Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

"Tämä juuri, että lausutaan taikasana narsisti jonka jälkeen voi luopua kokonaan omasta toimijuudesta. Ymmärrän kyllä sen, että joka narsistin kanssa jää puoliväkisin roikkumaan yhteen, sairastaa jo valmiiksi jotain omaa kiintymyssuhdehäiriötä, tai mitä näitä trendinimikkeitä nyt onkaan. Mutta levitetään nyt sitten tällaisessa keskustelussa totena väitettä että huonossa parisuhteessa ihminen nyt vaan on niin kuin lastuna laineilla, voimatta itse tilanteelle mitään ja sitten kun se 'narsisti' tekee ratkaisut niin sitten voi voimaantua ja päättää, että parempi elää loppuelämä yksin. Ja tietenkin kieltäytyä lasten toisen vanhemman kanssa mistään yhteistyöstä koska narsistin kanssa ei yhteistyötä voi tehdä. Onko tämä rakentava asenne jota on hyvä buffata niin kuin yhtenä ainoana totuutena, jota ei sovi yhtään kriittisesti käsitellä?"

Olen samaa mieltä siinä, että on tärkeää koittaa keskittyä myös väkivaltaisen/narsistisen suhteen jälkeen siihen omaan toimijuuteen ja kohentaa sitä. Ja vahvistaa itseään. Muiden asioiden ja mahdollisen traumakäsittelyn, voimien keräämisen ja toipuisen tarpeen ohella, mitä vaikkapa pitkäikainen henkinen, usein myös fyysinen, väkivalta lähisuhteessa on aihauttanut, kun siitä suhteesta sitten irtautuu. Muusta kirjoittamastasi olenkin sitten jyrkästi eri mieltä.

Esimerkiksi väkivallan uhri on kuitenkin väkivallan uhri ja on siksi ihan normaalia, että jotkut tuntevat olevansa tällöin myös uhrin asemassa. Tästä uhrin asemasta olisi hyvä päästä sitten luonnollisesti eteenpäin, kun toipuu ja käsittelee asioita ja saa rakennettua omaa elämäänsä ja kohennettua sitä toimijuuttaan. Kaikki eivät tosin halua ajatella olevansa uhreja, koska ajatus voi suututtaa ja lamauttaa tms, mikä senkin on täysin yhtä oikein tuntea ja ajatella väkivaltaisen suhteen jälkeen.

Tällaisten asioiden käsittelyssä ja voimavarojen kasvatamisessa voi kuitenkin mennä kauemminkin aikaa, ja voi olla puhjennut vaikkapa PTSD, tai muuta ahdistuneisuushöiriötä ja traumareagointia tms. Miksi haluat vähätellä ja lakaista maton alle narsistisen / väkivaltaisen suhteen tuhoisia seuruksia sille toiselle osapuolelle? 

Oma toimijuus on usein hukassa juurikin sen väkivaltaisen suhteen takia, ja usein se on kyllä se narsisinen osapuoli, joka ei nimenomaan siihen normaaliin yhteisyöhön suostu ja pysty eron jälkeen, vaan hänen "yhteistyönsä" voi tarkoittaa henkisen väkivallan jatkamista; esimerkiksi manipulointia, kontrollointia ja vainoamista, johon suhteesta irti päässyt ei voi enää suostua ja alistua. 

Sinä halveksit, vähättelet ja alennat tällaista lähisuhdeväkivaltaa kokeneita ja sellaisen vaikutuksia. Menikö nyt ihan nappin mielestäsi?

Toki se narsisinen osapuoli itse varmastikin voisi ajatella suhteen loppumisen jälkeen, että mitä ihmettä se toinen vielä kitisee ja "uhriutuu". Jatkaisi eteenpäin ja lopettaisi naurettavan katkeruutensa... tms... Koska hän ei itse ymmärrä oman toimintansa vakavuutta ja sen seurauksia, myös sille toiselle osapuolelle, eikä pysty tällaisia asioita kohtaamaan itsessään, ei kestä nähdä tekojensa vaikutuksia toisessa, eikä siksi pysty ottamaan vastuuta omista tekemisistään.

