Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12665)
"Minä kyllä ymmärsin ännäämisen. Juuri noin, että miehellä on ollut ensin se ydinperhe äitineen ja lapsineen, ovat eronneet. Sitten on ollut joko yksi tai useita suhteita (n kpl) sen jälkeen. Ja nyt mies on suhteessa ja sen lisäksi tämä kakkossuhde tämän kertojan kanssa.
Oikaiskoon jos ymmärsin väärin. "
Niin niin ymmärrän. Mutta kun ei kerrottu itse asiaa eli miten tämä selostettu kuvio nyt sitten vaikuttaa mihinkin. Miksi hänen mielestään ykkönen ja kakkonen ei eroa toisistaan. Tai miksi asia on nyt eri asia kun mies on uusiosuhteessa.
Eli se varsinainen asia ei kyllä auennut mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
"Minä kyllä ymmärsin ännäämisen. Juuri noin, että miehellä on ollut ensin se ydinperhe äitineen ja lapsineen, ovat eronneet. Sitten on ollut joko yksi tai useita suhteita (n kpl) sen jälkeen. Ja nyt mies on suhteessa ja sen lisäksi tämä kakkossuhde tämän kertojan kanssa.
Oikaiskoon jos ymmärsin väärin. "
Niin niin ymmärrän. Mutta kun ei kerrottu itse asiaa eli miten tämä selostettu kuvio nyt sitten vaikuttaa mihinkin. Miksi hänen mielestään ykkönen ja kakkonen ei eroa toisistaan. Tai miksi asia on nyt eri asia kun mies on uusiosuhteessa.
Eli se varsinainen asia ei kyllä auennut mitenkään.
No joku selitti että ykkönen on aivan eri tilanteessa kun on vaimo, on perhe, yhteinen koti ja pitkä historia. Uusissa suhteissa ei olla välttämättä naimisissa, ei välttämättä ole lapsia, eikä ehkä edes asuta yhdessä. Ja historiakin voi olla lyhyt. Jäljelle jää vaan henkilöitä, joita pettäjä kusettaa.
"No joku selitti että ykkönen on aivan eri tilanteessa kun on vaimo, on perhe, yhteinen koti ja pitkä historia. Uusissa suhteissa ei olla välttämättä naimisissa, ei välttämättä ole lapsia, eikä ehkä edes asuta yhdessä. Ja historiakin voi olla lyhyt. Jäljelle jää vaan henkilöitä, joita pettäjä kusettaa."
Eiköhän kaikissa tilanteissa jää jäljelle vain henkilöitä, joita pettäjä kusettaa oltiin sitten ensimmäisiä vaimoja ja kakkosia tai seuraavan kierroksen ykkösiä ja kakkosia. Olettaako joku jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
"No joku selitti että ykkönen on aivan eri tilanteessa kun on vaimo, on perhe, yhteinen koti ja pitkä historia. Uusissa suhteissa ei olla välttämättä naimisissa, ei välttämättä ole lapsia, eikä ehkä edes asuta yhdessä. Ja historiakin voi olla lyhyt. Jäljelle jää vaan henkilöitä, joita pettäjä kusettaa."
Eiköhän kaikissa tilanteissa jää jäljelle vain henkilöitä, joita pettäjä kusettaa oltiin sitten ensimmäisiä vaimoja ja kakkosia tai seuraavan kierroksen ykkösiä ja kakkosia. Olettaako joku jotain muuta.
Ainakin viestin 9628 kirjoittaja oletti.
Tässä nyt varmaan tarkoitettiin myös sitä, kun joku kirjoitti jotenkin, että kakkoset uskoo sokeasti mitä mies kertoo ja kuitenkin se vaimo ja lapset ovat ykkösiä. Siis kun on se ensimmäinen perhe niin on jotenkin kuitenkin enemmän mietittävää ja tunne ja koko kombinaatio sitä lapsen äitiin on joskus vaikeampaa katkaista kuin sitten niihin seuraaviin "änniin". Jotkut ajattelevat, että lasten äiti on aina se ykkönen vaikka on sivusuhdekin olemassa. Ja että mies silloin joutuu sumplimaanja valehtelemaan enemmän.
