Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12658)
Mun havaintojen mukaan ainoa neuvo joka ei aikaansaa jonkinlaista hyökkäystä tai naljailua kuuluu: 'voi ap, voimia, ehkä oman hyvinvointisi vuoksi sinun on nyt luovutettava kaikesta yhteydenpidosta lasten kanssa, älä kysele, elät vaan sen viimeisen kanssa hyvää elämää ja odotat että teinit itse lähestyvät ajan mittaan paremmalla asenteella, voi ap, voi, voimia'
Anteeksi nyt, mutta aivan saa*tanan tyhmä neuvo teini-ikäisten vanhemmalle. Vähän sama kuin huumeita kokeilleen teinin vanhemmalle neuvottaisi, ettei sinun kannata enää lähteä keskustelemaan tai kiistelemään asiasta teinin kanssa kun hän vain huutaa ja haukkuu, eikä sinun tarvitse kuunnella sellaista, oman hyvinvointisi vuoksi. Odotat vaan että teini itse tulee keskustelemaan asiasta paremmalla asenteella.
Riippuu lapsesta. Mun kohdalla tuo että sain olla rauhassa oli se ainoa tapa millä mut sai takaisin luokse. Mua ahdisti koko ero niin hemmetisti, kaikkine lieveilmiöineen. Tunsin syyllisyyttä siitä että piti valita se toinen vanhempi kenen luona asua, ja lapsen lapsellisuudella se syyllisyydentunne puski pintaan aina kun se toinen vanhempi oli yhteydessä ja se johti aina hirveään, halvaannuttavaan, oksettavaan ahdistukseen. Mun piti saada etäisyyttä. Mun piti saada oma elämä tasapainoon kaikkien eron mullistusten jälkeen, ennen kuin pystyin kohtaamaan ja käsittelemään syyllisyydentunteeni. Se vaati aikaa, että ymmärsin ettei tilanne ole mun syytä. Sitten pystyin taas kohtaamaan tämän toisenkin vanhempani.
Joku toinen lapsi voi kokea tuollaisen hylkäämisenä. Vanhempi tuntee lapsensa, ainakin toivottavasti, riittävän hyvin tietääkseen milloin lapsi tarvitsee aikaa ja etäisyyttä, ja milloin ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28v yhdessä. Minä en ole kirjoitellut piiiitkään aikaan, jota jankkaajaksi/jumahtaneeksi nimittelit. Täällä on muitakin, jotka eivät niele sinun selityksiä.
Minua huvittaa kun miltei aina alkaa "huolestunut" kysely onko kaikki hyvin, nyt täytyy ihmisellä ola paha olla, omassa elämässä on varmaan sitä tai tätä jne. jos kommentoi siihen suuntaan, ett onkohan vain näin tai kommentti ei ole muuten mieluinen.
Jos sinulta jatkuvasti kysytään, onko sinulla kaikki kunnossa kun kiukuttelet ja auot päätäsi joka suuntaan, niin kannattaa katsoa peiliin. Normaali ihmisten välinen keskustelu on kumpaakin osapuolta kunnioittavaa. Sinulla ei tuota taitoa tunnu vielä olevan, mutta se on opittavissa, kunhan halua riittää.
Oletko siis täysi tosikko? Ihan sarkasmilla tämän kirjoitin. Toki tajuan, että eihän se tietenkää ole todellista "huolestumista" vaan kettuilua. On sellainen, että latistetaanpas nyt tai hiukan ivaillaan.
Olen siis lähinnä huvittunut. Ja ei sinunkaan keskustelutaidossa tai hyvissä tavoissa ole kehumista, suoraan sanoen. Et edes tiedä olenko aukonut päätäni, kunhan heitin tuon kysymyksen. Mikä ei olit itseasiassa edes oikea kysymys. En halunnut siis oikeasti saada vastausta. Tämä piirre taitaa muuten tarttua, huomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuo yksi on pimpsahtanut kokonaan ketjun referaatteineen😂 Toivottavasti musta ei ikinä tule niin yksinäistä, että ei ole mitään muuta tekemistä kuin pahansisuisesti lukea vauvan ketjuja pirun raamattuna!