Näin narsistinen projisoi omat väärät tekonsa ja väkivaltansa, ja näiden seuraukset, usein vaan toisen huonoksi toiminnaksi ja heikkoudeksi. Lisäksi syyttelee perusteetta monenlaisista asioista, usein juuri niistä, miten itse asiassa itse toimii. Tällaisen tunnusomaisen narsistisen mallin mukaisesti omat viat ja teot projisoidaan näin toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä pointti myös yhdellä että narsismin piirteet ovat lisääntyneet ihan yhteiskunnan tasolla, monet ihailevat suorastaan kaikkea elä itsellesi ja kerran sitä eletään vain tyyppistä elämää. Sitä, että menestytään toisten kustannuksella. Heikkoutena pidetään kilttiä ja mukavaa luonnetta.

Huvittavaa tuo, että aina tänne ilmestyy myös nuo kertomaan, mistä puhutaan ja mistä ei pidä puhua ja menkää muualle ketjusta. Päälle moittivat, että vakkarit määräilee ketjua! Vaikka kukaan heistä ei enää edes kirjoita.

Höpön löpön, vakkarit kyllä seuraa ja kirjoittaa, mutta ilman nimimerkkiä. 

Ja sitäpaitsi, jos haluatte muistaa, niin aikoinaan tuota "menkää muualle"- mantraa toistettiin jatkuvasti aikoinaan ihan vakkareitten toimesta. Ja "ei tarvitse lukea ellei kiinnosta" samoin. Pata kattilaa soimaa. 

Vierailija kirjoitti:

Edellinen jatkaa: Ja vielä tuohon narsismin yleisyyteen: Jos otetaan varovainen ja alakanttiin oleva arvio siitä, että 1 % ihmisistä on voimakkaan narsistisia, ja edelleen maltillinen arvio siitä, että elämänsä aikana tällä narsistisella henkilöllä on n. 10 lähisuhdetta; perheenjäsenet, seurustelukumppanit ja puolisot. Niin tällöin aihe (narsismi) koskettaa läheisesti suoraan keskimäärin n. 10% ihmisistä. Välillisesti sitten tietenkin vielä isompaa osaa. 

Tämä luku 1% on nykyarvioiden ja mukaan reippaasti alakanttiin. Jos luku on vaikka 3 %, mikä on todennäköisesti lähempänä oikeaa, niin sitten se yhtälö on sellainen, että aihe koskettaa läheisesti n. 30 % ihmisistä. Jos luku on 5%, mikä on vieläkin yleinen asiantuntija-arvio narsismin yleisyydestä, niin silloin aihe koskettaa läheisesti n. 50% ihmisistä. Jopas onkin harvinainen juttu?

Jotkut arviot ovat vielä tätäkin selvästi korkeampia, varsinkin jos otetaan kaikki ns.

Sinä nyt vähän hämmennät toistuvasti pakkaa. Puhut narsistipiirteisistä, voimakkaasti narsistipiirteisistä, narsismia kohtaavista ihmisistä ja niin edelleen. Jos lähdetään siitä lähtökohdasta niin 100% ihmisiä koskettaa narsismi suoraan, omakohtaisesti JA välillisesti. Narsismi elää jokaisessa ihmisessä, toisissa vallitsevampana, toisissa vähemmän vallitsevana. Voimme siis kaikki sanoa käsisydämellä, että kyllä, exäni oli tällainen narsistipiirteinen. Onko hyviä ja terveitä suhteita ja eroja sitten edes olemassa? Sillä tavalla voi itsensä ulkoistaa aina vastuusta ihmissuhteissaan kun joka kerran voi vedota toisen narsistisiin piirteisiin. Ihminen näkee asiat aina itsensä ja egonsa kautta, sisäsyntyisesti. Kuinka se olisi toisin edes mahdollista kun ei toisen ihmisen päähän pääse sisälle. Sitten ihminen sosiaalisena eläimenä neuvottelee oman "laumansa" kanssa, egoja kun on esim parisuhteessa kaksi. Molemmat siis lähtevät neuvotteluun narsistisesta lähtötilanteesta, kuitenkin yleensä halukkaana kuulemaan toisen toiveet ja neuvottelemaan niistä. Jos a) toisella ei ole toiveita b) hän on niistä valmis oitis luopumaan, niin onko tahtonsa läpi saava siis narsisti, koska hänen narsistinen toiveensa toteutui?

