Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (13230)
Ihminen on laumaeläin totta tämä ketju todistaa että laumasta löytyy aina se yksi joka kuvittelee olevansa fiksumpi kuin muut ja pyrkii johtajan paikalle pätemään. Kuten tässä ketjussa nämä jotka käyttävät apn monimutkaista kertomusta hyväkseen yksinkertaistamalla sen johonkin lainauksiin ja lauseisiin aina omiin käyttötarkoituksiin sopien. Ketjun hengessä voisi sanoa, että laumadynamiikastahan voisi vaikka perustaa oman ketjun jos todella ajattelee että itsellä olisi siihen jotain rakentavaa ja kiinnostavaa antaa.
Täällä vallitsi jossain vaiheessa aikamoisen vahva laumadynamiikka. Siinäkin tuntui silloin olevan yksi tai muutama johtava persoona.
Mutta nyt kun on tullut uusia johtajia ja uusi laumadynamiikka niin se tuntuukin kyrsivän joitain. Aikanaan erinomainen ja hieno määrättyjen persoonien johtama lauma onkin nyt eri persoonien johtamana huono lauma ja edelleen vihjataan suorasti että voisitteko olla hiljaa tai perustaa oman ketjun.
Mietin keitähän tämä uusi keskustelulinja ja johtajuus nyt noin kyrsii, voihan sitä aina miettiä.
Mikä on idea yrittää häivyttää ja manipuloida pois aloittajan oma toiminta, vastuu ja omat kertomiset? Siis onko joidenkin mielestä niin, että miltei kaikki että se mitä hän kertoi alussa ei ole merkityksellistä eikä edes tottakaan, vaan se missä kohtaa tarina alkoi muuttua eron toteutuessa. Ikäänkuin koko alkuosan ketju ja kommentit pitäisi unohtaa ja vain se, missä kekattiin miehen olevan narsisti ja aloittajan uhri. Eihän se nyt noin voi mennä. Aivan päätöntä perustelua.
Moititaan muita sanelusta ja määräilystä. Mutta mielestäni tuonkaltainen manipulointi vasta sanelua onkin. "Älkää käyttäkö kommenteissanne omia päätelmiänne tai vedotko aloittajan alussa kertomiin asioihin vaan päätelkää ja uskokaa niin kuin me haluamme".
Itse en olekaan lukenut apn kertomusta vain alusta tai lopusta vaan tosiaan koko kasvutarinan kokonaisuudessaan ja aika livenä silloin kun hän sitä kirjoitteli. Mikä on aika eri asia kuin mennä nyt lukemaan esim. lopusta alkuun päin kuten monet ovat tehneet. Olen muodostanut koko ajan siitä kuvaa ja se kuva on muuttunut kun niin asioille yleensä kolmen vuoden aikana käy. Mistä muuten päätellään että täällä uusia kyrsii jokin erityisesti kyllä tämä ihme ränkytys ja räksytys jopa kirjoittajan omista kokemuksista joista omin sanoin kertoo on ärsyttänyt koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Toisen kokemusten turhentaminen eli emotionaalinen mitätöinti (engl. emotional invalidation) on vuorovaikutustilanne, jossa toisen tunteet, ajatukset tai kokemukset kuitataan merkityksettöminä, väärinä tai liiallisina. Se on kommunikaatiota, joka viestii, ettei toisen kokemus ole aito, tärkeä tai hyväksyttävä.
Kyllä, emotionaalinen mitätöinti on haitallista. Kiitos kun otit asian esiin.
Täällä nyt pari ainakin tekee juuri tätä emotionaalista mitätöintiä ap:lle ja ap:n kertomille kokemuksille ja tapahtumien kululle. Ja yleisesti ottaen myös heille, jotka kehtaavat missään kohtaa käyttää narsismi-termiä, kuvaamaan jonkun häiriintynyttä ja henkisesti (usein myös fyysisesti, seksuaalisesti, taloudellisesti) väkivaltaista käytöstä, manipulointia, kontrollointia, valehtelua, alistamista, alentamista, vähättelyä, oman etuoikeutetun epäreilun aseman oikeuttamista ja itsensä nostamista, haukkumista, hämärryttämistä, tunteettomuutta ja empatiapuutteisuutta, ehdollistavaa mykkäkoulutusta (silent treatment), poikkeuksellista itsekeskeisyyttä, hyvän ja huonon suurta vuorottelua suhteessa, toisen hyväksikäyttöä, omien vaikeiden tunteiden (kuten syyllisyys, oma väkivaltainen käytös, omat virheet) projisoimista toiseen mm. syyttelyin, halvennuksin, raivarein jne.