Jep 🤣 Mietin ihan tosissani, että kenelle se poimii sieltä täältä haluamiansa irrallisia pätkiä. Jokainen voisi halutessaan lukea ihan itse. Ap, 28v, maratoonari ja se mielikuvituksellinen hahmo m36 löytyi. Kyllä voisin kuvitella itse tekeväni ihan muuta kun lukea ketju kokonaan uudestaan siis jos ketju aiheuttaa jonkinlaista ahdistusta. Huvinsa kullakin.
Mistä ihmeestä päättelet että ketju aiheuttaa mulle jotain ahdistusta :D Päinvastoin! On mielenkiintoista kuinka erilailla ihmiset kokevat tilanteita. Itsellä on vähän sellaista menneisyyden haavaa kun olin äidin ja isän draamoissa vähän välikädessä. Tunnistan täältä monia tilanteita ja tunteita sieltä lapsuudesta ja nuoruudesta. Kiinnostavaa lukea mikä ajaa ihmisiä minkäkinlaisiin tulkintoihin, joku itsestä älyttömältä vaikuttanut käytös onkin jonkin toisen mielestä täysin perusteltavissa jne.
Minä olen oppinut lapsuudestani, että vain vapaus mahdollistaa rakkauden. Ja vapaudella en tarkoita yksin tai edes pääasiassa vapauden antamista toiselle osapuolelle mennä ja tulla miten lystää. Vaan ennen kaikkea vapaus itseä kohtaan: en ole riippuvainen toisesta,en tarvitse häntä tarvitsemisen puolesta, hän on vain yksi asia elämässä jota kovasti haluan, halujahan elämässä riittää. Minun ei tarvitse miellyttää toista, tosin kun elämme yhdessä tasan vapaasta tahdosta, luultavasti haluan. Lahjana joka ei odota vastalahjaa. Jos eroamme, jatkan elämää itseni kanssa. Toinen antaa sitten sen rakkautensa kenties jollekin muulle, mutta mitäpä minä siinä menettäisin, takana on kuitenkin jo tähän mennessä 10 onnellista yhteistä vuotta. Kun kuitenkin jatkamme, jatkan omaa elämääni jota toinen on täydentämässä. Pois ihme valtataistelut, vertailu tai toisen kontrolloiminen, niin hyvän kierteestä tulee itseään toteuttava. En pelkästään uskalla ottaa vastaan puolisoni tunteet rehellisinä, vaan haluan ymmärtää häntä. Jos hän haluaa pitää jonkin asian yksityisenä, on hänen tietysti oikeus siihenkin, mutta pelko tai sääli ei saa olla mikään syy pidättää asioita itsellä.
Vesimiehenä rakkaus on mulle ennenkaikkea ystävyyttä. Siksi on ollut erikoista lukea siitä kuinka exän kanssa ei voi haluta ystävyyttä ihan itsensä ystävyyden vuoksi. Mutta ymmärrän kyllä sen tunteen tuon näkemyksen takana. Siinäkin me ollaan erilaisia ja miksipä emme toistemme erilaisuutta hyväksyisi (?)
Näen tässä ketjussa paljon kilpailua ja omistamista. Ehkä näiden suhteiden on ollut tarkoituskin päättyä ja nyt on mahdollisuus johonkin parempaan.
Lasten suhteen pitää tosin unohtaa kilpailu ja sen miettiminen miksi itse pitäisi toimia oikein kun ei toinenkaan toimi. Tästä en anna periksi.
Elämässä on muutakin kuin ex-miehet. Kannattaa vaan päästää irti vanhasta, niin saa uutta tilalle. Joskus pitää valita, haluaako olla oikeassa vai onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on muutakin kuin ex-miehet. Kannattaa vaan päästää irti vanhasta, niin saa uutta tilalle. Joskus pitää valita, haluaako olla oikeassa vai onnellinen.
