Miten joku voi tyytyä johonkin ihmiseen?

Siksi, että tunnen itseni niin hyvin, että kaikki parisuhteet muuttuvat tyytymiseksi alun irstailun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei ole jonoksi asti kosijoita, joten on otettava se, mitä saa.

No eikä ole kun yksinkin voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsitän tyytymisen siten, että ymmärtää sekä elämän että itsensä rajallisuuden. Ei voi saada aina kaikkea, mitä tahtoo ja tyytyy parhaaseen mahdolliseen vaihtoehtoon, vaikka se ei olisi juuri se unelmien vaihtoehto. Tyytyminen ei siten ole vain "kenen tahansa" huolimista, vaan realistisesti parhaan huolimista, ainakin sillä hetkellä, sen hetken riskiarvioilla. Ihan turha odottaa loputtomiin täydellisyyttä. Vuodet loppuvat. 

Eli sitoutuu ihniseen, johon ei ole rakastunut? Rakastuminen ja tyytyminen oman kokemukseni mukaan sulkevat pois toisensa. Kun on rakastunut, ei pysty edes kuvittelemaan, että haluaisi jonkun muum.

Onhan näitä järjestettyjä avioliittoja ollut iät ja ajat, eikä niihin monikaan kuollut.

Tyytyminenhän on pahimman luokan petos, valehtelee että rakastaa vaikka kyse on todellisuudessa siitä että melkein kuka tahansa kelpaa. Pettäjät ovat usein tyytyjiä, heti kun osuu kohdalle joku josta on aidosti kiinnostunut ja jolta saa vastakaikua niin näiltä unohtuu se oma "rakas" puoliso.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei ole jonoksi asti kosijoita, joten on otettava se, mitä saa.

Tää oli hauska! :D :D, 

Pakko ottaa se minkä saa!!!

Kuka teitä pakottaa? Minua ei ainakaan tule kukaan pakottamaan yhtään mihinkään.

Pakko ottaa - no kyllä kai jos niin epätoivoinen on ettei pysty omillaan elämään. Surkea elämä kyllä, molemmila tavoilla.  Onko noin epätoivoisia todella olemassa? Naisiakin? 

Useimmathan joutuvat tyytymään johonkin, mutta eihän se tarkoita etteikö silti voisi olla verrattain tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsitän tyytymisen siten, että ymmärtää sekä elämän että itsensä rajallisuuden. Ei voi saada aina kaikkea, mitä tahtoo ja tyytyy parhaaseen mahdolliseen vaihtoehtoon, vaikka se ei olisi juuri se unelmien vaihtoehto. Tyytyminen ei siten ole vain "kenen tahansa" huolimista, vaan realistisesti parhaan huolimista, ainakin sillä hetkellä, sen hetken riskiarvioilla. Ihan turha odottaa loputtomiin täydellisyyttä. Vuodet loppuvat. 

Eli sitoutuu ihniseen, johon ei ole rakastunut? Rakastuminen ja tyytyminen oman kokemukseni mukaan sulkevat pois toisensa. Kun on rakastunut, ei pysty edes kuvittelemaan, että haluaisi jonkun muum.

Onhan näitä järjestettyjä avioliittoja ollut iät ja ajat, eikä niihin monikaan kuollut.

Vaimon pystyy nykyään hommaamaan suoraan kotiovelle. Ennen piti vaivautua näytille.

Jos ne on aloittanu pikkuetuja vastaan, ja sitten jämähtäny.

Vierailija kirjoitti:

Käsitän tyytymisen siten, että ymmärtää sekä elämän että itsensä rajallisuuden. Ei voi saada aina kaikkea, mitä tahtoo ja tyytyy parhaaseen mahdolliseen vaihtoehtoon, vaikka se ei olisi juuri se unelmien vaihtoehto. Tyytyminen ei siten ole vain "kenen tahansa" huolimista, vaan realistisesti parhaan huolimista, ainakin sillä hetkellä, sen hetken riskiarvioilla. Ihan turha odottaa loputtomiin täydellisyyttä. Vuodet loppuvat. 

Loppuvat mihin? Mikä pakko on olla kenenkään kanssa? Tyytyjä esineellistää toisen omien tarpeidensa täyttäjäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei ole jonoksi asti kosijoita, joten on otettava se, mitä saa.

Tää oli hauska! :D :D, 

Pakko ottaa se minkä saa!!!

Kuka teitä pakottaa? Minua ei ainakaan tule kukaan pakottamaan yhtään mihinkään.

Pakko ottaa - no kyllä kai jos niin epätoivoinen on ettei pysty omillaan elämään. Surkea elämä kyllä, molemmila tavoilla.  Onko noin epätoivoisia todella olemassa? Naisiakin? 