Jonkun mielestä tällaista narsistista käytöstä "tavis" ei voi toisessa tunnistaa, eikä saa siitä mainita. Narsimi-termin käyttö mitätöi kerrotun kokemuksen ja tapahtuneet asiat. Väitteen mukaan hän näin haluaa vain leimata toisen, eikä oma kokemus ole totta.
Parhaimmillaan väitetään lisäksi, että on itse se joka projisoi, valehtelee ja hämärryttää, eikä vain näe omaa osaansa ja omaa toimintaansa. Eli käännetään asia aikalailla päinvastoin.
Tällainen suhtautuminen on hyvinkin haitallista, esimerkiksi juuri kuvatunlaisesta narsistisesta suhteesta toipuvalle. Tätä on emotionaalinen mitätöinti.
Narsistiset ihmiset tekevät paljon tällaista emotionaalista mitätöintiä, ja se kuuluukin yhtenä tunnusomaisena piiteenä narsistisiin toimintamalleihin kaiken jo aiemmin mainitun lisäksi.
Aloittajan alkuosan tekstistä ei mitenkään käy ilmi, että elää kovin pahassa narsistisessa suhteessa. Jos olisi niin ei noin kovin haluaisi pitää kiinni miehestään ja entisestä elämästä, koska silloin kuitenkin tajuaisi myös ne huonot puolet. Päinvastoin, hän toistuvasti kertoo, että kauhistuttaa kun/jos joutuu luopumaan vanhasta hyvästä elämästään. Voiko vaikeasti narsistisen miehen vaimo nähdä vanhan elämänsä noin hyvänä?
Jos on ollut niin huonossa suhteessa, kuin nyt jotkut haluavat väittää tai itse niin ymmärtävät, niin ei minkään itsekin narsistien kaavan tuntien, voi noin täysin unohtaa tai poissulkea miehen ja menneen liittonsa huonoja puolia. Vaikka olisikin vahva erovastaisuus käynnissä. Myös selkeästi heillä on kuitenkin keskusteluyhteys ja yhteisiä lomia yms.
Tämä ei vain sovi kuvaan. Kun narsisti on löytänyt uuden kumppanin ja lähdössä hänen käyttäytymisensä vanhaan on täysin välinpitämätöntä ja vielä enemmän ilkeilevää kuin ennen. Kuitenkin aloittajan kertomasta saa kuvan, että heillä on kotona ja lomalla yhdessä oikeinkin mukavaa.
Tosiaan jos aloittajan kertomusta lukee lopusta alkuun niin saatu kuva tai vaikutus voi olla silloin erilainen kun lukee alusta systemaattisesti loppuun päin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä vallitsi jossain vaiheessa aikamoisen vahva laumadynamiikka. Siinäkin tuntui silloin olevan yksi tai muutama johtava persoona.
Mutta nyt kun on tullut uusia johtajia ja uusi laumadynamiikka niin se tuntuukin kyrsivän joitain. Aikanaan erinomainen ja hieno määrättyjen persoonien johtama lauma onkin nyt eri persoonien johtamana huono lauma ja edelleen vihjataan suorasti että voisitteko olla hiljaa tai perustaa oman ketjun.
Mietin keitähän tämä uusi keskustelulinja ja johtajuus nyt noin kyrsii, voihan sitä aina miettiä.
No harvempi tykkää, jos keskustelua haluaa joku kontrolloida ja päsmäröidä ilkeämielisesti ja epäluuloisella epäempaattisella otteella, toisten vaikeita ihmissuhdekokemuksia kohtaan.
Eikä sellaisessa ilmapiirissä monikaan halua (enää) avautua ja kertoa omia kokemuksiaan ainakaan tarkemmin, vaan pitää huolen siitä, ettei paljasta varsinkaan herkimpiä kohtiaan, joihin joku kohta sitten todennöisesti tarttuu aika rumalla tavalla.
Jos et tätä huomaa, niin siinä on kyllä oppimisen paikka. Toisten huomioonottaminen ja kunnioittaminen, ja toisen kunnioittaminen ja arvostaminen siitä, mitä kertoo omasta elämästään ja henkilökohtaisista välillä hyvinkin vaikeista asioitaan.
Etkä sinä tai kukaan muukaan ole mikään johtaja täällä, vaikka ehkä haluaisitkin.