Mahtavaa! Olen edellisen kommentin kirjoittaja ja tuon kysymyksen olen muutaman kerran esittänyt äidilleni (eikä ainoastaan koskien hänen parisuhdettaan, vaan esim suhdettaan yhteen tyttäristään eräässä tilanteessa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi on ollut erikoista lukea siitä kuinka exän kanssa ei voi haluta ystävyyttä ihan itsensä ystävyyden vuoksi.
Minulla on hyvin paljon samanlaisia ajatuksia kuin sinulla ja kyllä on pohjimmiltaan vieläkin.
Sen sijaan sen jälkeen kun ex-mieheni kävi lapsen koululla kertomassa, että lapsella on vaikeuksia, koska minä pahoinpitelen häntä, tartutti minuun sp-taudin ja lähtiäisiksi murjoi minut, en ole jaksanut ylläpitää ystävyyttä ihan itsensä ystävyyden vuoksi. Tosin en usko horoskooppeihinkaan.
Hän myös pahoinpiteli lapsen koiran eron jälkeen ja jätti uhkauksia minulle. En tiedä, tahallasiko et ymmärrä, että jotkut erokohtalot oikeasti ovat kamalia ja pahoja. No, etpähän sinä sitä eroa vielä olekaan kokenut, vaan olet parisuhdekuplassasi. Siinä, jossa erot tapahtuu muille, mutta ei itselle.
Vierailija kirjoitti:
Siksi on ollut erikoista lukea siitä kuinka exän kanssa ei voi haluta ystävyyttä ihan itsensä ystävyyden vuoksi.
Minulla on hyvin paljon samanlaisia ajatuksia kuin sinulla ja kyllä on pohjimmiltaan vieläkin.
Sen sijaan sen jälkeen kun ex-mieheni kävi lapsen koululla kertomassa, että lapsella on vaikeuksia, koska minä pahoinpitelen häntä, tartutti minuun sp-taudin ja lähtiäisiksi murjoi minut, en ole jaksanut ylläpitää ystävyyttä ihan itsensä ystävyyden vuoksi. Tosin en usko horoskooppeihinkaan.
Hän myös pahoinpiteli lapsen koiran eron jälkeen ja jätti uhkauksia minulle. En tiedä, tahallasiko et ymmärrä, että jotkut erokohtalot oikeasti ovat kamalia ja pahoja. No, etpähän sinä sitä eroa vielä olekaan kokenut, vaan olet parisuhdekuplassasi. Siinä, jossa erot tapahtuu muille, mutta ei itselle.
Huoh. "voi haluta ystävyyttä itsensä ystävyyden vuoksi" on yhtäkuin "on pakko haluta ystävyyttä". Jep jep.
Eikö se ole itsestäänselvää ettei kaltoinkohtelevan ihmisen kanssa halua ystävyyttä?
Sen sijaan se kaltoin kohdellut saattaa haluta ystävyyttä ihan ystävyyden itsensä vuoksi. Kuten sanoin, halujahan elämässä riittää. Eivät ne velvoita toista vapaata ihmistä mihinkään.
Lisään vielä tuohon riippumattomuuteen, että en enää koskaan rakastu elintasoon jota en yksin pystyisi itselleni kustantamaan. Talo, tai kulutuskyky jne ei voi olla mikään syy, edes yksi syistä, elää suhteessa. Katsos kun minäkin olen eron kokenut (suhde kesti 19 vuotta, oli ensimmäiseni ja teki minusta äidin) ja näitä asioita melko runsaasti pohtinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun narsisti on jättäjä, ei hän tuhlaa paukkuja exäänsä. Hän yksinkertaisesti vain halveksii exäänsä. Etenkin, jos/kun hänellä on jo uusi suhde. Narsistin logiikka on hyvin ymmärrettävää.
