Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (13335)
"Ajattelun rakenteet, jotka korostavat kuplassa toteutettua vastuunottoa ja siellä harrastettua peiliin katsomista, voivat traagisimmillaan johtaa siihen, että ihminen on sokea asioille, jotka todellakin kannattaisi nähdä. Siksi peiliin ei kannata katsoa niin tiiviisti, ettei muuta näe. Tasapaino, tässäkin asiassa, lienee parempi vaihtoehto. Silloin näkee oman vastuualueensa, mutta myös toisen vastuualueen kuten myös tilanteet, joissa vastuut menevät sekaisin ja puuroutuvat syytöksiksi, joilta ei voi suojautua peiliin katselemalla.
Se, että näkee peilistä ihmisen, joka odotti muilta pelastusta, ei tarkoita sitä, etteivätkö nuo muut olisi antaneet aihetta hätään. Ehkä hätä on ollut täysin aiheellista. Jos olisi katsonut ympärilleen tarkasti, olisi saattanut huomata, että ainoa oikea ratkaisu on nostaa kytkintä. Että on myös olemassa ihmisiä, jotka antavat parasta mitä osaavat: kohtaamista, vilpittömyyttä, dialogia. Silloin saattaa olla helpompi kestää se, että on myös asioita, joita kukaan ei voi antaa."
https://hidastaelamaa.fi/2021/09/peiliin-katsominen-ei-riita-taytyy-kat…
Katsotaan, onko MPssä naista tulla sanomaan vielä jotain vai häipyikö todella noin vain.
Vierailija kirjoitti:
Katsotaan, onko MPssä naista tulla sanomaan vielä jotain vai häipyikö todella noin vain.
Kuulitko että Joroisissa kaksi kuoli auton räjähdyksessä? On hurjaa.
Ketju on perustettu kesällä 2022, itse löysin ketjun 2022 syksyllä. Sain paljon vertaistukea naisena, joka on jätetty pitkästä liitosta toisen naisen takia.
Silloin vielä paljon puitiin ap:n kohtuutonta taakkaa ja hänen miehensä sikamaista käytöstä ja kuinka miehen oireilun ja erohalun takana oli kuin olikin toinen nainen.
Sitten oli pitkään 28:n tilanteen seuraamista kuukausi kuukaudelta. Mies vaikutti aivan selvältä pettäjältä ja että hänellä on toinen nainen. 28 pitkään uskoi miehensä kusetuksia masennuksesta ja ties mistä ja 28 uskollisena pysyi miehensä tukena. 28:lle useatkin vihjasivat, että miehen käytös kyllä viittaa selkeästi toiseen naiseen. Ja niinhän asian laita sitten olikin. Ihan käsittämättömiä käänteitä tuli, mm. mies oli hommannut salaa vuokrakämpän, jonne oli vienyt tätä töistään löytämäänsä yksinhuoltajaäitiä. Siis niin törkeitä juttuja 28:n mies teki ja samaten ap:n mies. Noi jotenkin niin syöpyi mieleen, itsekin jouduin aivan törkeällä tavalla jätetyksi.
Sama itsellä, takana rankka ero. Sai paljon lohtua näistä kirjoituksista. Toivon hyvää matkaa kaikille eteenpäin menijöillä ja heille, joilla suru on vielä kesken. Kaikesta lopulta voi selvitä!
Sama tilanne kuin kahdella edellisellä kirjoittajalla. Sain paljon lohtua ja vertaistukea tästä ketjusta. Mies jätti pitkän suhteen jälkeen minun sairastumisen yhteydessä. Mitään selitystä en saanut. Myöhemmin paljastui toinen nainen. Kun kaiken eniten olisin tarvinnut tukea. On todella ikävää, että tämä ketju ei toimi enää.
Vierailija kirjoitti:
Oho. Onpa yllättävää keskustelua täällä. Mitä ihmettä ketjulle on tapahtunut?
Olen oikeasti, aidosti hämmästynyt ihmisten käytöksestä. Ihmettelen miksi, mikä on se tarve mikä saa kirjoittamaan inhottavasti toisille? Vaikeitakin asioita, erimielisyytensäkin voi esittää rakentavasti. Napakan lempeästi.