No lukekaa sitten se keskikohtakin vielä uudelleen, jossa ap alkaa heräämään todellisuuteen. Ihme sössötystä nyt taas. Kyllä täällä selvästi on kirjoittanut myös ihmisiä joilla on narsismista oikeaa kokemusta ja semmoisilla on varmaan näistä sössäjistäkin mielikuva. Eivät taida vain ole viitsiä narsistin kanssa täällä alkaa vääntämään, saavat elämässä taroeeksi.
Tämä ei vain sovi kuvaan. Kun narsisti on löytänyt uuden kumppanin ja lähdössä hänen käyttäytymisensä vanhaan on täysin välinpitämätöntä ja vielä enemmän ilkeilevää kuin ennen. Kuitenkin aloittajan kertomasta saa kuvan, että heillä on kotona ja lomalla yhdessä oikeinkin mukavaa.
Kyllä tämä sopii oikein hyvin kuvaan. Ei sovi siis sinun narratiivisi kuvaan, on tullut selväksi, mutta narsistin kuvaan sopii.
Kun narsisti niin haluaa, hänen kanssaan on oikein mukavaa. Niin mukavaa, että kaikki sonta unohtuu. Ja hän saa uskomaan, että se ei koskaan toistu.
Narsisti ei koskaan tule olemaan välinpitämätön niitä ihmisiä kohtaan, joiden hän katsoo olevan oman vaikutusvaltansa ja omistussuhteensa alaisuudessa. Näin ihan riippumatta siitä, miten ison lauman on ympärilleen kerännyt.
Jokainen narsistin lapsikin tämän voi kertoa, ei vanhemman narsistinen käytös lasta kohtaan lopu, vaikka heillä on vanha/uusi puoliso, lapsella on puoliso jne.
Ap teki sen harvinaisen liikkeen, että häntä lähti, vaikka ei saanut lupaa. Mies ei heittänyt häntä ulos, ei siis saanut sitä nautintoa, vaan pyrki pitkittämään lähtöä mm. sanomalla, ett ei täältä niin vaan lähdetä. Hyvin tyypillinen uhkaus, joka kertoo, että lähteminen ei sinällään mitään auta.
Valitettavasti ainut asia, mikä auttaa, on totaalinen välien katkaiseminen. Se on vaikeaa, jos on yhteisiä lapsia.
Tosiaan jos aloittajan kertomusta lukee lopusta alkuun niin saatu kuva tai vaikutus voi olla silloin erilainen kun lukee alusta systemaattisesti loppuun päin.
Ja vielä erilainen vaikutus on kun luki silloin kun asiat tapahtui. Joten tuollainen nurinkurinen tulkintahan on aivan irvokas. Mutta tosi moni toimii noin esimerkiksi historiaa tulkitsee nykyajan kautta ei suinkaan tapahtumia edeltävien aikakausien kautta. Ihan tavallinen ajatusharha omasta tietojen tasosta tai älystä.
Come on nyt. Tottakai aloittaja alkoi inhota exäänsä kun erosta tuli todellisuutta ja kaikki ne hyvätkin asiat jäivät pois. Viha toista kohtaan on ihan normaali reaktio siihen kun joutuu luopumaan myös paljosta hyvästä sen takia kun toiselle ei suhde riittänyt, eikä housut meinanneet pysyä jalassa. Ei ole lainkaan ihme, ettei enää muistu mieleen muut kuin negatiiviset muistot ja tunne on lähinnä epäusko: miten minä tuollaisen kanssa elin näinkin pitkään. Silti se tosiasia ei poistu, että hän itse kuvaili ihanaa suhdetta ja mukavaa yhdessäoloa ja toivoi, ettei se koskaan päättyisi. Sen verran itselläkin läheisiä, että on tiedossa suhteita, joissa toinen osapuoli on kaltoinkohteleva, ja vaikka toinen ei halua siitä huolimatta erota, niin ei hän ole sokeakaan huonolle kohtelulle. Samoin on riitaisia eroja, jonka jäljiltä läheisillä ei ole mitään hyvää sanottavaa exästään. Silti yhtä lukuunottamatta kukaan ei ole väittänyt sitä inhaa exäänsä narsistiksi ja tämä ainoa onkin yleisesti tiedossa oleva ylimielinen nyrkkisankari.
Onneksi tämä enin narsisti koohotus on mennyt ohi. Meillä työpaikalla oli suhde kahden naimisissa olevan kanssa liki 7 vuotta. Toinen jo otti eronkin, mutta toinen ei ottanutkaan vaan halusi lopettaa suhteen. Silloin lopettajasta tuli narsisti. Rajatonta menoahan se oli, mutta toinen meni jopa työterveyteen esittämään tuon diagnoosin. Ja duunissa tökki sitä lopettajaa ja syytti vaikka mistä. Siinä saivat sivullisetkin osumaa. No varoitus sai tämä pettynyt, mutta palasi hänkin ex-puolisonsa luokse. Hullua menoa oli.