Hienoa, kerro tämä mun exälle. On ihan dg hänellä, vanhempiensa alkuun sysäämänä sen sai. Hän oli pettäjä ja jättäjä, mutta lapsen kautta on pyrkinyt kontrolloimaan minun elämääni ihan reilulla kädellä, vaikka on jo kolmas (ainakin kolmas mun tietoon) uusi suhde menossa, mutta eipä vain tuota lupaamaasi kehitystä näy.
Lapsenlapsestaan huolestuneet vanhempansa saivatkin aikaan dgn, vaikka en tiedä, paljonko siitä käytännön apua kuitenkaan on.
On se aina upeaa kohdata ihminen, vaikka vain näin netissä, joka tietää kaiken eikä epäröi tietoaan muille tiedoksi saattaa!
Ymmärtänet kontekstin. Ap ei koe ex-miestään pelottavaksi narsistiksi, josta pitäisi päästä eroon jo lastenkin takia ennen kuin tässä ketjussa hän saa/ottaa sen narsistin uhrin roolin. Ex-miehen uusi suhde on uusi ja varmaan mies oli odottanut eroon muuttamista. Ap ei halunnut sitä vaan vetosi työ- ym. asioihin ja pitkitti eroa. Narsistin uhrius olisi tullut jo aikaisemmin ilmi. Sinun huutomerkkilauseesi kertoo sinusta. Jätetty narsisti ei kykene anteeksiantoon; edes itselleen, koska hänen tietoisuutensa ei riitä siihen. Eikä siten loukkaus hänen mielestään poistu/hyvity. Ap:n kertomassa ei esiinny mitään miehen taholta ilmenevää kontrollointia suhteessa, mutta ap kyllä kertoo kontrolloineen miehensä taskuja ym. Mieshän ennemminkin pakeni kotitilannetta ja piti lomatkin erillään.
ehkäpä jos rakastuisi ennemmin ystävyyden kautta, eikä kiiman tai statuksen, välttäisi karmeat erokohtalot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen sijaan se kaltoin kohdellut saattaa haluta ystävyyttä ihan ystävyyden itsensä vuoksi. Kuten sanoin, halujahan elämässä riittää. Eivät ne velvoita toista vapaata ihmistä mihinkään.
Niin, kyllähän sitä ihmiset muuttuu, tulee uskoon ja mitä vain. Mutta suhteiden dynamiikka harvoin muuttuu, valitettavasti. Liian usein se kaltoinkohtelija, hyväksikäyttäjä ja alistaja haluaa jatkaa sitä samaa käytöstä kuin suhteen aikana.
Sen vuoksi minä tunnen enemmän sympatiaa heitä kohtaan, jotka eivät näitä ystävyyksiä halaja kuin heitä, jotka kaltoinkohtelunsa jälkeen saattavat haluta ystävyyttä.
-Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun narsisti on jättäjä, ei hän tuhlaa paukkuja exäänsä. Hän yksinkertaisesti vain halveksii exäänsä. Etenkin, jos/kun hänellä on jo uusi suhde. Narsistin logiikka on hyvin ymmärrettävää.
Hienoa, kerro tämä mun exälle. On ihan dg hänellä, vanhempiensa alkuun sysäämänä sen sai. Hän oli pettäjä ja jättäjä, mutta lapsen kautta on pyrkinyt kontrolloimaan minun elämääni ihan reilulla kädellä, vaikka on jo kolmas (ainakin kolmas mun tietoon) uusi suhde menossa, mutta eipä vain tuota lupaamaasi kehitystä näy.
Lapsenlapsestaan huolestuneet vanhempansa saivatkin aikaan dgn, vaikka en tiedä, paljonko siitä käytännön apua kuitenkaan on.
On se aina upeaa kohdata ihminen, vaikka vain näin netissä, joka tietää kaiken eikä epäröi tietoaan muille tiedoksi saattaa!