Ei ole. Narsistista on kyse vasta silloin kun toisen toive ei VOI koskaan toteutua, sille ei anneta edes mahdollisuutta, eikä parhaassa tapauksessa itsellä ole edes enää sellaista aloitekykyä, että mitään toivetta olisi.

t. ihan sama, sano sinä -miehen vaimo, joka sai kuulla erossa että kaikki on aina tehty hänen mielensä mukaan

Vierailija kirjoitti:

"Näen tämän omassa piirissäni koko ajan. Suku on liittynyt hymistelijöiden kuoroksi, joka ei suostu näkemään, että jotkut tehdyt asiat ovat oikeasti narsismin piirteistä, vallanhaluista ja kontrolloitavaa toimintaa, joka vahingoittaa puolisoa ja perheitä."

Mitä väliä sillä on, mitä suku ajattelee/tekee. Pitääkö muutkin saada omalle näkökannalle, jotta voisi tehdä oman ratkaisunsa. Pitää hakea itselle apua ja keskittyä siihen. Vai onko sekin vain hyvä syy olla itse tekemättä mitään asian eteen?

Yleisesti otten vastaisin sivusta, että asioiden todellisen laidan näkeminen ja ymmärtäminen, sekä toisten, varsinkin läheisten tuki, on kyllä usein tärkeitä asioita. 

Ihmiselle on myös esimerkiksi paljon vaikempi yksin olla vahva omassa mielipiteessään ja tuoda sitä esiin, jos kaikki muut sanovat että asia on toisin. Vaikka se yksi olisi oikeassa. Aiheuttaa monesti vähintään mielen painia, vaikka pitäisikin oman päänsä ja sanoisi vielä ääneenkin oman eriävän mielipiteensä. Sellaista se ihmisen psykologia on. 

Olemme myös laumaeläimiä yhteiskuntinemme ja yhteisöinemme, yksilöllisyyden lisäsi. Tällaisilla asioilla on olellista väliä ihmissuheissa ja iso vaikutus monella tavalla.

Se on merkityksellistä, millainen ympäröivä vallitseva todellisuukuva on, ihan yhteiskunnallisella tasolla, kun pienemmissäkin ryhmissä.

Vierailija kirjoitti:

"Tämä juuri, että lausutaan taikasana narsisti jonka jälkeen voi luopua kokonaan omasta toimijuudesta. Ymmärrän kyllä sen, että joka narsistin kanssa jää puoliväkisin roikkumaan yhteen, sairastaa jo valmiiksi jotain omaa kiintymyssuhdehäiriötä, tai mitä näitä trendinimikkeitä nyt onkaan. Mutta levitetään nyt sitten tällaisessa keskustelussa totena väitettä että huonossa parisuhteessa ihminen nyt vaan on niin kuin lastuna laineilla, voimatta itse tilanteelle mitään ja sitten kun se 'narsisti' tekee ratkaisut niin sitten voi voimaantua ja päättää, että parempi elää loppuelämä yksin. Ja tietenkin kieltäytyä lasten toisen vanhemman kanssa mistään yhteistyöstä koska narsistin kanssa ei yhteistyötä voi tehdä. Onko tämä rakentava asenne jota on hyvä buffata niin kuin yhtenä ainoana totuutena, jota ei sovi yhtään kriittisesti käsitellä?"

 

Olen samaa mieltä siinä, että on tärkeää koittaa keskittyä myös vä

"Miksi haluat vähätellä ja lakaista maton alle narsistisen / väkivaltaisen suhteen tuhoisia seuruksia sille toiselle osapuolelle? "

Mulla on nyt varmaan vaikeuksia ilmaista itseäni ymmärrettävästi. En vähättele narsistin uhrin kokemuksia. Mutta en pidä oikein terveenä tätäkään trendiä, että jos eron tullen hoksaatkin että puolisohan oli aina tosi itsekäs ja äksy ja jatkaa samaa linjaa eron jälkeen, niin kyseessä on "narsismipiirteet" ja olen siis uhri.

Puhut tuosta projektiosta niin eikö tuo käytännössä tarkoita sitä, että kun itsediagnosoit kumppanin narsistiksi, voit sen jälkeen esittää kaiken hänen sanomansa narsistisena projektiona ja siksi tyhjänä puheena? Ja sinä et näe tässä mitään riskiä, että keskustelussa on paikalla vaikka narsisti itse kertomassa omia värittyneitä, yksin omalta narsistiselta kantiltaan katsomiaan tarinoita ja hän saa muilta keskustelijoilta, etupäässä sinulta, täyden tuen ja lisää vettä myllyyn?