Voihan yksinkertaisuudet tosiaan. Se mitä kerrotaan lähisuhteissa on vähän eri kuin se mitä täällä. Varsin kun tietää että täällä on jokainen serlokki suurennuslasinsa kanssa tekemässä johtopäätöksiä ja kailottamassa niitä isoon ääneen. Jospa nyt alettaisiin taas elää sitä omaa elämää. Kohta vedetään esiin MP harmi kun puhui omista asioistaan niin vähän mutta mehän kyllä silti voidaan pohtia hänen koulutus, ammatti ja ystäväsuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan alkuosan tekstistä ei mitenkään käy ilmi, että elää kovin pahassa narsistisessa suhteessa. Jos olisi niin ei noin kovin haluaisi pitää kiinni miehestään ja entisestä elämästä, koska silloin kuitenkin tajuaisi myös ne huonot puolet. Päinvastoin, hän toistuvasti kertoo, että kauhistuttaa kun/jos joutuu luopumaan vanhasta hyvästä elämästään. Voiko vaikeasti narsistisen miehen vaimo nähdä vanhan elämänsä noin hyvänä?
Jos on ollut niin huonossa suhteessa, kuin nyt jotkut haluavat väittää tai itse niin ymmärtävät, niin ei minkään itsekin narsistien kaavan tuntien, voi noin täysin unohtaa tai poissulkea miehen ja menneen liittonsa huonoja puolia. Vaikka olisikin vahva erovastaisuus käynnissä. Myös selkeästi heillä on kuitenkin keskusteluyhteys ja yhteisiä lomia yms.
Tämä ei vain sovi kuvaan. Kun narsisti on löytänyt uuden kumppanin ja lähdössä hänen käyttäytymisensä vanhaan on täysin välinpitämätöntä ja vielä enemmän ilkeilevää kuin ennen. Kuitenkin aloittajan kertomasta saa kuvan, että heillä on kotona ja lomalla yhdessä oikeinkin mukavaa.
Tosiaan jos aloittajan kertomusta lukee lopusta alkuun niin saatu kuva tai vaikutus voi olla silloin erilainen kun lukee alusta systemaattisesti loppuun päin.
Henkinen väkivalta ja narsistisuus ap:n ex-suhteessa ei näy pelkästään yksityiskohdissa ja erillisissä tapahtumissa, vaan nimenomaan myös siinä, kun asiat lasketaan yhteen, eli käytöksen ja käytösmallien kokonaisuudessa ja ajan kanssa kehittyneessä kokonaiskuvassa, joka noudattaa aika yleistäkin "kaava", mikä sopii narsistisen suhteen kanssa hyvin yhteen.
Sinä et ole tainnut perehtyä paljoakaan tällaisiin narsistisen suhteen yleisiin vaikutuksiin, joita suhteella on tavallisesti siihen kumppaniin ja tapahtumien kulkuun? (On esimerkiksi aika yleistä, että haluaa pitää eron kolkutellessa vielä narsistisesta suhteesta kiinni. Tätä asiaa täälläkin on aiemmin jo hyvin avattu, että miksi näin. Kannattaa varmasti lukea uudestaan, tai opiskella jostain muualta aihetta käsitteleviltä alustoilta, jos ei ole jäänyt mieleen, niin ei tarvi uudestaan ja uudestaan ihmetellä samaa asiaa. Myös voimakas risitriitaisuus on yleistä ja tunnusomaista narsistisille suhteille.)
Yleisesti ottaen narsistisuus näkyy paitsi henkilön omissa teoissa, myös tunnusomaisissa vaikutuksissa siihen kumppaniin; käytökseen, vointiin ja ajatusmaailmaan suhteen aikana, erossa ja sen jälkeen. Lapsiin narsistisella vanhemmalla on myös omat tunnusomaiset vaikutuksensa. Narsimia voi siis tunnistaa paitsi narsistisen käytöksestä, mutta lisäksi myös seurauksista ja vaikutuksista ympärille.
Ap:n toiminta, tunnemaailma, asioiden käsittely ja ajatukset, ja suhteen vaikutukset häneen ja elämäänsä, niin erovaiheessa kuin siitä kehittyen tähän päivään, ja mitä myös suhteen aikaisista asioista kerrottu, sopii hyvin yhteen suhteeseen ja eroon narsistisen kanssa. Näitäkin täällä on myös jo enemmänkin avattu, mutta sekin on tainnut mennä aika ohi.