Ymmärtänet kontekstin. Ap ei koe ex-miestään pelottavaksi narsisti
Niin siis alussa näyttää kertovan, että kotona on ollut riitaa ja kireää, mies äyskii lapsille ja haluaisi kasvattaa heitä paljon tiukemmin säännöin, josta tulee riitaa. Ap kokee että hänen vanhemmuuttaan arvostellaan. Ap itse puolestaan pullottaa mielipiteitään ja sitten räjähtää. Epäilee useampaan otteeseen uskottomuudesta ja tutkii taskuja ym kun mies on työn ja harrastusten puitteissa paljon poissa kotoa. Ehkä mieskin koki että häntä arvostellaan?
nojoo, eron jälkeen tilanne kotona rauhoittui, joka on merkki siitä, ettei yhdessä ollut hyvä olla. Ainoa merkki narsisimista on toisen syyttäminen kaikesta ku suhde ajoi karille. Onko toinen toistaan erilaisempi tuossa mielessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan se kaltoin kohdellut saattaa haluta ystävyyttä ihan ystävyyden itsensä vuoksi. Kuten sanoin, halujahan elämässä riittää. Eivät ne velvoita toista vapaata ihmistä mihinkään.
Niin, kyllähän sitä ihmiset muuttuu, tulee uskoon ja mitä vain. Mutta suhteiden dynamiikka harvoin muuttuu, valitettavasti. Liian usein se kaltoinkohtelija, hyväksikäyttäjä ja alistaja haluaa jatkaa sitä samaa käytöstä kuin suhteen aikana.
Sen vuoksi minä tunnen enemmän sympatiaa heitä kohtaan, jotka eivät näitä ystävyyksiä halaja kuin heitä, jotka kaltoinkohtelunsa jälkeen saattavat haluta ystävyyttä.
-Eri
Ilman muuta. En vaan kaiken mielipahan ja draaman keskellä näe hyötyä siitä, että sen exän mahdollisesti vilpittömät aikeetkin käännetään mahdollisimman pahaksi motiiveiltaan. En vain ymmärrä kertakaikkiaan mikä tarve sille on. Mutta en minä ymmärrä paljon muitakaan asioita. Esim miksi pitää kaivella jostain inhokki puolueen kannattajasta tai edustajasta kaikkea rumaa, herjaten jopa lapsen vakavaa sairastumista surevaa koska se ihmisenä ärsyttää. Tai naureskella vahingoniloisesti ärsyttävän esimiehen lapselle kun ei päässyt opiskelemaan. Tätä tällaista mitä päivittäin saapi kohdata kun on kuulevat korvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun narsisti on jättäjä, ei hän tuhlaa paukkuja exäänsä. Hän yksinkertaisesti vain halveksii exäänsä. Etenkin, jos/kun hänellä on jo uusi suhde. Narsistin logiikka on hyvin ymmärrettävää.
Hienoa, kerro tämä mun exälle. On ihan dg hänellä, vanhempiensa alkuun sysäämänä sen sai. Hän oli pettäjä ja jättäjä, mutta lapsen kautta on pyrkinyt kontrolloimaan minun elämääni ihan reilulla kädellä, vaikka on jo kolmas (ainakin kolmas mun tietoon) uusi suhde menossa, mutta eipä vain tuota lupaamaasi kehitystä näy.
Lapsenlapsestaan huolestuneet vanhempansa saivatkin aikaan dgn, vaikka en tiedä, paljonko siitä käytännön apua kuitenkaan on.
On se aina upeaa kohdata ihminen, vaikka vain näin netissä, joka tietää kaiken eikä epäröi tietoaan muille tiedoksi saattaa!
Ymmärtänet konte
Jätät huomiotta haukkumaviestien ja -soittojen tulvan, joka alkoi eron jälkeen. Se onkin hyvä kysymys, mihin tarkoitukseen mies niitä tarvitsi. Hänhän sai kaiken, mitä halusi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun narsisti on jättäjä, ei hän tuhlaa paukkuja exäänsä. Hän yksinkertaisesti vain halveksii exäänsä. Etenkin, jos/kun hänellä on jo uusi suhde. Narsistin logiikka on hyvin ymmärrettävää.