Ja sinä et näe tässä mitään riskiä, että keskustelussa on paikalla vaikka narsisti itse kertomassa omia värittyneitä, yksin omalta narsistiselta kantiltaan katsomiaan tarinoita ja hän saa muilta keskustelijoilta, etupäässä sinulta, täyden tuen ja lisää vettä myllyyn?

Voisiko joku nyt valaista, millä tavalla asiallisempaa on täällä todeta apn olevan narsisti kuin että sitä on kenties ollut hänen exänsä? 

Koska ap on täällä kertomassa asioita, joita me narsististen piirteiden omaavien kanssa tekemisissä olleet havaitsemme kertomuksessa olevan? Koska esim. minä saatoin heti ensimmäiseltä sivulta havaita, minkä kuvittelen olevan pielessä apn suhteessa (vaikka en juuri kirjoitellutkaan ja tätä sanonut)? Koska sinä olet päättänyt, että ap saattaa vaikka olla/on narsisti?

Huomaatko kenties, että sinulla ei ole yhtään pätevämpää argumenttia täällä kuin kenelläkään muullakaan, hoetpa sitten projisointia tai apn narsismia (kun muut ovat puhuneet narsistisista piirteistä, huom).

"Koska esim. minä saatoin heti ensimmäiseltä sivulta havaita, minkä kuvittelen olevan pielessä apn suhteessa..."

Tällä tasolla täällä mennään. Pistänpä paremmaksi: minä hokasin jo otsikosta, että kyse on demonista, joka on ottanut ap:n ja ehkä koko perheenkin valtaansa. Lastensuojelutapaus selvästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kaasuvalotetaan? Mikä on kaasuvalo?

Onko sulla internettiä? Otapa selvää.

 

 

Eikö se oo piereskelyä? Pieremistä. Piereskelemistä.

Jos jollain on huoli läheisestä, niin ota yhteys Naisten Linjaan. Siellä on asiantuntijat ja apu & neuvonta saatavilla.

https://naistenlinja.fi/ohjeita-vakivaltaa-kokeneen-laheiselle/

Miten en ole huomannut, missä on sanottu aloittajan olevan narsisti? Jos ottaa kantaa olisiko aloittajan exä sittenkään narsisti niin kääntyykö asia silloin joidenkin päässä, että jaahas, ettäkö aloittaja sitten on. 

Narsismi on todettu asia parisuhteissa toisinaan. Täälläkin, että näin on. Mutta se ei tarkoita, että kaikissa eroon päättyneissä suhteissa toinen on ollut narsisti. 

Ei ole oikein sekään, että hyväksytään normiksi, että kaikki eronneet ja erossa pettyneet ja ehkä katkeroituneet voivat todeta, että exä oli narsisti ja hänen kanssaan ei voi kommunikoida samoin kuin normaalissa erossa. 

Narsismi ei saa olla "yleisohje". 

Tällä tasolla täällä mennään. Pistänpä paremmaksi: minä hokasin jo otsikosta, että kyse on demonista, joka on ottanut ap:n ja ehkä koko perheenkin valtaansa. Lastensuojelutapaus selvästi.

Niin mennään. Jos sinulla ei soita mitään kelloja tilanne, jossa toinen kertoo, että ei enää rakasta, mutta ei halua kertoa kenellekään, edes omille lapsilleen, tulevasta erosta, haluaa yhä pitää kulissit yllä sekä yhteisen makuuhuoneen ja säännöllisen seksielämän ja toinen on sitä mieltä, että haluaa säilyttää tämän tilanteen millä hinnalla hyvänsä, niin se johtunee siitä, että et tunnu ymmärtävän ns. arkipäivän narsismista mitään.

Sinusta ihan tavallinen erotilanne, jonka jälkeen ei ole tarpeen lähteä miettimään toisen tekemisiä mitenkään, sen kun perkaa omaa osaansa ja sitä, miten nyt ihmeessä olisi voinut toimia vielä paremmin, joustaa ja antaa pikkuisen enemmän.