Hienoa, jos halukkaat kuitenkin jatkavat keskustelua toisaalla ja antoisa keskustelu saa jatkua ilman ikävää kommentointia. Täällä on monia ihmisiä joiden elämänkokemuksesta on annettavaa muillekkin. Monia asioita joita monen tasaisempaa elämää eläneen on vaikea ymmärtää, monia hyviä näkökantoja niin useisiin asioihin ihmisen elämässä.
Tämä ketju toi minulle paljon apua, tukea ja lohtua elämäni vaikeimpana aikana. Koin saavani herättelyä, ymmärrystä, empatiaa, tukea, apua ja lohtua. Joskus en halunnut uskoa minulle kirjoitettuja sanoja niiden sattuessa liikaa. Silloin kun en ollut valmis itse totuutta kohtaamaan. Silloin kun halusin vaan työntää pään pensaaseen ja olla hyppäämättä tuntemattomaan. Silti, kaikki ne viestit oli todella arvokkaita. Tarvitsin niistä jokaisen.
Silloin, ennen kun puhuin kaikesta tapahtuneesta kenellekkään ihmiselle fyysisesti oli tämä ketju minulle korvaamaton tuki. Ja pitkään sen jälkeenkin.
Lopulta opin puhumaan, löysin avun ja tuen ketjun ulkopuolelta. Ajan kuluessa ketjun rooli elämässäni muuttui. Edelleen kuitenkin välillä käyn lukemassa ja olen nauttinut mahtavan hyvistä kirjoituksista. Olen saanut paljon ajattelemisen aihetta ja oivalluksia, itsestäni ja ylipäätään ihmisistä.
Olen todella kiitollinen kaikille teille jotka matkaa kuljitte kanssani. Sanat ei riitä kuvaamaan teidän merkitystänne. Olen käynyt läpi pitkän ja kivisen tien. Sukeltanut todella syvälle ja hiljalleen noussut sieltä ylös. Matka jatkuu, exäni on hankala edelleen. Mutta minun elämäni on hyvää ja kantaa. Olen löytänyt itseni ja oman voimani. Kiitos, että kannattelitte minua silloin kun olin kaikista syvimmässä kuopassa.
Teille, jotka tietentahtoen haluatte haastaa riitaa ja eripuraa toivon elämiinne lämpöä ja ymmärrystä, itseänne sekä muita ihmisiä kohtaan.
Ap
<3 <3 <3
Siirryn suoraan vähän viimeisiä viestejä liipanneisiin aiheisiin. Tiedän omasta ystäväpiiristäni muutamiakin, jotka ovat tulleet jätetyiksi kun ovat sairastuneet, useimmiten juurikin valitettavasti esimerkiksi rintasyöpään sairastuneita naisia .
Varmasti on tällaisia jätettyjä miehiäkin mutta haluasin kuulla lisää näistä erilaisista tarinoista . Itselläni tällä hetkellä hyvin pitkäaikainen ystäväni sairastui vakavasti, miehensä on sellainen vanhan ajan mies joka on saanut kaiken aina valmiiksi eteensä ja passattuna, ja nyt kun vaimonsa tarvitsisi paljon tukea ja huolenpitoa, niin mies häipyy tunneiksi päivässä nk. omiin menoihinsa eli ajelee ympäriinsä, käy kavereillaan kylässä/kahvilla/pubissa/katsomassa pelejä ja ties mitä. Vaimo tarvitsisi ihan turvallisuussyistä jo seuraa päivälläkin , vaikka kotisairaanhoito käykin kerran päivässä, mutta minkälainen ihminen/mies kiittää yli kolmenkymmenen vuoden aktiivipassauksesta ja perheensä kaikenlaisesta hoivaamisesta tälla lailla.
Ymmärrän että tietyllä tapaa tuollaiset äijämiehet eivät pysty sanoittamaan omaa hätäänsä, mutta mielestäni on aivan ceestä että se kohdistuu pakenemisena oman tukea tarvitsemansa ihmisen luota.