Kun ollaan jo toisella tai kolmannella kierroksella tätä "ykköshenkilöä" ei enää ole joten pettämiskuviotkin ovat toisenlaisia. Kyllä minäkin jotenkin ajattelen, että siinä on silloin enemmän tasaveroisista henkilöistä kyse kuin ei ole sitä äitiyden gloriaa ja ydinperheen "sotkua" mukana.
Jatkan vielä. Jos olisin itse kakkosnainen niin kyllä minä olisin mieluummin jo ydinperheestään eronneen ja jonkun kanssa jo seuraavassa suhteessa olevan miehen kakkosnainen kuin sen alkuperäisessä avioliitossaan olevan. Kyllä me kuviot ovat silloin toisenlaiset ja helpommat.
En tarkoittanut mitään pahaa.
Sen sijaan totean nyt, että edellinen Liekin kirjoitus, jossa mielipidettäni verrataan eduskunnassa käytyyn keskusteluun eläimiinsekaantumisesta on sen verran asiatonta, kohtuutonta ja loukkaavaa tekstiä, että poistun ketjusta.
Keskustelun taso on ollut hyvää ja monia hyviä näkökulmia on tuotu esille. Nyt kuitenkin katson, että en halua osallistua tällaiseen keskusteluun enää.
Kaikkea hyvää teille, jotka olette halunneet avata kipeitä kokemuksianne. Hukassa, toivon, että löydät suunnan kohti parempaa tavalla tai toisella.
Kuurankukka
Syömiseen, jäätelöön tms. vertailu on aika epäsuhtaista kun puhutaan kuitenkin ihmisten intiimistä kanssakäymisestä. Anteeksi vaan, mutta toisen, oman suhteen ulkopuolisen kanssa suoritettu sukupuoliyhteys nyt kuitenkin on mielestäni hiukan eri kuin joku muu ei niin intiimi mieliteko tai esimerkiksi näläntunteen hävittäminen.
Jos joku niin ajattelee niin se on hänen mielipiteensä. Mutta sallinette/suvaitsette myös sen, että kaikki eivät niin ajattele.
Vierailija kirjoitti:
Syömiseen, jäätelöön tms. vertailu on aika epäsuhtaista kun puhutaan kuitenkin ihmisten intiimistä kanssakäymisestä. Anteeksi vaan, mutta toisen, oman suhteen ulkopuolisen kanssa suoritettu sukupuoliyhteys nyt kuitenkin on mielestäni hiukan eri kuin joku muu ei niin intiimi mieliteko tai esimerkiksi näläntunteen hävittäminen.
Jos joku niin ajattelee niin se on hänen mielipiteensä. Mutta sallinette/suvaitsette myös sen, että kaikki eivät niin ajattele.
Ei tarvitse ajatella. Mutta ei tarvitse ajatella muiden puolesta sitäkään mikä heidän suhteessaan on tärkeää tai mitä keskenään sopivat. Mistä sinä loukkaannut kun jolla kulla muulla joka ei ole sinulle mistään tilivelvollinen on avoin suhde?
Kyllä tämä on kummallista ihan kuin kukaan pakottaisi juuri sinua nyt avoimeen.
Sen sijaan totean nyt, että edellinen Liekin kirjoitus, jossa mielipidettäni verrataan eduskunnassa käytyyn keskusteluun eläimiinsekaantumisesta on sen verran asiatonta, kohtuutonta ja loukkaavaa tekstiä, että poistun ketjusta.
Hups. En voi puhua Liekin puolesta, mutta oletan, että ei hän tätä tarkoittanut. Taisi tulla siinäkin vedetyksi vähän nopeasti asiasta toiseen, enemmänkin. Siis enhän tiedä, mutta vahvasti epäilen!
Joo. Kun keskustelu käy kuumana muutaman lauseen viesteillä, menetän minäkin kyllä aina hieman mielenkiintoani. Jos haemme siitä hopeareunuksia, hei, meitä vakkareita ei vaihteeksi ole mollattu...no huonoa huumoria.
Ja toisaalta, kovin erilaisia mielipiteitä on kuultu ja nekin omin tavoin avartavia.
Jospa annetaan hieman pölyn laskeutua, kuten usein on tehty ja yritetään taas.
