Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12664)
Vierailija kirjoitti:
Ja kun olen tällainen kyyninen, kylmä, varmaan vahingoniloinenkin, inhorealistinen paske niin jatkanpa spekuloimaan mitä Hukassa on edessään:
Näitten avoimien suhteitten ynnä muiden säätöjen kanssa jahnataan tästä eteenpäin aina pimeimpään syksyyn saakka. Hukassa viettää illan jos toisenkin miettien miksi se mies on näin kauan lenkillä /töissä /salilla ja mitä se nyt puhelimellaan touhuaa kun on noin mairea hymy naamalla. Hukassa tuntee itsensä epävarmaksi ja haavoittuvaksi ja alkaa kysellä, urkkia ja tingata. Missä mennään? Tämä saa aikaan miehessä paineen tunteen. Samaan aikaan painetta tulee kenties myös sivusuhteelta, pitäisi tehdä päätöksiä. "Enpä annakaan huomiota, kivoja viestejä, flirttiä, kauniita sanoja. Alan säännöstellä niitä, palkita toivotusta käytöksestä ja ei-toivotusta ignorata, tarjota pelkkää kylmyyttä tai hiljaisuutta, yhden sanan vastauksia".
Ilmapiiri kotona kiristyy, miestä alkaa óttaa päähän vähän kaikki mitä Hukassa tekee, tai on tekemättä. Myös asiat mitkä eivät vaimoon edes liity, ovat vaimon vika. Riitaisa ilmapiiri huipentuu johonkin "tarvitsen tauon ja aikaa itselleni, muutan hetkeksi mökille" -ratkaisuun. Hukassa epäilee ja vahtii ja selvittelee ja lopulta selviää, että suhde toisen naisen kanssa on päällä ihan täysillä. Välit tulehtuvat täysin, eikä nyt jo väistämättömältä näyttävään eroon liittyviä asioita saada hoidettua. Mies kuvittelee ajan auttavan ja aiheuttavan itselleen vähemmän aineellista menetystä ja heittäytyy täysin aloitekyvyttömäksi. Kevääseen mennessä pari on de facto eronnut, mutta tavaroita ja omaisuutta ei ole saatu jaettua ja käytännön asioista sopiminen on vaikeaa. Luultavasti keskustelijat päätyvät silloin yhdessä diagnosoimaan miehen narsistiksi ja ketjussa jaetaan vinkkejä kuinka Hukassa huolehtii omasta edustaan maksimaalisesti. Hukassa ei tosin pysty näitä neuvoja ottamaan vastaan koska on niin väsynyt, rikki ja miehen henkisen ylivallan lamauttama.
Osuvan luonneanalyysin olit kyllä itsestäsi tehnyt. Tuliko nyt hyvä mieli tällaisen skenaarion maalaamisesta?
itse ajattelen, että eihän tuo mikään kilpajuoksu ole ja loppupelissä on ihan sama, kuka lähti ja kenen kanssa, jos tuloksena on riitaisa, ahdistava ja huonosti hoidettu ero, joka pahimmillaan traumatisoi vuosiksi.
Pohdin tuota et mikä siitä erosta sitten tekee traumatisoivan. Ero itsessään vai se kun on pahimmillaan vuosia vedätetty. Musta jokaisen kannattaa kyllä pelastaa itsensä ajoissa vaikka se tarkottaakin eroa. Ehkä just ne miehet roikottaa löyhässä hirressä jotka aavistaa et jo ero yksin traumatisoi kumppanin.
Omasta terapiapolusta muistan et koskaan ei pitäisi vatvoa kumppanin motiiveja tai persoonaa tai mikä on totta ja mikä valetta. Omat tarpeet ja oma tulevaisuus pitää olla keskiössä. Niitten pohjalta voi itsekin tehdä päätöksen.
Tuliko nyt hyvä mieli tällaisen skenaarion maalaamisesta?
Jos se jättää Hukassa mieleen pienen epäilyksen siemenen, ettei mies ehkä puhukaan täysin totta halustaan vaan saada silloin tällöin hetken jonkun kolmannen lempeä, niin olen tyytyväinen.
