Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12643)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M36 on mielestäni ollut tyttiksen puolella jo pitkään, jos pettämistä ei lasketa. Hän on isähahmo tyttiksen lapselle joten mistään kevyestä jutusta ei ole kyse. Auttaa tyttistä, koska hänellä on siihen mahdollisuus. Miksi ei auttaisi rkakasta ihmistä.
Ihmiset tekevät virheitä. Joskus virheen jälkeen vasta ymmärtää mikä oikeasti on tärkeää.
Useimmat laskee pettämisen osoitukseksi rakkauden puutteesta.
Ehkä siksi ymmärrän M36, koska petän omaa miestäni. Elämä ei ole niin mustavalkoista.
Rakastatko silti miestäsi?
Niin. Rakastatko miestäsi? Miksi et eroa vaan petät? Onko pettäminen virhe, niinkuin kirjoitit, että kaikki tekee virheitä. Kadutko? Jatkuuko pitkään pettäminen?
Kerro
Kuten kerroin aiemmin, rakastan perhettäni. En halua rikkoa sitä. Mutta en myöskään pysty hyväksymään miten mieheni ei näe minua naisena. Haluan tuntea olevani haluttu ja seksikäs. Minulla on aika voimakas seksuaalinen vietti jonka olen vuosien varrella joutunut tukahduttamaan. Sitten päätin, että haen tarvitsemani avioliiton ulkopuolelta. En tunne katumusta. Mieheni on tehnyt omat valintansa meidän suhteen jolla on hajottanut meitä (ei pettämistä). Eikä hän tunne katumusta. Elämässä voi pettää toista muutenkin kuin avioliiton ulkopuolisella suhteella. Mutta vain vain tämä koetaan pahimmaksi tavaksi toista kohtaan.
Miksi et eroa?
Avaa suhdetta, jolloin ei olisi pettämistä?En eroa ennen kuin lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Meillä on perheenä hyvä olla.
Mieheni ei tulisi ikinä hyväksymään avointa suhdetta. Olen kerran nostanut asian vähän vitsillä esiin ja se oli täystyrmäys.Aika itsekästä. Ja sinäkin asetut miehesi yläpuolella, jos et ole hänelle rehellinen. Voihan olla, että miehesi ottaisi heti eron ja voisi löytää itseään haluavan kumppanin. Mutta et riskeeraa omia halujasi. Ennen pitkää se tulee kuitenkin miehesi tietoon. Kiva lapsillekin, vai mitä.
Mieheni ei halua erota. On vaan niin helppoa pitää tilanne tällaisena.
Ymmärrän kyllä tekemiseni olevan vastoin valtavirran mielipidettä. Parempi jättää tämä minun tilanteesta keskustelu tähän jottei ketju mene pilalle.
Voisi haluta, jos tietäisi sun touhut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko joku lyhyesti selittää, että keitä ovat M36 ja Tyttis..? Ovatko ap:n ukko ja ukon tyttöystävä vai mitä? Ja onko ap jo vihdoin päässyt ukostaan eroon eli asuu erillään yms? Tämän ketjun aloituksesta on tähän päivään mennessä jo melkein 1,5 vuotta, joten alkoi kiinnostamaan ap:n nykyiset kuulumiset, mutta en kyllä jaksa alkaa kahlaamaan yli sataa sivua tätä...
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku lyhyesti selittää, että keitä ovat M36 ja Tyttis..? Ovatko ap:n ukko ja ukon tyttöystävä vai mitä? Ja onko ap jo vihdoin päässyt ukostaan eroon eli asuu erillään yms? Tämän ketjun aloituksesta on tähän päivään mennessä jo melkein 1,5 vuotta, joten alkoi kiinnostamaan ap:n nykyiset kuulumiset, mutta en kyllä jaksa alkaa kahlaamaan yli sataa sivua tätä...
Oivoi. Kyllä kannattaisi lukea koko ketju. Täällä on niin monta erilaista tarinaa rinnakkain. Osalla on nimimerkit, osa kirjottelee muuten vaan. M36 on yksi nimimerkeistä, ei ole Ap:n kanssa mitenkään liitoksissa.
Tuumis🌻
Kuurankukka kirjoitti:
M36, minusta avain on tuossa mitä totesit: raha on hänen, vaikka hän lähtisi huomenna. Toivottavasti olet myös tehnyt tämän selväksi tyttikselle, että lahjoitus ei sido häntä mihinkään.