Kyl. Äijä saa sikailla miten lystää ja toinen on vaan yhtä hymyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei ole jonoksi asti kosijoita, joten on otettava se, mitä saa.

Tää oli hauska! :D :D, 

Pakko ottaa se minkä saa!!!

Kuka teitä pakottaa? Minua ei ainakaan tule kukaan pakottamaan yhtään mihinkään.

Pakko ottaa - no kyllä kai jos niin epätoivoinen on ettei pysty omillaan elämään. Surkea elämä kyllä, molemmila tavoilla.  Onko noin epätoivoisia todella olemassa? Naisiakin? 

On niin järkyttävän hauskaa elellä yksin, kun kavereilla kaikilla on jo vauvat.

Eiköhän se ole yksi palstahullu, joka näitä "miksi tämä mies tyytyy tuollaiseen naiseen"- aloituksia tekee.

Vierailija kirjoitti:

Tyytyminenhän on pahimman luokan petos, valehtelee että rakastaa vaikka kyse on todellisuudessa siitä että melkein kuka tahansa kelpaa. Pettäjät ovat usein tyytyjiä, heti kun osuu kohdalle joku josta on aidosti kiinnostunut ja jolta saa vastakaikua niin näiltä unohtuu se oma "rakas" puoliso.

Tämä selittääkin aika paljon naisista. Pääasia, että itse rakastaa, vaikka se jännis tulee kotiin joka toinen päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei ole jonoksi asti kosijoita, joten on otettava se, mitä saa.

Tää oli hauska! :D :D, 

Pakko ottaa se minkä saa!!!

Kuka teitä pakottaa? Minua ei ainakaan tule kukaan pakottamaan yhtään mihinkään.

Pakko ottaa - no kyllä kai jos niin epätoivoinen on ettei pysty omillaan elämään. Surkea elämä kyllä, molemmila tavoilla.  Onko noin epätoivoisia todella olemassa? Naisiakin? 

On niin järkyttävän hauskaa elellä yksin, kun kavereilla kaikilla on jo vauvat.

Olipas hauska ehehehee!

Kaikki ei halua itkuhälytintä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyytyminenhän on pahimman luokan petos, valehtelee että rakastaa vaikka kyse on todellisuudessa siitä että melkein kuka tahansa kelpaa. Pettäjät ovat usein tyytyjiä, heti kun osuu kohdalle joku josta on aidosti kiinnostunut ja jolta saa vastakaikua niin näiltä unohtuu se oma "rakas" puoliso.

Tämä selittääkin aika paljon naisista. Pääasia, että itse rakastaa, vaikka se jännis tulee kotiin joka toinen päivä.

Tai sit voi olla ihan itsekseen. Sinkkuilu on pop

Ehkä jokin on muuttunut suhteessa huonompaan, mutta huonoksi pidettyyn puoliskoon kytkeytyy sen verran etuja, ettei kokonaisuudesta luovuta. Tyytyminen tarkoittaa tällöin (karkeasti ajateltuna) tyytymättömyyttä kumppaniin mutta tyytyväisyyttä suhteen etuihin. Vai?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä jokin on muuttunut suhteessa huonompaan, mutta huonoksi pidettyyn puoliskoon kytkeytyy sen verran etuja, ettei kokonaisuudesta luovuta. Tyytyminen tarkoittaa tällöin (karkeasti ajateltuna) tyytymättömyyttä kumppaniin mutta tyytyväisyyttä suhteen etuihin. Vai?

Häh?

Ostovaimotkin saa erota. Ihan btw

Tai ehkä tyytyminen tarkoittaa, että itsestä on suhteellisen korkeat kuvitelmat ("huononakin"!) ja toinen ei ole NIIHIN nähden aivan riittävä, mutta hänestä hyötyy siinä määrin, että voi puhua "hyveellisyydestä"... tyytymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä jokin on muuttunut suhteessa huonompaan, mutta huonoksi pidettyyn puoliskoon kytkeytyy sen verran etuja, ettei kokonaisuudesta luovuta. Tyytyminen tarkoittaa tällöin (karkeasti ajateltuna) tyytymättömyyttä kumppaniin mutta tyytyväisyyttä suhteen etuihin. Vai?

Häh?

Ostovaimotkin saa erota. Ihan btw

Luuletko, että eroaminen/"eroaminen" (liitossa tai ei) on psyykkisesti helppoa? Ei ole!

Luulen että kaikki ihmiset tyytyvät toisiinsa jossain suhteessa ennemmin tai myöhemmin. Ei ole olemassa ihmistä, joka on joka ulottuvuudella juuri ihanteidesi ja arvojesi kaltainen. Jos on, niin tällainen illuusio särkyy viimeistään alkuhuuman psykoottisen vaiheen jälkeen.