Ei voi mitään, jos tunnistin heti parisuhteen, jossa toisella on niin paha yliote ja toisen tahto niin nujerrettu, että suostuu vielä seksielämäänkin tuossa tilanteessa. Susta siis normia, ok.

"Miten en ole huomannut, missä on sanottu aloittajan olevan narsisti? Jos ottaa kantaa olisiko aloittajan exä sittenkään narsisti niin kääntyykö asia silloin joidenkin päässä, että jaahas, ettäkö aloittaja sitten on. "

No tätähän täällä on  hoettu monessa viestissä, että ap se narsisti on. Lue tarkemmin.

Vierailija kirjoitti:

"Miten en ole huomannut, missä on sanottu aloittajan olevan narsisti? Jos ottaa kantaa olisiko aloittajan exä sittenkään narsisti niin kääntyykö asia silloin joidenkin päässä, että jaahas, ettäkö aloittaja sitten on. "

 

 

 

No tätähän täällä on  hoettu monessa viestissä, että ap se narsisti on. Lue tarkemmin.

Ei ole yhdessäkään kommentissa väitetty näin 😅 Taidat trollata, kuluuhan se aika niinkin

Lisään vielä sen, että kaikki, mitä ap ensimmäisillä sivuilla tarinaa avasi oli niin sakeaa settiä, että jos joku sitä normaalina suhteena, josta todennäköisesti seuraa normaali ero pitää niin sitten meillä tosiaan on aika isosti eri kriteerit tälle. Mutta tosiaan oman läheiseni mielestä on aivan normaalia, että mies sanoo illalla kamalia asioita ja yöllä herättää, koska haluaa seksiä. Jos he ikinä tuosta eroavat, onhan selvää, että läheiseni ei kuulu sanoa miestä narsistiksi, vaan pohtia ankarasti omaa osuuttaan. 

Kyllähän hänkin varovaisesti kyselee, että onkohan tämä ok (kuten muukin minusta narsistinen toiminta, tämä vain yksi esimerkki), mutta ei erityisemmin tunnu ottavan kestävän vastausta, että ei ole. Kuten sanoin, ihmisen mieli kehittää omituisia suojakerroksia. Ja tätä moni aplle alkoi aika nopeasti sanomaankin, mutta aikansa kesti hänelläkin sitä vastaan ottaa. Toivon läheiselleni yhtä hyvää onnea kuin aplla oli, että mies jättäisi, vaikka ei se hvetti varmaan sillä kerralla ohi olisi.

"Ei voi mitään, jos tunnistin heti parisuhteen, jossa toisella on niin paha yliote ja toisen tahto niin nujerrettu, että suostuu vielä seksielämäänkin tuossa tilanteessa. Susta siis normia, ok."

Tätä ihmettelin itsekin. Että kenen mielestä oli jotenkin ihan normimenoa ja ihan normieroa missään vaiheessa. Jää miettimään miten oudoissa suhteissa ovat eläneet.

Vierailija kirjoitti:

"Ei voi mitään, jos tunnistin heti parisuhteen, jossa toisella on niin paha yliote ja toisen tahto niin nujerrettu, että suostuu vielä seksielämäänkin tuossa tilanteessa. Susta siis normia, ok."

 

 

Tätä ihmettelin itsekin. Että kenen mielestä oli jotenkin ihan normimenoa ja ihan normieroa missään vaiheessa. Jää miettimään miten oudoissa suhteissa ovat eläneet.

Tsekkasin ekan sivun; aloittaja kertoo mitä mies on puhunut tai miten hän on ne tulkinnut. Ei rakasta oli sanonut kk sitten (missä tilanteessa?). On ap tulkinnan mukaan kyllästynyt lapsiin, arkeen, häneen ( sanoiko mies niin vai tulkintaa?). Sanonut että muut vaan pummii hänen maksamassa talossa. Pohtii eroa muttei halua vielä kertoa lapsille ja pitää kulissia nukkumalla samassa sängyssä.

Ilmeisesti teillä ei ole koskaan suhteet olleet kriisissä? Ei ole koskaan heitetty eron mahdollisuutta, riidellessä sanottu rumasti ja sitten kuitenkin menty yhteiseen sänkyyn nukkumaan?

Minä en tuossa nähnyt mitään kovin poikkeavaa, näin on myönnettävä.

