauniita naisia piirroshahmojen tyyliin tai sitten mukarealistisia kauniita naisia. Joka tapauksessa aina vain kauniita naisia. On ihan tunnettu juttu, että Instagram- ja TikTok- taiteilijana saa varmimmin suosiota, kun piirtää kauniita naisia - ja seuraajat ovat enimmäkseen nuoria naisia. Kuva-Googlesta voi vaikka katsoa esimerkkejä "instagram art cute girl" tai "instagram art hyperrealistic girl".
Teinit asettavat itselleen ja toisilleen vaatimuksia, joita kukaan normaali ihminen ei voi täyttää. Ja on ahdistavaa, kun ei voi olla sellainen täysin epärealistinen kaunotar, jollainen haluaisi olla. Joten ehkäpä joillakin on tapa vähentää tätä ahdistusta identifioitumalla joksikin muuksi. Varsinkin, kun sillä tavalla saa aplodeja siitä, että on spesiaali, vaikkei olekaan täydellinen kaunotar.
Mutta miksi ne tekee tuota, eivätkä jotain tekemis-tekemistä? Ei kukaan ihminen, jolla on järkeviä tavoitteellisia harrastuksia, tule noin someriippuvaiseksi.
Samaan aikaan nuoriso vaan pulskistuu ja pulskistuu, eli etääntyy noista kauneusihanteistaan.
Kyllä se on ihan mahdollista, jos tavoitteellinen tekeminenkin tapahtuu koneella. Taidetta tehdään digitaalisesti, kirjoittaminen tehdään koneella, kuten opiskelukin ja yhteydenpito kavereihin.
Minun tuntemani teinit tuntuvat kyllä käyttävän konetta lähinnä passiivisiin asioihin kuten shoppailuun. Tietty voi kysyä, onko esimerkiksi tietokonepelaaminen tavoitteellista tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi siitä omasta sukupuolesta ja seksuaalisuudesta pitää sitten ihan koko ajan jauhaa? Stressiä tulee meille muillekin, kun koko ajan joutuu altistumaan tälle vähemmistöpaskalle. Ei voisi vähempää kiinnostaa teidän panit eikä muunsukupuolisuudet.
Tuki sitten suusi. Yritän olla lankeamatta trolleihin, mutta kurja elämä saa olla, että viitsit kiusata lukioikäistä etkä antaa hänelle kehorauhaa. Olen keski-ikäinen cis-nainen (se tarkoittaa, että synnyin naiseksi ja jatkan samalla mekkolinjalla joka aikanaan syntymätodistukseeni kirjoitettiin) mutta oikeasti. Että "aikuiset" ihmiset kiusaavat tällä tavalla lapsia. Vastenmielistä ja sairasta. Antakaa heidän olla mitä ovat -jos spesiaaleja lumihiutaleita, niin miksei? Mikä saa ihmisen trollaamaan ja levittämään vihapuhetta? Paitsi tietysti jos on Putinin leivissä, heillehän on kiva uskoa, että lännessä on joku moraalikato menossa, jotta saa sitten hyvänkin tekosyyn hyökätä tänne. Oletko ehkä epäisänmaallinen?
Hienoa keskustelua kehoittaa muita tukkimaan suunsa. Kyllähän tuon Kirielin toiminta on sikäli hassua, että se haluaa kertoa muunsukupuolisuudesta, mutta sitten toisaalta ei halua kertoa. Useinkin nämä ihmiset tuntuvat kovin kontrolloivilta, jos asioista puhutaan, niin ehdottomasti vain heidän termeillään ja heidän rajoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi äsken poistuneessa ketjussa, miten englannin they/them oikeasti toimii. Eli ihan niin että että he tai she korvataan sillä they:llä.
- Did you meet them at the party?
- How long have you known them?
- Can you give this to them, please.Tämä toimii englannissa, koska they on jo pitkään toiminut myös yksikössä, kun henkilön sukupuolta ei ole tiedetty.
- If an employee notices anything unusual, they must inform their supervisor immediately.
Nykyään sitten jotkut haluavat että heihin viitataan nimenomaan näin.
Miksi sitten ei luovuttaisi sukupuolittuneista pronomineista kokonaan? Aletaan käyttää ihan kaikista tuota they/them.
Mun käy sääliksi näitä kaksi vuotiaita Tuisku-käpy-sammaleita, joita kasvatetaan vain henkilöiksi. Kiva sitten ekana päivänä päiväkodissa miettiä, kuuluuko tyttöjen vai poikien jonoon. Vielä kamalampaa jos sen tajuaa vasta koulussa. Sitten ihmetellään miksi pientä kultamussukkaa kiusataan koulussa ja tuhmat opetkin jaottelee lapset sukupuolen mukaan
"Minulle aiheuttaa suunnatonta normatiivi-stressiä se,
että joudun koko ajan oikeuttamaan olemassaoloani heterona,
jota ei kiinnosta kenenkään sukupuoli-specialiteetit,
ja perustelemaan miksen huomioi riittävästi heitä, joille specialiteetit ja niiden korostaminen arjessa, ovat heidän olemassaoloa eniten määrittelevä tekijä."
--
"Kiinnostaa, millaisessa seurassa liikut? 99% normi heteroista ei selittele identiteettiään, eikä sitä heiltä kysytä."
--
No, hienoa että tiedät noin tarkkaan jopa prosenttimäärän (mistä moinen luku?)
Tuossa tietysti lähinnä haettiin sitä, että ellet heterona osallistu /ole kiinnostunut sateenkaarikulkueista, niin sinut heterona helposti leimataan rajoittuneeksi tai syrjiväksi persoonaksi. Äläkä edes viitsi sanoa etteikö näin (99%?) olisi .
Vaikka sinua heterona ainoastaan ei kiinnostaisi liiemmin tippaakaan koko asia vaan muut asiat ihmisissä kuin suuntautumiset (poliittiset tai sek-su-aa-liset).
Ja toisaalta voihan käydä niin että kokee myös itsensä monenlaisten spessuihmisten keskellä Little Britannian tyyliin
"Like the only Hetero in The Village"."