Tämä koskettaa siksi että omassa nuoruudessakin olin liitossa miehen kanssa, jota ajan tavan mukaan varmaankin passasin liikaa . Kun sitten jouduin pienen onnettomuuteen ja olin vuoteenomana sairaala hoidon/leikkauksen jälkeen muutaman päivän, niin samalla tavalla karkasi kotoa, ei auttanut missään ei edes koiran ulkoilutuksessa. Tuohon aikaan ei mitään woltteja tai foodooraa ollut, niin ukko kävi jossain sen ajan ABC:llä syömässä , itse söin pakastimesta mitä löysin. Ero siitä sitten tuli jonkun ajan kuluttua muutenkin ,ja mies sitten kovin ihmetteli miksi lähden kun hän niin rakastaa. Silloin sanoin että rakkaus on ennenkaikkea tekoja, sanat ovat pelkkää sanahölinää.
Ketju avasi silmät kyllä pettämisen merkeille ja sille, että kyllä miehetkin voivat jättää vaimojaan. Mediassa kun on jotenkin aina maalailtu sellaista kuvaa, että miehet tyytyvät vähään, kun he ovat menneet naimisiin, niin eivät he siitä lähde sitten kulumallakaan. Että naisethan ovat niitä, jotka ne avioerot hakevat ja miehet jäävät sitten itkemään perään ja alkoholisoituvat ja syrjäytyvät.
Tähän median rummuttamaan kuvaukseen siitä, kuinka miehet eivät jätä vaimojaan on varmaan moni tuudittautunut ja yllätys onkin sitten tullut puskista, kun mies onkin jättänyt ihan näennäisen normaalista ja pitkästä avioliitosta ja nimenomaan toisen naisen takia. Toinen nainen on jo ollut olemassa. Näin siis mullekin tapahtui. Ja sekin vielä, että silloin, kun nämä miehet pettävät avioliitossaan ja puntaroivat vaimon ja salarakkaan välillä, niin käyttäytyminen on hyvin samantyylistä. Eli merkit, joista tunnistat pettäjän, eivät ole kyllä yhtään tuulesta temmattuja. Aivan kuin kaikilla olisi sama pettäjän käsikirja, jonka mukaan toimivat ja puhuvat.
Kyllä pettäjän pelikirja on käsikirjoitettu jo varmaan vuosisatoja sitten, eikä peruskonsepti ole paljonkaan muuttunut, paitsi ennen ei jääty kiinni tekstareista/kännykästä, mutta aina on ollut joka kylän oma sosiaalinen mediansa, jopa ennen puhelien keksimistä. Historiamme on täynnä mielenkiintoista draamaa, ja siitähän lähes ne kaikki laulutkin on tehty.
Tuosta sanahölinästä vielä lisään että kun niitä arkipäivän tekoja ei silloin nuorena vaimona näkynyt, niin sitten kun se ero oli viimeinkin väistämätön ja sitä rakkautta tuo toinen osapuoli edelleenkin vakuutti niin silloin kyllä jotenkin sen sanallistin siihen tyyliin että eihän sulta se sanominen tai panominen ole koskaan kestänyt viittä minuuttia kauempaa. Että se siitä sitten. Tämä siis nuorille opiksi ja ohjeeksi.
"Että naisethan ovat niitä, jotka ne avioerot hakevat ja miehet jäävät sitten itkemään perään ja alkoholisoituvat ja syrjäytyvät."
Ajat ovat muuttuneet ja myös miehet. Tässä ketjussahan ns. päählöt eivät hakeneet apua parisuhdeongelmiin vaikka siihen jo ketjun alussa kerrottiin saatavan apua ja jopa maksuttomasti.
"Tutkimusten mukaan naiset ovat parisuhteisiinsa tyytymättömämpiä kuin miehet ja noin 70%:ssa avioeroista aloitteen tekijä on nainen. Avioeroja haetaan eniten elokuussa ja tammikuussa.
Aiemmin naiset hakivat myös aktiivisemmin apua parisuhteiden ongelmiin, mutta tilanne on tasoittumassa, kertoo Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Pekka Puukko.
Yli 20 vuotta olen nyt tehnyt perheneuvontatyötä ja se on muuttunut selvästi, että miehet on nyt paljon useammin yhteydenottajina meille kuin oli minun urani alussa.
Asiakasmäärät ovat pysyneet vuosittain aika samana, mutta avun hakijana on entistä useammin mies."