Ilmeisesti teillä ei ole koskaan suhteet olleet kriisissä? Ei ole koskaan heitetty eron mahdollisuutta, riidellessä sanottu rumasti ja sitten kuitenkin menty yhteiseen sänkyyn nukkumaan?

Ei ole ollut sellaisessa kriisissä, että näiden hankaluuksien tullen toinen määrää kaikki sävelet, eli sanoo, että ei rakasta ja selvästi tosissaan pohtii eroa, mutta vastustaa sitä, että toinen menee muualle nukkumaan ja haluaa/kärttää seksiä. Vaatii, että kenellekään ei saa näistä puheista puhua, ei ystävillekään.

Kyllä niissä tilanteissa on ollut selvää, että mennään molempien ehdoilla ja seksikin olisi katkolla sen aikaa, kun eroa pohditaan. Toinen ilman muuta ymmärtäisi, että tilanteessa, jossa ollaan kireästi hampaat irvessä mahdollisimman vähän kotona ei kuvitella, että seksielämä jatkuu kuin ei mitään ongelmaa olisikaan.

Tosin meillä ei ole koskaan riidellessä heitelty eron mahdollisuuksiakaan. Kumpikin ottaa vakavasti sellaiset puheet.

Eli ei, ei ole normimeininkiä. Jos teillä on, älä yleistä, Mutta selventää, miksi et missään vaiheessa nähnyt, että ap oli melkoisen alistetussa asemassa.

"Kyllähän hänkin varovaisesti kyselee, että onkohan tämä ok (kuten muukin minusta narsistinen toiminta, tämä vain yksi esimerkki), mutta ei erityisemmin tunnu ottavan kestävän vastausta, että ei ole. Kuten sanoin, ihmisen mieli kehittää omituisia suojakerroksia. Ja tätä moni aplle alkoi aika nopeasti sanomaankin, mutta aikansa kesti hänelläkin sitä vastaan ottaa."

Niinhän se ap kertoikin kerran, että täällä on kerrottu, että hän on narsistin uhri. Eli erokriisissä olevan päätä on sekoitettu oikein kunnolla. Ensin esitetään, että ap:n pso on sekoittanut pään ja sitten pyöritetään palstalla oikein kunnolla ja ryhmäpaineella. Laumaeläimiä kun ollaan. Että tiedoksesi, olet narsistin uhri. Ja seuraavat pari vuotta esitetään, miten helvetin hyvää vertaistukea annettu ap:n kasvulle. Joka menettänyt yhteyden lapsiinsakin, kun ei narsistin kanssa voi/kannata mitään keskustella edes ammattilaisten kanssa. Ja nyt on jo uusi uhri näkyvissä, jota voi alkaa piinaamaan, että tajua nyt mikä uhri oot. Niin uhri suojakertoimilla, ettet edes itse tajua.

"Ja nyt on jo uusi uhri näkyvissä, jota voi alkaa piinaamaan, että tajua nyt mikä uhri oot. Niin uhri suojakertoimilla, ettet edes itse tajua."

Kukas tämä uusi uhri nyt on?? Ap itse on kertonut, mitä on ammattilaisten kanssa keskustellessa oivaltanut elämästään. Siihen liittyy paljon muutakin kuin exän narsismipiirteet. Jospa sinä lakkaisit päsmäämästä, mitä hän on mieltä, kun itse on kertonut ihan muuta. Hoida sinä vaan tuota kontrollinkaipuutasi.

Projisoit nyt aika rajusti läheisesi elämäntilannetta. Luehan rauhassa kommentit 38, 42, 52, 57, 63, 86, 89, 136, 144, 152.. Ihan tavallinen liitto jossa toinen tai molemmat on arjen kiireessä unohtaneet pitää yllä ihmissuhteita. https://narsismi.info/diagnoosiin-tarvitaan-viisi-kohtaa/

Löydän ehkä kaksi tai kolme: itsekkyys ja kyvyttömyys asettua toisen asemaan. Missä ne suuruudenkuvitelmat? Missä näyttämisen tarve? Missä kuuluisat ja merkittävät tuttavat? Miksi on pitkiä ihmissuhteita kuten ystäviä? 

Kun ihminen alkaa pohtis eroa, päässä alkaa jauhaa negatiivinen mylly,  silti ei välttämättä ole heti valmis eroon.  Haluaa erota ja ei kuitenkaan halua.  Täysin normaalia.