Lue keskustelun säännöt.
Kaveri varaa minulle ajan kalenteristaan niinkuin jollekin asiakkaalle
Kahvittelu tai muu tapaaminen saattaa mennä kahden viikonkin päähän kun kaverini selaa kalenteriaan. "sopisko 13päivä siinä kello 17 aikaan?"
Oon vähän hämillään mistä on kyse. Ei voida koskaan nähdä spontaanisti vaan kaikki näkemiset pitää järjestellä ja aikatauluttaa.
Kommentit (861)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi tämmöinen "sehän on vain elämää"-ystävä, joka ei kykene suunnittelemaan ajankäyttöään. Lisäksi hän ottaa itseensä, kun esim. lähettää minulle puoli tuntia ennen saunavuoroaan kutsun tulla saunomaan enkä juuri sillä hetkellä pääse lähtemään.
Minusta tuo on suunnattoman itsekästä. Mikä velvollisuus minulla on olla lähtövalmiudessa sen varalta, että toisella yhtäkkiä huvittaisikin nähdä? Minä elän elämääni ja jos toinen ei osaa suunnitella elämäänsä tuntia pitemmälle niin ei se minun ongelmani ole.
Voi sitä aina kysyä, jos sattuisitkin olemaan vapaana. Mutta ei ystäväsi tarvitse loukkaantua, jos sinulle ei sovikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä ote mun kalenterista tällä viikolla
Ma
töitä 9-17
töiden jälkeen kotosalla, siivoan, sulatan jääkaapin. Boilerin korjaajan pitäisi tulla kohta.
Ti
töitä 9-17
töiden jälkeen kipaisen suutarin luona ja pari tuntia ranskan kurssilla.
Ke
töitä 9-17
töiden jälkeen kampaaja-aika, värjäys vie noin kolme tuntia
To
töitä 9-17
Töihin liittyvä tapahtuma normaalin työajan jälkeen.
Pe
töitä 10 -18 , ennen töitä verikokeeseen
ravintolaan miehen kanssa töiden jälkeen. Pakkailua huomista reissua varten
La ja Su
viikonloppureissu toiseen kaupunkiin miehen kanssa
Lisäksi sitten kaupassakäynnit, pyykkihuolto, ruuanlaitot sun muut. Koitan myös harrastaa päivittäin liikuntaa (lenkille tai joogaa kotosalla), mutta yritän saada tuon hoidettua ennen töihinlähtöä.
Kuulostaa ihan kauhealta. Minä olisin hoitanut noista vapaa-ajan jutuista pakollisen työtapahtuman lisäksi vain yhden asian. Broilerin korjaus ja jääkaapin sulatus sitten varmaan. Suutarit, kampaajat ja ravintolat saisivat jäädä toiseen viikkoon. Etenkin jos on reissukin tulossa. Mutta mikäs siinä jos energiaa riittää ja tuntuu siltä ettei ole vaaraa palaa loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka haluatte nähdä kavereita todella lyhyellä varoitusajalla oletteko introverttejä vai ekstroverttejä? Itseä ainakin introverttinä ahdistaa ajatus, että se aika mitä olen alunperin ajatellut viettää itsekseni rentoutuen pitäisin yhtäkkiä käyttää sosiaalisiin kanssakäymisiin. Mä tykkään nimenomaan suunnitella asiat ajoissa etukäteen, jotta mulle jää tarpeeksi aikaa myös palautumiseen ja ihan vaan itselleni.
Mä olen introvertti ja näen kavereita mieluummin ex tempore.
Vierailija kirjoitti:
Mua hämmästyttää ettei ymmärretä, miten hektistä monen elämä voi olla, ja asiat unohtuu jos siitä ei etukäteen suunnitella ja merkitä ylös.
Sanotaan myös, että kalenteriin nimenomaan pitäisi merkitä ne kivat jutut ettei se täyty vain työasioista ja muista velvotteista.