Hienoa, kerro tämä mun exälle. On ihan dg hänellä, vanhempiensa alkuun sysäämänä sen sai. Hän oli pettäjä ja jättäjä, mutta lapsen kautta on pyrkinyt kontrolloimaan minun elämääni ihan reilulla kädellä, vaikka on jo kolmas (ainakin kolmas mun tietoon) uusi suhde menossa, mutta eipä vain tuota lupaamaasi kehitystä näy.
Lapsenlapsestaan huolestuneet vanhempansa saivatkin aikaan dgn, vaikka en tiedä, paljonko siitä käytännön apua kuitenkaan on.
On se aina upeaa kohdata ihminen, vaikka vain näin netissä, joka tietää kaiken eikä epäröi tietoaan muille tiedoksi
"Jätät huomiotta haukkumaviestien ja -soittojen tulvan, joka alkoi eron jälkeen. ".
Niin. Mieheni ex koki vainoamisena ja haukkumisena sen kun mies olisi halunnut puhua eroon johtaneet asiat selväksi. Mm sen miksi nainen yritti salaa raskaaksi ainakin vuoden ajan. Ne jäivät puhumatta koska kun ex kysyi syytä miehen erohaluun, miksi se rakkauden tunne on poissa ja mies alkoi kertomaan, päättyi keskustelu itkuun ja huutoon, että miksi mies syyttää häntä kaikesta. Tiedä sitten mikä se oikea vastaus olisi kysymykseen ollut? Varmaan joku tyyliin "olet liian hyvä minulle, itsetuntoni ei kestä tätä suhdetta".
Vaikeaa sanoa ap kohdalla tosin, kun ei yhtään tiedä mitä sitten on viestitty.
En vaan kaiken mielipahan ja draaman keskellä näe hyötyä siitä, että sen exän mahdollisesti vilpittömät aikeetkin käännetään mahdollisimman pahaksi motiiveiltaan.
Siis et näe hyötyä siinä, että ihminen suojaa itseään kaltoinkohtelijaltaan, eikä ala spekuloimaan että josko tämä nyt kuitenkin olisi mahdollisesti tällä kertaa vilpitön aikomuksiltaan?
Vierailija kirjoitti:
En vaan kaiken mielipahan ja draaman keskellä näe hyötyä siitä, että sen exän mahdollisesti vilpittömät aikeetkin käännetään mahdollisimman pahaksi motiiveiltaan.
Siis et näe hyötyä siinä, että ihminen suojaa itseään kaltoinkohtelijaltaan, eikä ala spekuloimaan että josko tämä nyt kuitenkin olisi mahdollisesti tällä kertaa vilpitön aikomuksiltaan?
En näe hyötyä siinä, että ihminen alkaa sen sijaan spekuloimaan, josko tämä haluaisi pettää nykyistä kumppaniaan, tai sohia sieniveitsellä pahaa aavistamatonta exäänsä.
Vierailija kirjoitti:
28 vuotta ja sikana (Eppu Normaali)
Onkohan tämä 28 vuotta ja sikana tyyppi sama kuin menen p@skalle tyyppi 💩🐷
En näe hyötyä siinä, että ihminen alkaa sen sijaan spekuloimaan, josko tämä haluaisi pettää nykyistä kumppaniaan, tai sohia sieniveitsellä pahaa aavistamatonta exäänsä.
Poukkoilet keskustelujen välillä, hetken olet puhuvinasi yleisesti, mutta palaatkin sitten tämän ketjun nimimerkkien kommentointiin.
Sekavaa ja epäloogista keskustelua, joka on omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä, mutta hämmentää ja jankuttaahan sinä vain haluatkin.
Alue: Aihe vapaa
Jos sinulta jatkuvasti kysytään, onko sinulla kaikki kunnossa kun kiukuttelet ja auot päätäsi joka suuntaan, niin kannattaa katsoa peiliin. Normaali ihmisten välinen keskustelu on kumpaakin osapuolta kunnioittavaa. Sinulla ei tuota taitoa tunnu vielä olevan, mutta se on opittavissa, kunhan halua riittää.