"Jotkut aiemmat kyselyt viittaavat siihen, että miehet jäävät naisia useammin epätyydyttävään avioliittoon, koska he pelkäävät menettävänsä yhteyden lapsiin eron jälkeen."
https://www.hs.fi/maailma/art-2000002858691.html
Tämä on ollut lähipiirissä useammalla miehellä syy yrittää pysyä liitossa, jossa on ollut vaikeuksia. Nämä miehet ovat myös hakeneet apua.
Mitä apua on haettavissa siihen, että toinen haluaa päättää pitkän suhteen pelkällä ilmoituksella? Ei siinä auta kuin keräillä itsensä ja elämänsä. Toisen päätökseen on vain tyydyttävä ja surtava surunsa. Minusta ihmisillä on nykyään outo harha, että kaikkiin elämän takaiskuihin on jossain jokin mystinen apu, jota vain haetaan.
Juuri nyt omalla työpaikallani jäi mieshenkilö 3 viikon saikulle, koska vaimo petti. En tajua.
Tulipa mieleeni ja edelliseenkin vähän viitaten..Sattumoisin osui silmään nopealla nettilehtien selauksella (joo, tylsä palaveri menossa), kolmekin erillistä kirjoitusta, jossa nainen kertoo kohtaamastaan naisvihasta. Nettikommentointihan on asiatonta kaikkialla, joten en missään nimessä ole tässä esittämässä, etteikö julkisuudessa esiintyvät naiset saisi osakseen törkeää kommenttia, yleensä miehiltä. "Pojilla meni tunteisiin" kertoo tänään Vasemmiston puheenjohtaja. Jäin miettimään mitä nämä henkilöt, nuorehkot naiset, usein politiikan kentältä, saavat siitä, että pitävät tätä teemaa esillä kuukaudesta toiseen? Minusta se yllyttää uusiin ja uusiin törkeyksiin, en ole huomannut sen ainakaan vähentävän nettiöyhötystä. Vastaus lie kannatus ja näkyvyys, aiheella saa näkyvyyttä ja mahdollisesti uutta kannattajakuntaa, tai aktivoi vanhaa. Jotenkin osuu mielestäni hyvin tämänkin keskustelun henkeen. Viimeisimmällä sivulla keskustellaan mm pettäjän käsikirjasta ja kerrotaan miesten aina osanneen tehdä niin tai näin.. Entä me naiset jotka olemme pettäneet parisuhteessa?
Lainaus: "Ajat ovat muuttuneet ja myös miehet. Tässä ketjussahan ns. päählöt eivät hakeneet apua parisuhdeongelmiin vaikka siihen jo ketjun alussa kerrottiin saatavan apua ja jopa maksuttomasti".
No, en tiedä keihin viitataan, mutta näin alusta asti mukana olleena ja omaan erooni viitaten minua nyt tämä kommentti hieman hymyilyttää. En edes tiennyt, että meillä on parisuhdeongelmia ja toisaalta mitä se olisi muuttanut kun taustalla oli tietämättäni se toinen nainen (ja masennus). Toki, olisin suhteen eteen silloin tehnyt mitä tahansa ja ollut valmis yhdessä parisuhdeterapiaan. Ihan varmasti avun hakemisesta on hyötyä silloin kun molemmat sitä haluavat.
Itse olin ilmoittautunut jo eroseminaariin, kunnes exä silloin aikoinaan helmi-maaliskuussa puki puhehousut hetkeksi jalkaan ja maalaili jopa yhteisiä tulevaisuudensuunnitelmia, täälläkin siitä silloin iloittiin. Käytös vaan muuttui kokoajan kummallisemmaksi ja lopetin sen "pelleilyn" huhtikuussa. No, peruin sen eroseminaarin silloin kuvitellen, että suhde jatkuu.
28 v yhdessä
Eihän tuo pettäminen ole sukupuolisidonnaista. Kyllähän meistä jokainen tietää, että sitä tapahtuu myös toistepäin.
Omassa ystävä- ja tuttavapiirissä vaan lähes kaikki pitkät parisuhteet 20-30 vuotta kestäneet ovat päättyneet kun mies pettää, joko "sarjapettämiseen" tai pitkän salasuhteen takia. Useimmat ikävaiheessa 45-55 vuotta. Ehkä sitten vaan sattumaa.
