Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

Ja antaa kyllä ihan uuden merkityksen tälle näinä aikoina otsikoissa olevalle ilmiölle, että joku on peukusta sekaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Onpa erikoista menoa! Tuli elämä väliin niin en ehtinyt pariin päivään kommentoida.

Minä se olin joka kävi leikkimässä vpn-yhteyden avulla ylä- ja alapeukuilla tuossa pari sivua sitten. Se, mikä tässä huolestuttaa on se, että joku täällä on niin tietoinen miksi ja minkä verran ylä- tai alapeukkuja jollekin kommentille voi odottaa ja tulla, että huomaa välittömästi tällaiset 4 peukun poikkeamat! Ja kommentoi niitä oikein asiakseen.

Saa miettimään, masinoiko tämä sama asiasta valittava henkilö ylä- ja alapeukut suurimmalle osalle koko ketjun kommentteja ja pilasin hetkeksi sen, miltä asioiden pitäisi näyttää...

 

Jokuhan saattaa epäillä jotain ja jäädä seuraamaan ihan tarkoituksella? Leikithän sinäkin oikein asioiksesi ja sitten tuli kommentoimaan asiaa oikein asioiksesi :)

miten se VPN yhteyden avulla muuten onnistuu, kerrotko vähän lisää :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tapasi kommentoida on virkistävä ja ajatuksia herättävää ensinnäkin siksi, että siellä on usein monia hyviä pointteja ja jotain harvinaislaatuisempiakin asioita ja ajatelmia, sekä selvästi joissain asioissa pitkällistäkin pohdintaa tai syvempää faktatietoa takana, mutta erityisesti myös siksi, että vaikutat kertovan ajatuksiasi ja mielipiteitäsi mukavalla otteella riippumatta siitä, kuinka yleisiä tai suosittuja näkemyksesi ovat.

Kiitos kauniista sanoista. Jotenkin häkellyttivät, samoin kuin Sinilinnun taannoiset kommentit. En oikein osaa (tai edes halua) ajatella / arvata, miten muut sanomani ottavat, joten yritys on ennen kaikkea pysytellä rehellisenä itselleen ja omille totuuksilleen. Silläkin uhalla, että on joskus omaankin silmäänsä pitkäpiimäinen besserwisser... Sitäkin hienompaa on kuulla, että tästä ajatustensa kirjaamisesta on joku muukin saanut jotain itselleen. 

Noin yleensä ottaen minusta on valtavan hieno taito nähdä muissa hyvää ja vielä sanoittaa se heillekin. Siitä iso hatunnosto teille molemmille.

-Liekki

Minustakin sellainen hyvän näkeminen toisessa olisi tärkeää. Enkä tällä tarkoita ettei voisi olla vahvastikkin eri mieltä, mutta se että erimielisyydenkin voisi tuoda esiin hyvän kautta. Se on katoava luonnonvara nyky-yhteiskunnassa, kun tuntuu että viihde on nykyään vastakkainasettelua ja sellaista tahallista väärinymmärtämistä. Kyky keskustella, analysoida ja pyrkiä ymmärtämään toisia on katoamassa. Tärkeämpää on olla oikeassa ja ennenkaikkea osoittaa että muut ovat väärässä. Maailmassa, jossa voit olla mitä vain, ole kiltti. Se on hyvä ohjenuora minusta.

Täällä helle jatkaa väsyttämistään. En muista että aikaisempina vuosina olisin väsynyt kuumasta näin. Työnteko on raskasta ja iltaisin en saa unta. Se pahentaa kyllä sitä väsymyksen ja sen luomien epätoivoisten ajatusten ja näköalattomuuden kierrettä

-Sinilintu

 

Onneksi Liekki on uusi MP. Tulin aiemmin ketjuun lukemaan josko hän olisi kirjoitellut mutta ei enää oikein kirjoittele. En ihmettele sitä onneksi Liekki jaksaa kuitenkin. Sinilinnun juttuja luen mielelläni myös. Eikä kiinnosta yhtään kuka peukuttaa mitä etenkin nyt kun näitä pelleilijöitä piisaa.

Ei nyt sentään höpsitä, ei minusta MaratonParkujan korvaajaksi ole parhaana päivänäkään :D 

Meillä jokaisella on ne omat hyvät ja huonot puolemme. Minä olen viime aikoina ihaillut selkeästi tyyliltään tunnistettavaa nimimerkitöntä kirjoittajaa, joka pystyy hyvin asiallisesti mutta samaan aikaan jämäkästi pistämään luun kurkkuun, kun homma uhkaa mennä samanjauhamiseksi heikoin perustein. Itselläni on taipumus ymmärtää joskus vähän liikaakin, ennen kuin mitta täyttyy.

