Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12663)
Todella surullista, jos koko elämä menee entistä surressa.
Toivon sinun jollain tapaa pääsevän elämässäsi eteenpäin ja pääsevän irti entisestä.
Mieti mikä elämässäsi on hyvää ja lisää sitä. Keskity siihen. Sille on tarkoituksensa miksi päädyitte aikoinaan eroon.
Elämä yksin voi olla paljon parempaa entä huonossa parisuhteessa. Ei ihminen välttämättä tarvitse parisuhdetta. On surullista, jos elämänsä käyttää sen haikailuun. Elämästä voi nauttia täysillä ympäröimällä itsensä itselle hyvää tekevillä asioilla. Oli ne sitten mitä tahansa.
Huomaa hyvä, huomaa pienet hyvät asiat. Lisää sitä mikä saa elämääsi hyvää oloa. Päästä irti itseäsi kuluttavista asioista.
Joskus tähän tarvitsee apua, esim. Terapiasta.
Onnellinen on hän joka nauttii siitä mitä hänellä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikella kunnioituksella: Jos olet 35 vuotta haikaillut jonkun perään, rohkenisin epäillä, että olet ihastunut mielikuvaan ihmisestä ihmisen sijaan. Tosiasiassa et edes tunne ihmistä. 35 vuoden aikana ihmiset muuttuvat todella paljon. Suosittelisin terapiaa. Jotain tarvetta tuollainen palvelee sinussa. Olisiko jostain syystä helpompaa haikailla mennyttä, saavuttamatonta ja olematonta kuin kohdata tosielämässä oikeita ihmisiä?
Kuurankukka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätän tämän tähän. Mielenkiintoista luettavaa :
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339852/Virtanen_Johanna.p…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei kaikki, päivittelenpä minäkin vähän kuulumisia, vaikka ne nyt ei niin auvoisia olekaan. Kuten kerroin, läheisellä nuorella oli vaikeuksia tai oikeastaan tarkemmin sanoen läheisen nuoren läheisellä, eli avopuolisolla. Valitettavasti ne päättyivät pahimmalla mahdollisella tavalla.
Nyt on mieli yhtä aikaa tyhjä ja täynnä kaikenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Monet asiat tuntuvat pieniltä ja toisaalta pienet asiat kohtuuttoman isoilta ja vaikeilta.
Muuta en nyt oikein osaa sanoa, mutta kun tänne on ollut tapana jossain vaiheessa tulla mieltään purkamaan niin tarve siihen tuli nytkin.
Kaikille toivon parasta kevättä ja valo onneksi lisääntyy, pidetään huolta itsestämme ja toisista lähellä!
Terkuin MaratonParkuja
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki, päivittelenpä minäkin vähän kuulumisia, vaikka ne nyt ei niin auvoisia olekaan. Kuten kerroin, läheisellä nuorella oli vaikeuksia tai oikeastaan tarkemmin sanoen läheisen nuoren läheisellä, eli avopuolisolla. Valitettavasti ne päättyivät pahimmalla mahdollisella tavalla.
Nyt on mieli yhtä aikaa tyhjä ja täynnä kaikenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Monet asiat tuntuvat pieniltä ja toisaalta pienet asiat kohtuuttoman isoilta ja vaikeilta.
Muuta en nyt oikein osaa sanoa, mutta kun tänne on ollut tapana jossain vaiheessa tulla mieltään purkamaan niin tarve siihen tuli nytkin.
Kaikille toivon parasta kevättä ja valo onneksi lisääntyy, pidetään huolta itsestämme ja toisista lähellä!
Terkuin MaratonParkuja
Voimia Sinulle ja läheisillesi, hyvä jos hiukankin helpottaa kirjoittaa tänne. Kysynkin, kuten toisaalla avaamallani ketjulla: Mitä Sinulle tänään kuuluu? Kerrohan
Tuumis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki, päivittelenpä minäkin vähän kuulumisia, vaikka ne nyt ei niin auvoisia olekaan. Kuten kerroin, läheisellä nuorella oli vaikeuksia tai oikeastaan tarkemmin sanoen läheisen nuoren läheisellä, eli avopuolisolla. Valitettavasti ne päättyivät pahimmalla mahdollisella tavalla.