28 v yhdessä
28 vee ja Leski, jos haluatte lähettää sähköpostit, voisin perustaa ryhmän ja laittaa keskustelupallon käyntiin. Olemme odottaneet teitä :)
-Liekki
Vierailija kirjoitti:
Lainaus: "Ajat ovat muuttuneet ja myös miehet. Tässä ketjussahan ns. päählöt eivät hakeneet apua parisuhdeongelmiin vaikka siihen jo ketjun alussa kerrottiin saatavan apua ja jopa maksuttomasti".
No, en tiedä keihin viitataan, mutta näin alusta asti mukana olleena ja omaan erooni viitaten minua nyt tämä kommentti hieman hymyilyttää. En edes tiennyt, että meillä on parisuhdeongelmia ja toisaalta mitä se olisi muuttanut kun taustalla oli tietämättäni se toinen nainen (ja masennus). Toki, olisin suhteen eteen silloin tehnyt mitä tahansa ja ollut valmis yhdessä parisuhdeterapiaan. Ihan varmasti avun hakemisesta on hyötyä silloin kun molemmat sitä haluavat.
Itse olin ilmoittautunut jo eroseminaariin, kunnes exä silloin aikoinaan helmi-maaliskuussa puki puhehousu
Sen verran kommentoin tätä, että siitä avusta on nimenomaan hyötyä silloin kun kolmas osapuoli astuu kuvaan pitkässä suhteessa.
Olen itsekin kumppania vaihtaneena sitä mieltä, ettei se kolmas ilmesty kuvioon omasta erinomaisuudestaan, vaan sen suhteen vakavista ongelmista johtuen. Jos pariskunta hakisi ja saisi suhteen tunneongelmiin apua tuossa vaiheessa, väitän että hyvin usein se kolmas osapuoli jäisi taakse ennen kuin se suhde ehtisi syventyä vakavaksi. Ainakin siihen saakka kunnes taas taannuttaisi takaisin niihin huonoihin käytäntöihin, joista ongelmat alunperinkin lähtivät.
Tämä vain kommenttina siihen, että "mitä hyötyä avusta olisi ollut kun taustalla oli jo toinen nainen". Toki terapiaan pitää molempien haluta ennen kuin se toimii, mutta se onkin toinen asia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Tulipa mieleeni ja edelliseenkin vähän viitaten..Sattumoisin osui silmään nopealla nettilehtien selauksella (joo, tylsä palaveri menossa), kolmekin erillistä kirjoitusta, jossa nainen kertoo kohtaamastaan naisvihasta. Nettikommentointihan on asiatonta kaikkialla, joten en missään nimessä ole tässä esittämässä, etteikö julkisuudessa esiintyvät naiset saisi osakseen törkeää kommenttia, yleensä miehiltä. "Pojilla meni tunteisiin" kertoo tänään Vasemmiston puheenjohtaja. Jäin miettimään mitä nämä henkilöt, nuorehkot naiset, usein politiikan kentältä, saavat siitä, että pitävät tätä teemaa esillä kuukaudesta toiseen? Minusta se yllyttää uusiin ja uusiin törkeyksiin, en ole huomannut sen ainakaan vähentävän nettiöyhötystä. Vastaus lie kannatus ja näkyvyys, aiheella saa näkyvyyttä ja mahdollisesti uutta kannattajakuntaa, tai aktivoi vanhaa. Jotenkin osuu mielestäni hyvin tämänkin keskustelun henkeen. Viimeisimmällä sivulla keskustell
Jep, itse blokannut facebookissa tämän vuoksi jo päivitykset Diarralta, Koskiselta ja Virralta. Lisäksi mun streamistani on suljettu Antikainen, Sammallahti ja Rydman, muista syistä johtuen.
Ketju on aloitettu kesäkuussa 2022. Kauanhan sitä on pystyssä pidettykin. Ei tässä nyt ketään kannata syytellä jos nyt loppuu. Hukassa olevan tilanteesta oli vilkasta keskustelua ihan kaikilta osapuolilta. Piti keskutelua yllä pitkän aikaa. Muuten olisi ehkä jo aiemmin tyrehtynyt. Onhan sekin mahdollista, että vielä keskustelu elpyy.