Toisen asemaan asettuminen on käsittämättömän vaikeaa meille ihmisille. Samoin suora kommunikointi. Kalenteriin merkitsijä tuskin ymmärtää tekevänsä mitään pahaa tai väärin ja sit toinen osapuoli murjottaa ja vetäytyy koko suhteesta. Huh huh.
Oma kalenteri täytyy työkeikoista, opiskeluun liittyvistä kursseista ja tehtävistä, lapseen liittyvistä asioista. Merkkaan myös etukäteen treenit ylös koska meidän salilla ne pitää varata järjestelmästä. Tämä auttaa minua hahmottamaan kokonaisuutta:
Näen yhdellä silmäyksellä, että tuo viikko on tosi täynnä ja tarvitsen palautumista, siihen ei enää sovi mitään muuta ja vastaavasti näen selkeästi, milloin sitä aikaa olisi. Minä en jaksa itse sitä, että on aamusta iltaan jotain tehtävää. Kivatkin menot kuormittaa.Niin ja hei mun menoihin vaikuttaa myös se,
missä puolisoni menee.Minkälainen elämäntilanne on sinulla, joka et tarvitse kalenteria sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen? Olisi kiva kuulla auttaako esimerkkini yhtään hahmottamaan sitä, miksi kalenteri voi olla tarpeellinen?
Työ- ja opiskeluelämää en yhdistä, se on ihan ehdoton. Nyt olen opiskelija, aiemmin kokoaikatyössä. Löytyy mies, "osa-aikalapset", lemmikkejä ja joustavat harrastukset. Aina voin irrottautua sen verran arkirutiineista, että kerkeän juomaan kahvit tai jutella kaverin kanssa jopa tunnin verran puhelimessa. Puhelin on muuten siitä kätsy, että samalla voi laittaa ruokaa, hoitaa pyykkihuoltoa jne kun juttelee kaverin kanssa. Work smarter, not harder sopii minulle motoksi! ;)
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka olette aina vapaita tapaamaan
-käyttekö töissä, millaiset työmatkat
-Paljonko varaatte aikaa liikunnalle viikossa
-muita harrastuksia
-opiskeletteko
-onko teillä lapsia/lemmikkejä/kumppania/muuta perhettä/paljon ystäviä
-taloa, jota silloin tällöin pitää myös rempata
-matkusteletteko
-miten ylipäätään vietätte vapaa-aikanne
-laitatteko ruokaa joka päivä, kauanko teillä menee aikaa siivoukseen, pyykkäykseen, ym. kodinhoitoon
Mä voin vastata tähän tutun puolesta:
Ei käy töissä
Ei harrasta liikuntaa. Välttää liikuntaa koska huono kunto.
Ei innosta opiskelu
Ei lapsia/lemmikkejä
Vihaa siivousta
Harrastukset shoppailu, kahvilassa käynti, alkoholi aina kun mahdollisuus
Matkustaa aina kun mahdollisuus
On ihan muutama kaveri
Tykkää käydä usein ravintolassa
Ja tyyppi siis aktiivisesti kysyy johonkin. ja viestittely jatkuvaa.. hänellä itsellä kalenteri on tyhjä ja se ei ole muiden vastuulla! Muut käy töissä ja opiskelee, tai muitaki tärkeitä ystäviä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kiireinen ihminen vaan päinvastoin.
Mutta on olemassa "kavereita" joihin en osaa laittaa välejä poikki mutta en jaksaisi nähdäkään koska tapaamiset on tosi raskaita.
Välttelen ja perun aika paljon koska joudun oikeasti keräämään voimia siihen tapaamiseen. Olen liian kiltti enkä kehtaa sanoa suoraankaan. Teeskentelen kiireistä ja saatan sanoa että sopisiko ensi viikolla mutta en sano edes päivää, enkä vaan koskaan ota yhteyttä. Nämä kaverit vaan on sellaisia että he ei ymmärrä näitä vihjeitä vaan aina jankkaa ja jankkaa uusia tapaamisia.
Tapaamiset venyy aina tuntikausien mittaiseksi joten senkin puoelsta en jaksa spontaaneja juttuja tällöisten ihmisten kanssa koska todellakin siihen menee siis koko päivä.