Jos sillä ei lopulta kaiken pohdinnan jälkeen ole nimimerkille merkitystä niin asia kunnossa. Moni elää ei niin perinteisen muotoisissa liitoissa ja ottaa vastaan hyvillä mielin sisarvaimon, tai ajattelee että mitä pidempään koti pysyy lapsille kasassa ja asuntolainaa ehditään yhdessä lyhentää niin aina parempi.
Jos taas em ei jotenkin maistukaan oikein mukavalle niin silloin on hyvä miettiä minkälaisen liiton kanssa minä pystyn elämään. Sillä minusta vaikuttaa vahvasti siltä, ettei hetken lämmin hetki randomin ihmisen tai fwb -naisen kanssa Hukassa miehelle kuitenkaan riitä.
Muistini ei ole paras mahdollinen, mutta aika varmasti silti muistan, että tuossa viimeisimmän virkkeen asiassa nämä vakkari-nimimerkit jakavat kanssani saman epäilyksen. Tämä tiedoksi kaikille jotka eivät heti tiedä painaako peukkua ylös vai alas.
"Jos se jättää Hukassa mieleen pienen epäilyksen siemenen, ettei mies ehkä puhukaan täysin totta halustaan vaan saada silloin tällöin hetken jonkun kolmannen lempeä, niin olen tyytyväinen."
Hukassa kyllä ihan terveesti epäilee saamaansa tietoja. Näissä vaivaa juuri tuo, että ohitetaan mitä kirjoittaja itse sanoo ja annetaan itsevarmoja ohjeita aivan kuin muut olisivat tyhmiä.
Ja eihän sekään ole sanottua etteikö Hukassa mies voi muuttaa mieltään ihan mistä asiasta hyvänsä.
Sitä, että tässä on yksi ihminen kaikkien "vakkarikirjoittajien" takana puoltaa sekin, että selvästi useammalla laitteella laitetaan alapeukkuja kommentteihin, joihin ei millään järjellä voi kuvitella olevan ketjua lukevilla ja edes siinä kommentoivilla ihmisillä niin vahvaa kantaa. Joku sanoo, että ei ole kiva meno, onpa outoa ja 14 alapeukkua ja 3 yläpeukkua.
Tuo S/sinilintu ja "leski" on ihan hassuttelua, niistä näkee myös että on sama tyyli. Jos nyt kerron, mikä se lauserakenteen juttu on, josta sen huomaa, ja mikä toinen retorinen keino, kuinka kauan menee, että teksteihin syntyy eri kirjoittajilla yhtäkkiä variaatioita siinä?
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että tässä on yksi ihminen kaikkien "vakkarikirjoittajien" takana puoltaa sekin, että selvästi useammalla laitteella laitetaan alapeukkuja kommentteihin, joihin ei millään järjellä voi kuvitella olevan ketjua lukevilla ja edes siinä kommentoivilla ihmisillä niin vahvaa kantaa. Joku sanoo, että ei ole kiva meno, onpa outoa ja 14 alapeukkua ja 3 yläpeukkua.
Tuo S/sinilintu ja "leski" on ihan hassuttelua, niistä näkee myös että on sama tyyli. Jos nyt kerron, mikä se lauserakenteen juttu on, josta sen huomaa, ja mikä toinen retorinen keino, kuinka kauan menee, että teksteihin syntyy eri kirjoittajilla yhtäkkiä variaatioita siinä?
siis ei hemmetti :D
sanotaan että eniten epärehellisyyttä epäilevät ne jotka itse ovat sitä. Mitenköhän sen asian laita on. Oletko itse kovin epärehellinen ihminen kun olet noin epäluuloinen?
Muiden kirjoittajien puolesta en tietenkään voi mennä takuuseen, mutta tiedän itseni ja tiedän sen varmaksi etten ole kirjoittanut kuin tasan ne kirjoitukset mitä olen sanonut kirjoittaneeni.
-Sinilintu
Vierailija kirjoitti:
"Jos se jättää Hukassa mieleen pienen epäilyksen siemenen, ettei mies ehkä puhukaan täysin totta halustaan vaan saada silloin tällöin hetken jonkun kolmannen lempeä, niin olen tyytyväinen."