-Liekki

Vierailija kirjoitti:

Minustakin sellainen hyvän näkeminen toisessa olisi tärkeää. Enkä tällä tarkoita ettei voisi olla vahvastikkin eri mieltä, mutta se että erimielisyydenkin voisi tuoda esiin hyvän kautta. Se on katoava luonnonvara nyky-yhteiskunnassa, kun tuntuu että viihde on nykyään vastakkainasettelua ja sellaista tahallista väärinymmärtämistä. Kyky keskustella, analysoida ja pyrkiä ymmärtämään toisia on katoamassa. Tärkeämpää on olla oikeassa ja ennenkaikkea osoittaa että muut ovat väärässä. Maailmassa, jossa voit olla mitä vain, ole kiltti. Se on hyvä ohjenuora minusta.

Täällä helle jatkaa väsyttämistään. En muista että aikaisempina vuosina olisin väsynyt kuumasta näin. Työnteko on raskasta ja iltaisin en saa unta. Se pahentaa kyllä sitä väsymyksen ja sen luomien epätoivoisten ajatusten ja näköalattomuuden kierrettä

 

-Sinilintu

Erittäin samaa mieltä tuosta, mitä sanoit kiltteydestä, silloin kun nimenomaan puhutaan empatiasta ja muiden huomioimisesta, eikä liiallisesta omista tarpeista tinkimisestä muiden hyväksi. Ehkä jo hieman kuluneeltakin tuntuva lausahdus "Be kind. You never know what others are going through" pitää sisällään suuren viisauden. Yritän itse noudattaa sitä hieman vaihtelevalla menestyksellä.

Tunnut käyvän läpi hieman samoja tuntemuksia, joiden kanssa itse olen yrittänyt tulla toimeen tässä kevään mittaan. Jollain tapaa kaikki epätoivo, suru, väsymys ja pettyminen muihin ihmisiin on muuttanut suhdettani maailmaan. Aiemmin olen yrittänyt väistää kipua ja sinnitellä eteenpäin paremman huomisen toivossa. Nyt, kun en ole siihen enää pystynyt, olen enemmän antautunut tunteiden keinutettavaksi. Välillä on tuntunut siltä, että niihin hukkuu. Eikä mikään siitä ole ollut hauskaa tai tuntunut erityisen hyvältä.

Olen koko aikuisen elämäni kipuillut menetyksen hyväksymisen kanssa. Buddhalaisuudessa on hienoja oppeja siitä, miten väistämätöntä vastaan taisteleminen aiheuttaa vain lisää kärsimystä. Sama ajatuskuvio on upotettu länsimaiseen hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT). Noh, minä kun olen luonnostani härkäpäinen, niin olen varmistanut kärsimystä koko rahalla. Ennen tätä en siis ole halunnut hyväksyä tapahtunutta ja elämänmittaisia menetyksiäni. Olen halunnut palata olemaan se, joka olin ennen kuin kaikki paha tapahtui.

Nyt kun elämä on pakottanut minut selkä seinää vasten ja kohtaamaan oman kipuni ja rajallisuuteni, on tapahtunut jotain omituista. Ne asiat, joita olen luullut muuttumattomiksi, ovat muljahdelleet uusiin asentoihin. Olen saanut takaisin menettämiksini luulemiani palasia. Samaan aikaan olen joutunut lopullisesti luopumaan asioista, joita en ole edes tiedostanut kaivanneeni, ja sanomaan niille jäähyväisiä kyynelehtien.

Summa summarum: muutos on väistämätön. Sitä vastaan taisteleminen kivettää oman elämän ja mielen, mutta koska se sattuu ja kivun välttäminen kuuluu ihmismieleen, taidamme tehdä sitä enemmän tai vähemmän kaikki. Se, mitä hyvää ja kaunista voisi vielä olla, ei löydy kipua väistämällä, vaan sen läpi menemällä. Inhottavaa ja vastenmielistä minusta, mutta valitettavasti kukaan ei kysynyt.

Ja mitä tulee tuohon väsymykseen, sen merkitystä ei pidä aliarvioida. Olin itse kolme viikkoa lomalla, ja vaikka se ei oikein lomalta tuntunut, niin huomaan mielen olevan sen jälkeen aivan eri tavalla toimintakykyinen. Olethan siis kiltti myös itsellesi, ja lepää, kun lepoa tarvitset.