Mäkään en oo erityisen kiireinen, mutta tykkään omasta ajasta, jolloin voin tehdä mitä itse tasan just haluan eikä tarvii kuunnella vaikka jonkun hölöttäjä-kaverin pitkästyttäviä selostuksia. Miten muka voin vastata 10 krt putkeen, että "tänään/huomenna/ylihuomenna ei käy/en pysty/ehdi..." On ihan oikeita menoja (koulu, työ) + muitakin ihmisiä + omaa aikaa. Toinen kysyy joka viikko useita kertoja..
Mä aloin harkita myös tätä asiaa. Yks tosi vanha kaveri ei koskaan vastaa, kun yritän soittaa. Tekstaa seuraavana päivänä. Aina. Muutama päivä sitten taas sama homma. Muutenkin ollaan yhteyksissä 3-4 krt vuodessa, että ei todellakaan riesaksi asti.
Hän toivotti hauskaa vappua. Mä tekstasin et olisin vain jutellut, mutta anti olla vaan.
Siihen loppui kai meidän kaveruus. Alan ymmärtää, että mua ei tarvita.
En tiedä mitä mä olen hänelle tehnyt.
Tylyä, mutta antaa nyt sitten olla. Oli joskus hauskaa kimpassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka olette aina vapaita tapaamaan
-käyttekö töissä, millaiset työmatkat
-Paljonko varaatte aikaa liikunnalle viikossa
-muita harrastuksia
-opiskeletteko
-onko teillä lapsia/lemmikkejä/kumppania/muuta perhettä/paljon ystäviä
-taloa, jota silloin tällöin pitää myös rempata
-matkusteletteko
-miten ylipäätään vietätte vapaa-aikanne
-laitatteko ruokaa joka päivä, kauanko teillä menee aikaa siivoukseen, pyykkäykseen, ym. kodinhoitoon
Eipä ole ainuttakaan vastausta tullut. Nämä ainavapaat taitaa olla sellaisia, että heillä ei itsellään ole oikein mitään omaa elämää ja siksi olettavat, että muillakaan ei ole.
Onko "oma elämä" yhtä kuin kalenterin täyttäminen osittain turhanpäiväisillä asioilla niin että saa juosta tukka putkella pitkin poikin joka ikinen päivä?
Useimmat täällä ovat kertoneet kalenterin täyttyvän muun muassa töistä, lasten asioista ja liikunnasta. Ehkä nämä ovat sinulle turhanpäiväisiä asioita, aika monelle muulle ei.
Vierailija kirjoitti:
Mä aloin harkita myös tätä asiaa. Yks tosi vanha kaveri ei koskaan vastaa, kun yritän soittaa. Tekstaa seuraavana päivänä. Aina. Muutama päivä sitten taas sama homma. Muutenkin ollaan yhteyksissä 3-4 krt vuodessa, että ei todellakaan riesaksi asti.
Hän toivotti hauskaa vappua. Mä tekstasin et olisin vain jutellut, mutta anti olla vaan.
Siihen loppui kai meidän kaveruus. Alan ymmärtää, että mua ei tarvita.
En tiedä mitä mä olen hänelle tehnyt.
Tylyä, mutta antaa nyt sitten olla. Oli joskus hauskaa kimpassa.
Miksi pommitat kun toinen selvästi yrittää ottaa etäisyyttä? Anna ihmisen olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä ote mun kalenterista tällä viikolla
Ma
töitä 9-17
töiden jälkeen kotosalla, siivoan, sulatan jääkaapin. Boilerin korjaajan pitäisi tulla kohta.
Ti
töitä 9-17
töiden jälkeen kipaisen suutarin luona ja pari tuntia ranskan kurssilla.
Ke
töitä 9-17
töiden jälkeen kampaaja-aika, värjäys vie noin kolme tuntia
To
töitä 9-17
Töihin liittyvä tapahtuma normaalin työajan jälkeen.