T: MaratonParkuja
Vierailija kirjoitti:
Luulin olevani hyvä sietämään kipua, mutta tämä on ollut aivan järkyttävää. Kauheinta kuitenkin se kylmäävä katse kun siinä itken ja hyperventiloin. Kerran toi ihan kysymättä Buranan ja kyllä se hetken päästä sillä helpotti, paremmin varmaan kuin joku hali tms.
Jonkun ihmisen rakastaminen ja se, voiko jonkun kanssa olla suhteessa, on kaksi eri asiaa. Oma terveys ja mielenteveys on joskus se pääasia vaikeassa tilanteessa ja rikkovassa suhteessa, ja silloin on kyse jo ensisijaisesti itsensä akuutista pelastamisesta.
Vierailija kirjoitti:
En tarkoittanut mitään pahaa.
Sen sijaan totean nyt, että edellinen Liekin kirjoitus, jossa mielipidettäni verrataan eduskunnassa käytyyn keskusteluun eläimiinsekaantumisesta on sen verran asiatonta, kohtuutonta ja loukkaavaa tekstiä, että poistun ketjusta.
Keskustelun taso on ollut hyvää ja monia hyviä näkökulmia on tuotu esille. Nyt kuitenkin katson, että en halua osallistua tällaiseen keskusteluun enää.
Kaikkea hyvää teille, jotka olette halunneet avata kipeitä kokemuksianne. Hukassa, toivon, että löydät suunnan kohti parempaa tavalla tai toisella.
Kuurankukka
Anteeksi Kuurankukka!
MaratonParkuja oli aivan oikeassa, ja kun itsekin luin kommenttini uusiksi (ennen kuin ehdin edes tänne asti), totesin että toivottavasti tästä ei syntynyt käsitystä, että olisin verrannut sinua noihin Eduskunnan vatipäihin!
Puhtaasti tarkoitin siis sitä, että kun ei oikein hoksaa, että aihe tai tapa ilmaista asia voi tehdä toiselle kipeää, sitä joskus möläyttelee tarkoittamattaan mitä sattuu ja sanoo asiat hassusti. Ja sitten annoin siitä oikein hienon käytännön elämän esimerkin itse...
Tästä sitä huomaa, miten vähän on varaa tökkiä tikuilla kenenkään silmiin, kun malka löytyy aina myös omasta sitten kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.
-Liekki, joka nostaa käden ylös virheen merkiksi
Me, jotka otamme tämän keskustelun vakavasti, väistämättä myös otamme itseeni. Myönnän, että joskus on riipaissut ilkeästi mikäkin, vannon, että nyt saa olla ja ei se ikinä ole saanut olla. Jokin tänne vetää aina takaisin!
Kuurankukka on suora, nopea ja kieltämättä joskus vaativa. Juuri semmoinen, joka vie asioita eteenpäin. Niin kuin lopulta hyvä onkin.
T:MaratonParkuja
Muutama sivu taaksepäin oli hyvää keskustelua ja sitten yhtäkkiä tyhjästä jotkut vastasivat toistensa kirjoituksiin jotain äkytöntä tyyliin ymmärrän miksi miehesi pettää sinua, olet tyhmä tai jotain sellaista. Se oli niin absurdia kesken hyvän ja pohdiskelevan keskustelun. Nyt tuli toinen väärinkäsitys, mutta tässä melkein herkistyn siitä miten sitä ollaan ratkaisemassa. Tällaisia keskusteluja ja kohtaamisia maailma tarvitsisi enemmän. Aina tulee väärinläsityksiä, kolareita ja hankauksia, mutta niistä voi selvitä. Kiitos ihmiset, te olette mahtavia.
Toivon minäkin että Kuurankukka jäät jatkamaan. MaratonParkuja sen kauniisti kirjoitti.
Jotenkin teistä kaikista on tullut minulle tärkeitä, sellaisia pohdiskelupeilejä.
-Sinilintu
Meillä kaikilla on heikkoutemme ja vahvuutemme, ja niin kauan kuin on vilpitön halu ymmärtää ja kunnioittaa toisen kantaa, saa ainakin minulta suunnilleen kaiken anteeksi. Valitettavasti virheettömyyttä en voi luvata jatkossakaan, koska meillä ihmisillä on taipumus olla ajoin ajattelemattomia ja, noh, hitaita. Ei vähiten minulla (kuten ehkä viime aikojen viestien puuttuvista sanoista ja toisaalta turhasta toistamisesta olette huomanneet).