Nyt on mieli yhtä aikaa tyhjä ja täynnä kaikenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Monet asiat tuntuvat pieniltä ja toisaalta pienet asiat kohtuuttoman isoilta ja vaikeilta.
Muuta en nyt oikein osaa sanoa, mutta kun tänne on ollut tapana jossain vaiheessa tulla mieltään purkamaan niin tarve siihen tuli nytkin.
Kaikille toivon parasta kevättä ja valo onneksi lisääntyy, pidetään huolta itsestämme ja toisista lähellä!
Terkuin MaratonParkuja
Voi MaratonParkuja,
otan osaa sinun ja läheisesi menetykseen. Kovin surullista että kaikki päättyi noin. Ymmärrän, että päässä pyörii nyt kysymyksiä ja tunteita ja väliin totaalista tyhjyyttä. En oikein osaa sanoa tähän mitään muuta kuin että jos olisitte nyt tässä, rutistaisin sinua ja tuota läheistä nuortasi lujasti ja pitkään. Voimia teille surun käsittelyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lämmin osanotto MaratonParkujalle. Tilanteeseen ei oikein löydy mitään sanoja. Toivon teille sureville sydämestäni tukea toisistanne.
Minun täytyy monta sivua jälkikäteen kiittää Tähkäpäätä viisaista äidin sanoista. Meidän äitien pitää ihan itse kestää kantaa harmimme ja surumme. Kyllähän niistä puhua saa, mutta jos minkä tahansa ikäinen lapsemme tekee omia ratkaisujaan elämässään, ne ratkaisut eivät meille kuulu, saati että lapsen pitäisi miettiä, että kuinka äiti tätä minun ratkaisuani suree.
Sanon tämän nyt todella suoraan: Minkäänlainen luonteenpiirre (vahva mielipiteissään tms.) ei selitä sitä, että menee tolaltaan toisen ihmisen elämän valinnoista. Jos äidin surun uhka leijuu lapsen avioeroratkaisun yllä, se ei ole mitään muuta kuin manipulaatiota. Se on toki mahdollista, että manipuloija ei tätä itse tajua, mutta sitä se on.
Tuike
"Ei itseään voi katsoa peiliin jos muut tietävät mimmosessa sopassa elää, jos siinä edelleen aikoo elää."
Tämä! Tuhat kertaa tämä! Valehtelee itselleen ja kaikille muille koska ei itse ole valmis tekemään päätöstä! Siitä on helppo syyttää toisen manipuloivaa otetta mutta itsehän siinä omaa päätään ja tilannettaan manipuloi. Heureka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on mieli yhtä aikaa tyhjä ja täynnä kaikenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Monet asiat tuntuvat pieniltä ja toisaalta pienet asiat kohtuuttoman isoilta ja vaikeilta.
Voi Mp. Jälleen kerran osaat kahdella lauseella kuvata tilanteen. Olen niin pahoillani teidän puolesta ja toivon jaksamista minäkin.
Saa miettimään tätä omaa tilannetta, että mitä vielä oikeastaan odotankaan tapahtuvaksi ja voihan kaikkea tapahtuakin.
Te ette tiedä, mitä tukea ja järkeä omaan elämääni olen saanut tästä ketjusta. Mp etenkin on ollut niin hyvä sanoittaja, että nyt on todella paha mieli tässä häen puolesta.
Hei kaikille, kuukauden tauko palstalla teki todella hyvää.
Ensimmäisenä osanotot MaratonParkujalle, olen todella pahoillani mitä joudutte nyt käymään läpi. Ihan varmasti mielessä on paljon kysymyksiä ja suru valtava. Ei tähän sanoja löydy, halaisin kyllä isosti.
Tuntuu hölmöltä kirjoittaa tähän perään omia kuulumisia, pahoitteluni siitä MaratonParkujalle.