Hukassa kyllä ihan terveesti epäilee saamaansa tietoja. Näissä vaivaa juuri tuo, että ohitetaan mitä kirjoittaja itse sanoo ja annetaan itsevarmoja ohjeita aivan kuin muut olisivat tyhmiä.
Ja eihän sekään ole sanottua etteikö Hukassa mies voi muuttaa mieltään ihan mistä asiasta hyvänsä.
Ja eihän sekään ole sanottua etteikö Hukassa mies voi muuttaa mieltään ihan mistä asiasta hyvänsä.
Jeps, ja sen jälkeen kaikki on ihan ok ja jatketaan siitä mihin 5 vuotta sitten jäätiin. Ei kait siinä, meitä on moneen junaan -tai veneeseen :/
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että tässä on yksi ihminen kaikkien "vakkarikirjoittajien" takana puoltaa sekin, että selvästi useammalla laitteella laitetaan alapeukkuja kommentteihin, joihin ei millään järjellä voi kuvitella olevan ketjua lukevilla ja edes siinä kommentoivilla ihmisillä niin vahvaa kantaa. Joku sanoo, että ei ole kiva meno, onpa outoa ja 14 alapeukkua ja 3 yläpeukkua.
Tuo S/sinilintu ja "leski" on ihan hassuttelua, niistä näkee myös että on sama tyyli. Jos nyt kerron, mikä se lauserakenteen juttu on, josta sen huomaa, ja mikä toinen retorinen keino, kuinka kauan menee, että teksteihin syntyy eri kirjoittajilla yhtäkkiä variaatioita siinä?
Olet vainoharhainen ! Pärjäätkö elämässä? Pitäisikö hakeutua hoitoon, ihan omaksi parhaaksesi...
"Ehkä nimimerkittömät voivat jollain tapaa samastua näiden näpäytysten kautta siihen, mille tuntuu saada ikävänsävyisiä kommentteja, kun keskustelee nimimimerkin kautta tunnistettavasti itselleen tärkeistä ja arkaluontoisista asioista niin, että kuka tahansa pääsee kertomaan näkemyksensä?"
Se on se valinta, että altistaa itsensä ihan julkisella palstalla, missä voi olla kaikenlaisia kommentoijia. Ihan sama missä avautuu arkaluontoisista asioistaan. Siksi ilmeisesti on sellainen hinku saada tämä ns. turvalliseksi tilaksi, mutta tämä on julkinen foorumi. Enkä sano tätä pahalla vaan riskit tietäen. Sori nyt vaan, mutta pitää ymmärtää realiteetit.
Niin, se ei liity isoihin ja pieniin alkukirjaimiin, ei hymiöihin tai huudahduksiin, eikä välilyönteihin satunnaisissa paikoissa, ei myöskään aggressiotasoon eikä ylimääräisiin väleihin kappaleiden välillä.
Mutta selvästi nyt mennään sellaisella tasolla siellä toisessa päässä, että joskus selvästi ihmisen on vaan parempi saada tehdä sitä mitä se tekee, onhan pois (toivottavasti) muusta pahanteosta.
Huomaatteko nyt. Diagnooseja alkoi rapista taas ihan heti. Onko tuokaan asiallista. Vai oliko sarkasmia?
Vierailija kirjoitti:
En ole myöskään ennen lukenut mainintaa "Kuinka paska ketju tämä on". En edes niistä negatiivisemmistakaan enkä "jankkaajiksi" haukutuista kommenteista. Sisäänlämpiävästä yms. on kyllä kirjoitettu. Mutta, mutta, jospa olisikin silloin ehkä jotain perää. Usein ei savua ilman tulta.
Kuten edellä sanottu, vaikka asiaa on yritetty avata, niin kovin ärhäkästi on usein suhtauduttu ja "otettu itseensä".