Pe
töitä 10 -18 , ennen töitä verikokeeseen
ravintolaan miehen kanssa töiden jälkeen. Pakkailua huomista reissua varten
La ja Su
viikonloppureissu toiseen kaupunkiin miehen kanssa
Lisäksi sitten kaupassakäynnit, pyykkihuolto, ruuanlaitot sun muut. Koitan myös harrastaa päivittäin liikuntaa (lenkille tai joogaa kotosalla), mutta yritän saada tuon hoidettua ennen töihinlähtöä.
Kuulostaa ihan kauhealta. Minä olisin hoitanut noista vapaa-ajan jutuista pakollisen työtapahtuman lisäksi vain yhden asian. Broilerin korjaus ja jääkaapin sulatus sitten varmaan. Suutarit, kampaajat ja ravintolat saisivat jäädä toiseen viikkoon. Etenkin jos on reissukin tulossa. Mutta mikäs siinä jos energiaa riittää ja tuntuu siltä ettei ole vaaraa palaa loppuun.
Luin ensin että "töihin liittyvä tapaturma työajan jälkeen", ja tämän kalenteri-ihmisen kohdalla olisin uskonut että tapaturmatkin aikataulutetaan etukäteen.
Aivan kammottava kalenterielämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka olette aina vapaita tapaamaan
-käyttekö töissä, millaiset työmatkat
-Paljonko varaatte aikaa liikunnalle viikossa
-muita harrastuksia
-opiskeletteko
-onko teillä lapsia/lemmikkejä/kumppania/muuta perhettä/paljon ystäviä
-taloa, jota silloin tällöin pitää myös rempata
-matkusteletteko
-miten ylipäätään vietätte vapaa-aikanne
-laitatteko ruokaa joka päivä, kauanko teillä menee aikaa siivoukseen, pyykkäykseen, ym. kodinhoitoon
Eipä ole ainuttakaan vastausta tullut. Nämä ainavapaat taitaa olla sellaisia, että heillä ei itsellään ole oikein mitään omaa elämää ja siksi olettavat, että muillakaan ei ole.
Onko "oma elämä" yhtä kuin kalenterin täyttäminen osittain turhanpäiväisillä asioilla niin että saa juosta tukka putkella pitkin poikin joka ikinen päivä?
Useimmat täällä ovat kertoneet kalenterin täyttyvän muun muassa töistä, lasten asioista ja liikunnasta. Ehkä nämä ovat sinulle turhanpäiväisiä asioita, aika monelle muulle ei.
Jos jääkaapin sulatus pitää merkata kalenteriin se on mielestäni vähän sekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta lla ainakin on aina kalenteri matkassa. En muista ulkoa työvuorojani kovin pitkään.
Kalenterissa on myös lasten lääköriajat yms
Lisäksi myös muita sovittuja meni ja. Esim nyt kolme fyssari aikaa etukäteen varattuna vapaapäiville.
Ikävämpää se olisi, että lupasin tavata keskiviikkona ja huomasin kotona, että keskiviikkona olikin lapsen astma kontrolli, johon voi mennä monta tuntia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä ote mun kalenterista tällä viikolla
Ma
töitä 9-17
töiden jälkeen kotosalla, siivoan, sulatan jääkaapin. Boilerin korjaajan pitäisi tulla kohta.
Ti
töitä 9-17
töiden jälkeen kipaisen suutarin luona ja pari tuntia ranskan kurssilla.
Ke
töitä 9-17
töiden jälkeen kampaaja-aika, värjäys vie noin kolme tuntia
To
töitä 9-17
Töihin liittyvä tapahtuma normaalin työajan jälkeen.
Pe
töitä 10 -18 , ennen töitä verikokeeseen
ravintolaan miehen kanssa töiden jälkeen. Pakkailua huomista reissua varten
La ja Su
viikonloppureissu toiseen kaupunkiin miehen kanssa
Lisäksi sitten kaupassakäynnit, pyykkihuolto, ruuanlaitot sun muut. Koitan myös harrastaa päivittäin liikuntaa (lenkille tai joogaa kotosalla), mutta yritän saada tuon hoidettua ennen töihinlähtöä.