En taida edes viitsiä tänne purkaa ihan kaikkea, mutta onpahan taasen kaikkea riittänyt. Joskus riittäisi vähempikin.
-Liekki
Tietysti ajattelin tätä paljon illalla. Ja tuntui kurjalta. Aina sitä ajattelee, että vahvat ihmiset (kuten Kuurankukka) ei niinkään ns. välitä, mutta eihän se ole totta. Sitä unohtuu keskustelun tiimellyksessä ja innostuksessa ne omatkin pahan mielen hetket. Kyllä minuunkin on tosiaan useammin kolahtanut.
Ehkä olisi aika olla innostumatta mukaan tähän mielipiteiden vaihtoon ns. muuten vain niin kiehtovaa ja tempaavaakin kuin se onkin. Samalla kuitenkin ymmärrän myös tuota, että joku todella loukkaantui parisuhteensa tilan arvioinnista. Sekin on herkkä asia.
Toivoisin Liekin juttelevan viime aikaisista tapahtumista, jos se käy. Samoin Hukassa. Samoin Sinilinnun ja kaikkien muidenkin. Haluaisin kuulla, mitä kuuluu. Ja jotain voisin avata itsekin.
T: MaratonParkuja
Vierailija kirjoitti:
Luulin olevani hyvä sietämään kipua, mutta tämä on ollut aivan järkyttävää. Kauheinta kuitenkin se kylmäävä katse kun siinä itken ja hyperventiloin. Kerran toi ihan kysymättä Buranan ja kyllä se hetken päästä sillä helpotti, paremmin varmaan kuin joku hali
En tiedä onnistuiko lainaus taaskaan mutta tämä viesti oli mennyt muiden seassa minulta ohi. En tiedä kuka olet ja mikä tilanteesi on mutta halusin vain kirjoittaa sinulle halauksen.
Jos haluat ja jaksat niin kirjoita tänne lisää. Jos se voi sinua auttaa.
-Sinilintu
Ehkä sitä voi avata asioita sitten taas, kun on vähän kamelin selästä kuorma huvennut. Ystäväni, joka alkaa lähestyä koirankouluttamisessa ammattilaisuutta, muistutti minua trigger stackista, joka noin periaatteessa on suunnilleen sama kuin jonkin sortin sietoämpäri. Että sitten kun kuormittavien asioiden määrä läikkyy yli, niin tavallisetkin asiat alkavat olla Pikkuisen Liikaa.
Juuri nyt tarvitsen ehkä itsekin vähän taukoa kaikesta, alan nimittäin ymmärtää suomalaisten intohimoa ilmaisia ämpäreitä kohtaan. Nimim. Tartten toisen, tai isomman.
-Liekki
Mitä kaikille kuuluu? Hukassa, Liekki? Sinä jonka mies toi buranaa?
-Sinilintu
Olen varma, että esimerkiksi Kuurankukka ei tarkoittanut mitään pahaa kommentillaan. Mutta ymmärrän myös, että kun kyse on hyvin henkilökohtaisesta ja itselle tärkeästä asiasta, sen ylimalkainen kommentointi voi tuntua todella loukkaavalta. Tämähän ei mitenkään rajoitu vauva-palstalle, vaan eikös eduskunnassakin taannoin verrattu esimerkiksi saman sukupuolen välisiä liittoja ja moniavioisuutta eläimiinsekaantumiseen?
Pidän tällaista muiden yksityiselämään puuttuvaa kommentointia ja asennoitumista paitsi äärimmäisen haitallisena, myös täysin tarpeettomana. Jos ei pidä suklaajäätelöstä, ei tarvitse silti lähteä tuomitsemaan sen ystäviä. Voi ihan vain onnellisena keskittyä vaniljaansa.
Jokaisen aikuisen, toimintavaltaisen ihmisen tulee saada itse päättää siitä, kenen kanssa suhteen muodostaa ja millä ehdoin. Niistä ehdoista keskusteleminen voi olla mielenkiintoista ja avartaa ymmärrystä, mutta vain molemminpuolisen kunnioituksen vallitessa.
-Liekki