Minä kyllä väittäisin, että tämän asian "avaamista" on kyllä tehty erityisen ärhäkkäästi ja täysin poskettomasti liioitellen ja vääristellen, sekä suorilla ja hyvin absurdeillakin, ja myös henkilöhtaisilla loukkauksilla. Eli vaikka jotain savua ja pientä perää jostakin, omasta mielestäni vähäisen ja hyvinkin viattoman "sisäpiirihomman" osalta voisi jonkun osalta olla, niin kritiikki on vedetty kyllä täysin överiksi ja myös aivan asiattomaksi ja paikkaansapitämättömäksi.
Ei ihme, ettei vastaanotto ole ollut kovin herttainen tällaiselle kommentoinnille. Ja yleisesti ottaen, ei ole myöskään kumma, jos joku ottaa itseensä tai puolustautuu, tai ykskantaan tyrmää asiattoman kirjoittelun, jos suoraan haukutaan perättömyyksillä, onhan se nyt selvä. Ja lisäksi, eri nimimerkkejä ei myöskään voi kertakaikkiaan niputtaa mitenkään yhteen. Eikä tietenkään myös nimimerkittömiä, mikä on aivan hullu lähtökohta jo ajatuksenakin. Tässä haetaan nyt jotain hyvinkin vääristynyttä vastakkainasettelua. Ja "vakkareita" tässä ketjussa on muitakin kuin nimimerkin ottaneet.
Ja sitten, minä en ihan oikeasti ymmärrä nurinaa ja joskus hyvinkin uhriutuvia ja kiukkusia toistuvia kommentteja siitä, ettei joku ole vapaalla anonyymillä keskustelupalstalla vastannut omaan kommenttiin, kommentti ei ole saanut laajaa kannatusta, taikka siitä ei ole pidetty. Hohhoijaa. Kun ei siitä kenekään tarvitse pitää, tai vaikka pitäisikin, kenenkään ei siihen tarvitse mitään vastata, tai joku voi vastata jotain mistä itse ei pidä.
Kommenteissa puhtaan asiasisällön lisäksi esitystavalla, asenteella ja missä yhteydessä kommentti sanotaan, on esimerkiksi myös todella iso merkitys siihen, miten viesti otetaan vastaan. Tätä asiaa joku asiasta valittaja ei vaikuta ymmärtäneen, ja kokee tulleensa "väärin kohdelluksi " ja "ohitetuksi", vaikka oma kommentointi ei ole ollut välttämättä kovinkaan hyvää kaikenkaikkiaan. Syntipukin näistä "oharesta" hän sitten löytää näistä kollektiivisesti "nimimerkillisistä" tai "vakkareista" ja "sisäpiirisyydestä". Tadaa.
jatkuu...
...jatkuu
Ja sitten vielä hieman yleisemminkin nimimerkin käyttämisen vaikutuksesta keskusteluun:
Onhan se myös päivänselvää, että nimimerkillä kirjoittaminen myös vaikuttaa ketjuun. Pääosin aika positiivisesti minun mielestäni kuitenkin.
Jos kirjoittaa aktiivisesti nimimerkillä, niin jatkumo hänen kirjoituksissaan on ihan erilainen, ja nimimerkin taakse muodostuu näistä kirjoituksista jonkinlainen kokonaisuus, ja tottakai tämä vaikuttaa. Varsinkin jos on selvästikin taitava ja oivaltava kirjoittaja, jolla on usein mielenkiintoisia hyvin esitettyjä mielipiteitä ja näkökantoja, kuten mielestäni esimerkiksi MaratonParkujalla, ja useammallakin nimimerkillä kirjoittavalla tässä ketjussa on, niin onhan se luonnollista, että tällaisen nimimerkin kirjoituksia saattaa alkaa seuraamaan himpun tarkemmin. Ja yleisesti ottaen, tietenkin mielenkiintoisella, oivaltavalla, älykkäällä ja muutenkin kirjallisesti hyvällä, hyväntahtoisella ja asiallisella kirjoittamisella, saa toki sitä positiivista huomiotakin ja palautetta enemmän. Oli jokin nimimerkki tai ei.