Minä olen kovin onnellinen nainen edelleen. Aurinkoinen viikonloppu edessä ja tässä teen mökkimiehen kotona töitä (nyt ruokiksella). Tarkoitus lähtee mökille heti kun mökkimies on työnsä saanut tehtyä. Edellinen lähes viikko oltiin ulkomailla lomamatkalla ja sain vihdoinkin käytettyä viime kesältä jääneet lomapäivät (jotka oli tarkoitus käyttää silloin vuoden vaihteessa). Olen kovin onnellinen, että uskalsin luottaa tunteeseen kun tavattiin, vaikka se pelotti ja vaikka alkuun itselleni uskottelin, että kyse on pelkästä "aikuisten hauskanpidosta". Me ollaan kyllä kaksi aivan yhtä hölmöä pösilöä, eikä naurulle meinaa loppua tulla.
Sen verran sanon, että eksän olen nähnyt (siis ennen reissua) useamman kerran kun koko viime vuonna yhteensä. Eksän osalta en kirjoita tänne enää menneisyydestä enkä Hänen nykyisestä elämästä. Pärjään Hänen kanssaan, mutta pidän myös oman puoleni.
Iso halaus kaikille ja hyvää viikonloppua,
T: 28 v yhdessä
Kiitos kaikille ihanista sanoista, nousi tippa silmään!
28v, ei ei ja ei, ehdottomasti haluaisinkin kuulla kaikenlaisia tarinoita, sillä elämä jatkuu koko ajan. Ja onnellisia asioita etenkin, sillä ne ovat sitä balsamia sielulle: hyviä asioita tapahtuu myös. Minullekin tapahtuu, tämä ei poista sitä. Päinvastoin, ehkä osaan tarkkasilmäisemmin taas huomata ne hyvät ja olla niistä iloinen ja kiitollinen!
En väitä, että en olisi utelias koskien exääsi:-) olen varma, että me kaikki olemme. Mutta varsin hyvin ymmärrän, miksi et tänne tongittavaksi ja arvailtavaksi niitä asioita enää nosta. Uskon, että tämä "tunnistan sinut"-tyyppi ei varsinaisesti tarkoittanut pahaa, mutta ei malttanut toisaalta myöskään nokkeluuttaan olla esittelemättä. Joten tällä mennään.
Pääasia on, että pidät puolesi ja nautit täysillä!
T: MaratonParkuja
Onko Hukassa joutunut ihan kokonaan hukkaan? Onko tilanne yhtään selvinnyt tai helpottunut? Voimia joka tapauksessa, jos vielä luet palstaa1
Lämmin osanotto MaratonParkujalle ja läheisille. Eipä riitä sanoja. Nuoren poismeno koskettaa aina erityisellä tavalla. Jos jotain kuolema meille opettaa, niin ehkä sen, että jokainen päivä on lahja.
28, kiva kuulla kuulumisiasi. Luulen, että eksän valheille perustunut korttitalo on vihdoin romahtanut. Ymmärrän, jos et halua asioita enempää avata.
Olen miettinyt mitä kuuluu Hukassa nimimerkille. Ja on aina kiva kuulla muistakin. Etenkin jos tästä ketjusta on ollut jotain hyötyä elämässänne.
Täällä kaikki hyvin. Olen onnellinen nainen.
Kuurankukka
35 vuotta erosta, sinun tapauksessa kävisin ehkä jossain energiahoidossa tai hypnoosissa. Jossa voit turvallisesti päästää pois ja katkaista vanhat siteet.
Kaikkea hyvää sinulle, toivon että pääset viimein eteenpäin.
Ps. Itse olen käynyt energiahoidoissa ja myös lempeässä hypnoosissa ja itse sain päästettyä pois vanhan suhteen painolastia ja joitain lapsuuden asioita joita en ollut edes tiedostanut.
Ehkä se että ex kävelee unissa poispäin on jokin alitajunnan viesti päästää jo irti.