Ehkä kannattaa ensin perehtyä vähän paremmin keskustelussa olevaan aiheeseen, ennenkuin tulee omilla vahvoilla mielipiteillä pätemään ja inttämään ja väittämään kaikenlaista, kun on ilmiselväsi paljon vääriä käsityksiä ja ymmärtämättömyyttä nyt pohjalla.
Ihan päivänselvää on, että AP ei halunnut erota. Toivoi suhteen jatkumista. Oli huolissaan, miten kestää eron. Hyväksi avuksi sai sitten palstalta narsistin uhrin identiteetin ja koskemattomuuden. Toki varmasti kipeetä teki ero ja miehen uusi suhde. Harvemmin ero on helppo jätetylle. Mutta ei se jättäjällekään sitä useimmiten ole.
" itsekin narsistien kaavan tuntien" näin kirjoitin, olen ollut narsistisessa suhteessa. Mutta nyt tulee kommentteja, etten tiedä narsistista mitään ja pitäisi perehtyä keskustelussa olevaan aiheeseen paremmin, ei pitäisi kirjoittaa aiheesta, mistä ei tiedä jne. Jopa aletaan esitelmöidä narsistin kaavasta. Ettehän te itse usko, mitä teille kommenteissa kerrotaan. Ja paasaatte, että kun ei täällä uskota mitä aloittaja kertoo. Hohhoijaa.
Ilmeiseti ei edes jakseta kunnolla lukea epämieluisia kommentteja kun aletaan itse tykittää, että ettehän te voi mitään narsistin käytöksestä tietää, mutta kun minä nyt sitten kerron...
Ja sitten vielä kitistään jotain, että joku yrittää olla johtaja, voi hyvänen aika.
Ihan päivänselvää on, että AP ei halunnut erota. Toivoi suhteen jatkumista. Oli huolissaan, miten kestää eron. Hyväksi avuksi sai sitten palstalta narsistin uhrin identiteetin ja koskemattomuuden. Toki varmasti kipeetä teki ero ja miehen uusi suhde. Harvemmin ero on helppo jätetylle. Mutta ei se jättäjällekään sitä useimmiten ole.
Minkä ihmeen koskemattomuuden? Täällähän hänen elämäänsä ruoditaan edelleen ja luetaan tarinaa nurinperin, vaikka ei ole kirjoitellut viikkoihin. Jokainen sana syynätään. Kummallinen koskemattomuus. Narsistin uhrin identiteetti ei ole mikään imarteleva sekään, verrattuna vaikka 28 v tarinaan jossa nainen oli selkeästi tehokkaampi toimija.
Narsistin uhrina saa empatiaa ja buustausta ukon viallisuudelle. Suojakerroin hyvä. Ehkä se suojaa alussa haavoittuvuutta. Ei ole multa pois. Uusimmat tutkimukset eivät pidä hyvänä tuollaista uhriutta, joka vie sitä toimijuutta pois. 28:lla oli selkeästi ilmaistu ja uskottavan eheä kertomus koko prosessin ajan. Vahvempi psyyke ja kyky kohdata kipeät ja vaikeat tunteet vaikka mies oli todella vätysmäinen välttelijä.
" itsekin narsistien kaavan tuntien" näin kirjoitin, olen ollut narsistisessa suhteessa. "
Tuskin olet ollut. Sulla oli vain huono suhde ja eron jälkeen keksit että muka toinen oli narsisti. Miksi sinua pitäisi uskoa sillä perusteella että niin kerrot? Ap muuten ei itse nimitellyt exää narsistiksi sen on muut päätelleet hänen kirjoituksestaan kun tapahtumia seurasivat tapahtumien aikaan.
"No omituista että keskustelua ryhmädynamiikasta käydään ruotimalla mitä joku on eropaniikissaan sanonut joskus 3 vuotta sitten. Luulisi että jos ryhmädynamiikasta haluaa keskustella ei tekisi sitä parisuhteesta puhumisen kautta."
Ihminen on laumaeläin, ja lauman toimintaa säätelee sen dynamiikka.
Ryhmädynamiikka on laaja käsite, mikä sisältää ryhmän kommunikaatioprosessit ja vuorovaikutusmallit mukaan lukien ihmisten välisen vetovoiman. Lisäksi ryhmädynamiikan määrittelyyn kuuluu sosiaalinen liittyminen ja vaikutus, normit, roolit, status, valta ja sen käyttö sekä ryhmäkulttuuri.