-Liekki

Vanha viisaus Saat sen, mistä luovut taitaa pitää melko pitkälle paikkansa.

Vierailija kirjoitti:

"Olen koko aikuisen elämäni kipuillut menetyksen hyväksymisen kanssa. Buddhalaisuudessa on hienoja oppeja siitä, miten väistämätöntä vastaan taisteleminen aiheuttaa vain lisää kärsimystä. Sama ajatuskuvio on upotettu länsimaiseen hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT). Noh, minä kun olen luonnostani härkäpäinen, niin olen varmistanut kärsimystä koko rahalla. Ennen tätä en siis ole halunnut hyväksyä tapahtunutta ja elämänmittaisia menetyksiäni. Olen halunnut palata olemaan se, joka olin ennen kuin kaikki paha tapahtui.

Nyt kun elämä on pakottanut minut selkä seinää vasten ja kohtaamaan oman kipuni ja rajallisuuteni, on tapahtunut jotain omituista. Ne asiat, joita olen luullut muuttumattomiksi, ovat muljahdelleet uusiin asentoihin. Olen saanut takaisin menettämiksini luulemiani palasia. Samaan aikaan olen joutunut lopullisesti luopumaan asioista, joita en ole edes tiedostanut kaivanneeni, ja sanomaan niille jäähyväisiä kyynelehtien.

Summa summarum: muutos on väistämätön. Sitä vastaan taisteleminen kivettää oman elämän ja mielen, mutta koska se sattuu ja kivun välttäminen kuuluu ihmismieleen, taidamme tehdä sitä enemmän tai vähemmän kaikki. Se, mitä hyvää ja kaunista voisi vielä olla, ei löydy kipua väistämällä, vaan sen läpi menemällä. Inhottavaa ja vastenmielistä minusta, mutta valitettavasti kukaan ei kysynyt."

Kiitos, Sinilintu!

Tässäpä tuli niin viisaita ja herättäviä sanoja, että pitää ihan lähteä kävelylle, ulos kesäiseen luontoon niitä makustelemaan. Olipa todella osuvaa juuri nyt, tähän omaan tilanteeseeni.

Kiitos vielä! <3

Tuo oli kyllä Liekin viisas viesti, ei minun :)

-Sinilintu

Tätä MPtä kovasti hehkutetaan ja luin sitten enemmän noita alkupään kirjoituksia. Hämmästyin vähän, odotin kai tunnepitoisempaa tekstiä. Aika suoraviivaista se suorastaan oli ja vähän kylmääkin ehkä.

Eipä taida auttaa nimimerkitkään kun nekin menevät keskenään sekaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli kyllä Liekin viisas viesti, ei minun :)

 

-Sinilintu

No niinpä olikin, kiitos korjauksesta! Helle näköjään todellakin pehmittää pään :D

Kunnia siis sille, jolle kuuluu, eli tässä tapauksessa Liekille. Kiitos viisaasta viestistäsi.

Täällä ainakin pehmittää. Tai vetää mielialaa jotenkin alas kun ei jaksa mitään. Tosin en kyllä ole jaksanut mitään koko vuonna, mutta helle korostaa sitä. Tuntuu että väsyn kuin 80 vuotias vaikka ikää vasta puolet siitä. Huomaan että odotan syksyä että tulisi viileää. En muista koskaan ajatelleeni näin.

-Sinilintu

Vierailija kirjoitti:

Tätä MPtä kovasti hehkutetaan ja luin sitten enemmän noita alkupään kirjoituksia. Hämmästyin vähän, odotin kai tunnepitoisempaa tekstiä. Aika suoraviivaista se suorastaan oli ja vähän kylmääkin ehkä.

Niin on. Välillä täällä spekuloitiin tästä ketjusta, että onko kyseessä jonkun osaston porukka. Minkähän osaston? Vanhus-, mielenterveys- tai joku vartioidumpi paikka peräti. Kun niin ihmeen tärkeetä pitää ketju pystyssä ja aikoinaan poistivat hirveesti muiden kriittisiä kommentteja. Esimerkix se joku mies36 (?) jolla uusi naisystävä ja jota petti ex-vaimon kanssa. Sitä miestä (joka oli siis todella erikoista kieltä käyttävä) hyysättiin. Silloin heräsi tekstianalyysit ja voilà. Jos ymmärrätte mitä kaikkea se sisältää ja mihin kaikkeen kykenee.

https://metodix.fi/2014/05/19/nurmi-systemaattinen-tekstianalyysi/

uppista

Tarkoitin hämmästyksen kylläkin positiivisesti. On ollut paljon puhetta keskinäisestä hymistelystä ja kuvittelin, että vain sillä tavalla voi saada ketjussa kehuja. En uskonut, että suorasanainen ja ei tunnepitoinen teksti vetoaa. Ihan mielellään minäkin niitä luin.