Kuulostaa ihan kauhealta. Minä olisin hoitanut noista vapaa-ajan jutuista pakollisen työtapahtuman lisäksi vain yhden asian. Broilerin korjaus ja jääkaapin sulatus sitten varmaan. Suutarit, kampaajat ja ravintolat saisivat jäädä toiseen viikkoon. Etenkin jos on reissukin tulossa. Mutta mikäs siinä jos energiaa riittää ja tuntuu siltä ettei ole vaaraa palaa loppuun.
Ei nuo mielestäni mitenkään rankoilta asioilta kuulosta vievät vaan aikaa. Esim. boilerinkorjaajahan sen työn tekee, mutta jonkun pitää olla päästämässä se korjaaja sisään. Kampaajassa lähinnä istut tuolilla, voit vaikka lukea kirjaa. Ravintolassa jälleen istut tuolilla ja ruoka kannetaan sulle eteen. Suutarissa nyt tuskin ihan hirveän kauan menee jos se on matkan varrella muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut koko pitkää ketjua, mutta tuosta aloituksen kommentista muistui mieleen, kun nuorina miehen kanssa ehdotettiin samoissa piireissä pyörivälle tuttavapariskunnalle, että voitaisiin joku ilta tulla heillä käymään. No, nämä rupesivat selaamaan kalenteriaan ja 2 kk kuluttua olisikin löytynyt sopiva aika. Se vierailu jäi sitten kyllä toteutumatta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka olette aina vapaita tapaamaan
-käyttekö töissä, millaiset työmatkat
-Paljonko varaatte aikaa liikunnalle viikossa
-muita harrastuksia
-opiskeletteko
-onko teillä lapsia/lemmikkejä/kumppania/muuta perhettä/paljon ystäviä
-taloa, jota silloin tällöin pitää myös rempata
-matkusteletteko
-miten ylipäätään vietätte vapaa-aikanne
-laitatteko ruokaa joka päivä, kauanko teillä menee aikaa siivoukseen, pyykkäykseen, ym. kodinhoitoon
Eipä ole ainuttakaan vastausta tullut. Nämä ainavapaat taitaa olla sellaisia, että heillä ei itsellään ole oikein mitään omaa elämää ja siksi olettavat, että muillakaan ei ole.
Onko "oma elämä" yhtä kuin kalenterin täyttäminen osittain turhanpäiväisillä asioilla niin että saa juosta tukka putkella pitkin poikin joka ikinen päivä?
Useimmat täällä ovat kertoneet kalenterin täyttyvän muun muassa töistä, lasten asioista ja liikunnasta. Ehkä nämä ovat sinulle turhanpäiväisiä asioita, aika monelle muulle ei.
Jos jääkaapin sulatus pitää merkata kalenteriin se on mielestäni vähän sekoa.
Ei sitä kalenteriin tarvitse merkitä, mutta totta kai se on jossain vaiheessa sekin tehtävä. Ihan niin kuin jossain vaiheessa on siivottava muu talo ja käytävä ruokakaupassa. Ei noitakaan voi loputtomasti lykätä, jos lykkää liikaa arkiaskareita niin mä ainakin hermostun kun sitten pitäisi tehdä kaikki asiat kerralla ja sitten on jo sitten kymmenen muutakin uutta juttua jotka pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko pitkää ketjua, mutta tuosta aloituksen kommentista muistui mieleen, kun nuorina miehen kanssa ehdotettiin samoissa piireissä pyörivälle tuttavapariskunnalle, että voitaisiin joku ilta tulla heillä käymään. No, nämä rupesivat selaamaan kalenteriaan ja 2 kk kuluttua olisikin löytynyt sopiva aika. Se vierailu jäi sitten kyllä toteutumatta...
Oliko teidän kalenterit sitten vielä pidemmälle täynnä kun heidän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä ote mun kalenterista tällä viikolla
Ma
töitä 9-17
töiden jälkeen kotosalla, siivoan, sulatan jääkaapin. Boilerin korjaajan pitäisi tulla kohta.