Vaikka itselleni ja varmasti suurimmalle osalle on tärkeää katsoa mahdollisimman objektiivisesti nimenomaan kommentin sisältöä, ei kirjoittajaa, niin onhan se myös täysin luonnollista, että tällainen aktiivisesti ja mielenkiintoisesti nimimerkillä kirjoittaja, vaikuttaa jonkin verran siihen, paljonko huomiota kommentti yleisesti saa. Vähän samalla periaatteella, kuin aina aloittajankin viestit huomioidaan muissakin ketjuissa enemmän. Esimerkiksi Hukassa -nimimerkki on vähän kuin ketjun uusi "ap" tällä hetkellä, koska hänen tilanteensa on nyt akuutisti ns. päällä ja hän on siitä ja ajatuksistaan kertonut laajasti ja välillä päivittää. Tietenkin hänen kommenttinsa pistetään merkille, ja ne herättävät keskustelua ja kommentteja muilta. Ja esim. 28:sta tuli jo ketjun alkutaipaleella ikäänkuin toinen "ap", jonka elämänvaiheita on myös pitkään seurattu.
Väitän, että vaikka ketjussa on useita nimimerkillä kirjoittajia, niin kyllä se viestin sisältö ja muu kirjoitustapa silti ratkaisee ihan ylivoimaisesti eniten, ei se, kuka viestin kirjoitti. Vaikka jotain pientä vaikutusta tälläkin asialla joskus varmastikin on, ihan jo siksikin, koska nimimerkillisen kommentti asettuu hänen muiden kirjoitustensa perspektiiviin ja laajempaaan kuvaan. Mutta huom. sillä historialla mitä on aiemmin kirjoittanut, voi olla niin positiivinen kuin negatiivinenkin vaikutus suhtautumisessa tähän uusimpaan viestiin.
Toki nimimerkillä avoimesti vaikeammistakin asioista kirjoittamisessa on se kääntöpuoli sitten, että se mahdollistaa ihan eri tavalla esimerkiksi tuollaisen henkilöön asiattomasti käymisen ja henkilökohtaisen haukkumisen, mitä tässä ketjussa on välillä esiintynyt. Mikä onkin sitten aika ikävää. Sellainen vie myös ketjun sivuraiteille ja sen takia ihmiset eivät myöskään niin avoimesti enää uskalla kertoa aremmista asioistaan ja ajatuksistaan.
Tottakai siis nimimerkkien käytössä pitkässä ketjussa on oma vaikutuksensa. Mielestäni se on tehnyt tämän ketjun osaltaan hyvinkin mielenkiintoiseksi, tuonut useita elämäntarinoita seurattavaksi keskusteluun, ja on luonut myös laajempaa kuvaa näiden nimimerkillä aktiivisesti kirjoittavien ajatusmaailmasta. Toki se nimimerkki ei kirjoita, vaan ihminen, eli kiitos kirjoittajille mielenkiintoisista ajatuksista, oli nimimerkkiä tai ei, ja joillekin lisäksi vielä oman elämän avaamisesta mielestäni aika poikkeuksellisella ja rehellisellä tavalla. Itse olen valinnut olla käyttämättä nimimerkkiä, vaikka olenkin seurannut ja seuraan tätä mielenkiintoista ketjua, jossa erilaiset ajattelevaiset ihmiset pohtivat näitä ihmissuhdeasioita, ja välillä itsekin kirjoitan.
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä nimimerkittömät voivat jollain tapaa samastua näiden näpäytysten kautta siihen, mille tuntuu saada ikävänsävyisiä kommentteja, kun keskustelee nimimimerkin kautta tunnistettavasti itselleen tärkeistä ja arkaluontoisista asioista niin, että kuka tahansa pääsee kertomaan näkemyksensä?"
Se on se valinta, että altistaa itsensä ihan julkisella palstalla, missä voi olla kaikenlaisia kommentoijia. Ihan sama missä avautuu arkaluontoisista asioistaan. Siksi ilmeisesti on sellainen hinku saada tämä ns. turvalliseksi tilaksi, mutta tämä on julkinen foorumi. Enkä sano tätä pahalla vaan riskit tietäen. Sori nyt vaan, mutta pitää ymmärtää realiteetit.