Ei suorasanaisuus ole pahasta. Pahaksi se muuttuu jos on ilkeä. Ilkeys on täysin tarpeetonta. 

Suoraan, rehellisesti ja kipakastikkin voi keskustella, ja toisiaan silti arvostaa vilpittömästi. 

Esimekiksi juuri M-P ja Kuurankukka ovat olleet välillä hyvin jyrkästikkin eri mieltä, mutta ainakaan minun suuntaan ei missään vaiheessa ole tullut oloa että he eivät arvostaisi tai kunnioittaisi toisisaan keskustelijoina. He eivät haasta riitaa, eivät käy henkilökohtaisesti toisen päälle, eivät vähättele toista tai yritä nostaa itseään toista alentamalla. 

Tuntuu muuten usein noin yleisesti että ihmisten kyky keskustella aiheista silloin kun ollaan eri mieltä on heikentynyt. Ei ymmärretä että asioista voidaan keskustella olematta samaa mieltä ja ei tarvitse ottaa sitä henkilökohtaisesti. Ja sitten usein ollaan ilkeitä. Tällä palstalla tuntuu että moni on oikein ottanut asiakseen vastata mahdollisimman ilkeästi aiheeseen kuin aiheeseen. Heijastaneeko pahaa olo yhteiskunnassa vai onko tahallista trollitehtaiden tuotosta, en osaa sanoa. Mutta se on jokatapauksessa sääli. Sivistys yhteiskunnassa vähenee kun ihmisten kyky keskustella heikkenee.

- Sinilintu

Vierailija kirjoitti:

Ei suorasanaisuus ole pahasta. Pahaksi se muuttuu jos on ilkeä. Ilkeys on täysin tarpeetonta. 

Suoraan, rehellisesti ja kipakastikkin voi keskustella, ja toisiaan silti arvostaa vilpittömästi. 

Esimekiksi juuri M-P ja Kuurankukka ovat olleet välillä hyvin jyrkästikkin eri mieltä, mutta ainakaan minun suuntaan ei missään vaiheessa ole tullut oloa että he eivät arvostaisi tai kunnioittaisi toisisaan keskustelijoina. He eivät haasta riitaa, eivät käy henkilökohtaisesti toisen päälle, eivät vähättele toista tai yritä nostaa itseään toista alentamalla. 

Tuntuu muuten usein noin yleisesti että ihmisten kyky keskustella aiheista silloin kun ollaan eri mieltä on heikentynyt. Ei ymmärretä että asioista voidaan keskustella olematta samaa mieltä ja ei tarvitse ottaa sitä henkilökohtaisesti. Ja sitten usein ollaan ilkeitä. Tällä palstalla tuntuu että moni on oikein ottanut asiakseen vastata mahdollisimman ilkeästi aiheesee

Kuurankukasta olet oikeassa. Hän ei koskaan pistä sanoja toisten suuhun tai kommentoi loukkaavasti, myöskään heitä jotka kirjoittavat ilman nimimerkkiä. Vaikka ilmaiseekin olevansa eri mieltä.

Onpa persoonani taas herättänyt keskustelua. En oikeastaan itse ymmärrä sitä laisinkaan, koska en koe, että olisin tässä ketjussa tehnyt mitään erityislaatuista, ainoastaan kirjoitellut mielipiteitäni siinä kuin toisetkin. Tietysti omalla tyylilläni, koska omista mielipiteistänihän on kysymys.

Kaikkien kertomukset mietityttävät tällä hetkellä kyllä, niin Liekin, Sinilinnun kuin Hukassakin. Kyllä tämä kesä on suomalaisille niin...merkittävää aikaa. Itsellenikin tähän aina liittyy jotain aivan erityislaatuista ja lataa odotuksia ja toiveita ihan järkyttävän määrän. Suurin osa toki aivan pieniä ja mahdollisia, mutta itse taas myöntää täytyy, että jos sade ja kylmyys olisivat jatkuneet koko kesän, olisin syksyllä ollut varmaan tosi masentunut. Kyllä minuakin helle vähän väsyttää, mutta toisaalta lunastaa kaikki ne talvella kaivatut asiat, ihan vaan pihamaalla istuskelu radion soidessa hiljaa taustalla.

Sen vuoksi ymmärrän hyvin näitä vähän alavireisiä fiiliksiä täällä. 

T: MaratonParkuja