Ti
töitä 9-17
töiden jälkeen kipaisen suutarin luona ja pari tuntia ranskan kurssilla.
Ke
töitä 9-17
töiden jälkeen kampaaja-aika, värjäys vie noin kolme tuntia
To
töitä 9-17
Töihin liittyvä tapahtuma normaalin työajan jälkeen.
Pe
töitä 10 -18 , ennen töitä verikokeeseen
ravintolaan miehen kanssa töiden jälkeen. Pakkailua huomista reissua varten
La ja Su
viikonloppureissu toiseen kaupunkiin miehen kanssa
Lisäksi sitten kaupassakäynnit, pyykkihuolto, ruuanlaitot sun muut. Koitan myös harrastaa päivittäin liikuntaa (lenkille tai joogaa kotosalla), mutta yritän saada tuon hoidettua ennen töihinlähtöä.
Kuulostaa ihan kauhealta. Minä olisin hoitanut noista vapaa-ajan jutuista pakollisen työtapahtuman lisäksi vain yhden asian. Broilerin korjaus ja jääkaapin sulatus sitten varmaan. Suutarit, kampaajat ja ravintolat saisivat jäädä toiseen viikkoon. Etenkin jos on reissukin tulossa. Mutta mikäs siinä jos energiaa riittää ja tuntuu siltä ettei ole vaaraa palaa loppuun.
Luin ensin että "töihin liittyvä tapaturma työajan jälkeen", ja tämän kalenteri-ihmisen kohdalla olisin uskonut että tapaturmatkin aikataulutetaan etukäteen.
Aivan kammottava kalenterielämä.
Huh, niin me ollaan ihmiset erilaisia. Mun mielestä kuulostaa aika normaalilta ihmisen elämältä. Toi matka ehkä vähän ekstraa, mutta kenties niitä ei ole joka viikko?
Olin treffeillä neidin kanssa, oltiin tunnettu yhteisten kavereiden kautta jo pidempään, oli hauskaa. Rupateltiin luonani pitkälle yöhön. Lopun koettaessa sanoin että oli tosi hauskaa ja olis kiva ottaa uudestaan. Viehättävä daami otti pokkana kalenterin esiin, viikon päästä torstaina käy hyvin, hymyssä suin. Kiva, minäkin hymyillen, tyrmistyneisyyteni peitellen, kerran viikkoon?, jätin sanomatta.
Tinderistä löytyi seuraa viikonlopulle, istuttiin baarissa puolityhjään pöytään ja... tän edellisen deitin paras ystävä ja muita yhteisiä tuttujahan siinä istui. Salatut elämät 4 real.
Sebbo kirjoitti:
Olin treffeillä neidin kanssa, oltiin tunnettu yhteisten kavereiden kautta jo pidempään, oli hauskaa. Rupateltiin luonani pitkälle yöhön. Lopun koettaessa sanoin että oli tosi hauskaa ja olis kiva ottaa uudestaan. Viehättävä daami otti pokkana kalenterin esiin, viikon päästä torstaina käy hyvin, hymyssä suin. Kiva, minäkin hymyillen, tyrmistyneisyyteni peitellen, kerran viikkoon?, jätin sanomatta.
Tinderistä löytyi seuraa viikonlopulle, istuttiin baarissa puolityhjään pöytään ja... tän edellisen deitin paras ystävä ja muita yhteisiä tuttujahan siinä istui. Salatut elämät 4 real.
Siis oliko nää ensimmäiset treffit? En mäkään vasta ensimmäisten treffien jälkeen pidä mitenkään ihmeellisenä, että nähdään viikon päästä enkä rupea perumaan muita menojani treffikumppanin takia. Sitten vasta kun olen pidemmällä suhteessa priorisoin sille kumppanille enemmän aikaa.
Kyllä se aika raskaalta kuulostaa, että pitkäaikaissairaana hommaa noin paljon huollettavia. T. Toinen kroonisesti sairas