Sama koskee puskista huutelijoita, jotka kokevat joutuneensa vakkareiden kiusaamisen kohteeksi. Jos lähtee tökerösti tai ilkeästi kommentoimaan toisen yksityisasioita, ei pitäisi olla hirveä yllätys, että vastaanotto ei ole miljoona tykkäystä ja kehuja osuvasta kommentoinnista.
Sinänsä harmi, joskus kommenteissa on ihan hyvää asiaa, mutta alentuva ja ilkeä sävy vesittää viestin.
Noin yleensä ottaen nimetön loanheitto netissä ja esim. case Tiina Forsby on minusta ihan käsittämätöntä kuraa. Se, että joku sanoo tai tekee jotain julkisesti, ei vapauta kommentoijaa vastuusta sanomisistaan. Voi olla oikeus sanoa jotain, mutta voisi olla ihan alkeelliset käytöstavat ja harkintakykykin. Just saying. Mitään kunnioitusta nimittely tai halventava kielenkäyttö ei ainakaan minussa harrastajaansa kohtaan herätä.
-Liekki
Vierailija kirjoitti:
Pari sanaa vielä omista kuulumisistani ennen hetken hengähdystä muiden aktiviteettien parissa.
Toyboy vietti luonani viimeisen vapaan viikonloppunsa ennen muuttoa toiselle paikkakunnalle. Ja kuinka mukava viikonloppu se olikin: kävelyitä, hyvää ruokaa ja juomaa, elokuvien katselua, keskusteluita ja iholla olemista.
Kysyin Toyboylta, millaiseksi hän tuntee itsensä minun seurassani. "Kokonaiseksi", oli hänen vastauksensa. Sattumalta olin ostanut hänelle ennen vierailua pienen jäähyväislahjan ja kortin, jossa lukee "Ystävä, siellä, missä saan olla kokonainen, löydän aina sinut." Tunne on siis vahvan molemminpuolinen.
MaratonParkuja mielestäni osuvasti totesi, että laput sopivat huonosti ihmissuhteisiin. Sen paremmin minä kuin Toyboykaan emme edelleenkään tiedä, mitä olemme tai olemme olematta toisillemme. Ja näyttää siltä, että tällä erää tarina jää tähän. En edelleenkään tunnista itsessäni ihastumisentunteita, mu
Tämä oli kiva viesti. Joskus "kevytsuhteilla" voi olla syväkin merkitys. Tuokin tuttavuus kuulostaa merkityksellisemmältä kuin "pitkä liitto, yhteinen omakotitalo ja vene" - tai joku muu vastaava kombo.
Vierailija kirjoitti:
Voitaisko jättää tämän ketjun menneiden kaivelemiset? 3v eletty, moni asia on muuttunut. Kirjoitetaan omiamme, kannustetaan, herätellään, ollaan samaa/eri mieltä rakentavasti ja 'lainataan', jos osataan :)
Tuumis
Tässä oiva ehdotus
+ 60 Viestiä tänään :) olipa vilkas päivä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä nimimerkittömät voivat jollain tapaa samastua näiden näpäytysten kautta siihen, mille tuntuu saada ikävänsävyisiä kommentteja, kun keskustelee nimimimerkin kautta tunnistettavasti itselleen tärkeistä ja arkaluontoisista asioista niin, että kuka tahansa pääsee kertomaan näkemyksensä?"
Se on se valinta, että altistaa itsensä ihan julkisella palstalla, missä voi olla kaikenlaisia kommentoijia. Ihan sama missä avautuu arkaluontoisista asioistaan. Siksi ilmeisesti on sellainen hinku saada tämä ns. turvalliseksi tilaksi, mutta tämä on julkinen foorumi. Enkä sano tätä pahalla vaan riskit tietäen. Sori nyt vaan, mutta pitää ymmärtää realiteetit.
Sama koskee puskista huutelijoita, jotka kokevat joutuneensa vakkareiden kiusaamisen kohteeksi. Jos lähtee tökerösti tai ilkeästi kommentoimaan toisen yksityisasioita, ei pitäisi olla hirveä yllätys,
Boooooriiiiing
Jatkuuuuu....
Linkatkaa tähän jos tiedätte yhdenkin toisen vauva.fi:n ketjun, jossa käytetään nimimerkkejä.