Minusta se on hyvä teko. Kuin myös se, että asetat vihdoinkin rajoja eksälle.
Sinun on kuitenkin hyvä ymmärtää, että pettämistä ja luottamuksen menetystä ei voi korvata mitenkään. Luottamuksen uudelleen rakentamiseen ei auta mikään muu kuin aika ja se, että osoittaudut luottamuksen arvoiseksi.
Siihen kuuluu uskollisuuden lisäksi myös tyttiksen kunnioittaminen kaikin tavoin, myös se että sukusi kunnioittaa häntä ja se että eksällä on rajat eikä mitään roolia sinun elämässäsi. Hän on ainoastaan lastesi äiti. Äläkä anna hänen enää pompottaa sinua lasten varjolla. Muut ihmiset käyvät omilla mökeillään lastensa kanssa itse, ei sinne eksillä ole mitään asiaa (noin esimerkkinä).
Aika näyttää tuleeko teidän jutusta tyttiksen kanssa mitään. Mutta varmasti itsekin olet sen ymmärtänyt, että et voi enää mokata eksän kanssa koskaan. Oletko miettinyt pystytkö siihen?
Muut käyvät mökeillään lastensa kanssa itse juu, mutta kahdessa viikonlopussa ei ehdi ihmeitä. Siksi on kohtuullista, että lapset saavat olla siellä myös äitinsä kanssa.
Ostakoon eksä oman mökin tai vuokratkoon. On vielä käynyt mökillä panemassa miestä tyttiksen selän takana ja hankkiutunut tahallaan raskaaksi. Röyhkeyden huippu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva tyttiksen mennä mökille jossa on eksän hajut ja ajatella mitä siellä on tapahtunut. Nukkuvatko vielä kaikki samassa sängyssä vuorotellen yök
Vierailija kirjoitti:
M36 on mielestäni ollut tyttiksen puolella jo pitkään, jos pettämistä ei lasketa. Hän on isähahmo tyttiksen lapselle joten mistään kevyestä jutusta ei ole kyse. Auttaa tyttistä, koska hänellä on siihen mahdollisuus. Miksi ei auttaisi rakasta ihmistä.
Ihmiset tekevät virheitä. Joskus virheen jälkeen vasta ymmärtää mikä oikeasti on tärkeää.
Voi hyvät hyssykät; sinä olet se, joka ei laske pettämistä. Koko suhde on rakennettu Mies36 valheelle, petokselle ja röyhkeydelle. Mistä tietää miksi kiinnostunut jopa lapsestakin...siis ei tuommoiseen voi luottaa.
Henkistä väkivaltaa ei lasketa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin vaan todeta, että M36 saa täällä näköjään kaikenlaista palautetta. Asiatontakin. Lisäksi joku toinen mainitsi, ettei uskalla kirjoittaa enempää tilanteestaan, jossa on pettänyt miestään "ettei ketju mene pilalle."
Tämä ketju on ollut kuitenkin loistava tilaisuus meille kaikille oppia toisistamme, erilaisista tilanteista ja ennen kaikkea itsestämme. Toivoisin, että keskustelu täällä pidetään asialinjalla. Se ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö kritiikkiä saisi antaa. Sehän on parasta ajatusten ruokaa, kun saa kyseenalaistaa omia uskomuksiaan. Ja uskon, että ihmisiä kriisissä se auttaa myös eniten eteenpäin kun saa katsoa omaa tilannettaan toisesta näkökulmasta.
Eli toivon, että M36 ja miestänsä pettänyt ja kaikki muutkin jatkavat tänne kirjoittamista. Pelkäämättä sitä, että ketju menee pilalle tai mitään muutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M36 on mielestäni ollut tyttiksen puolella jo pitkään, jos pettämistä ei lasketa. Hän on isähahmo tyttiksen lapselle joten mistään kevyestä jutusta ei ole kyse. Auttaa tyttistä, koska hänellä on siihen mahdollisuus. Miksi ei auttaisi rkakasta ihmistä.
Ihmiset tekevät virheitä. Joskus virheen jälkeen vasta ymmärtää mikä oikeasti on tärkeää.
Useimmat laskee pettämisen osoitukseksi rakkauden puutteesta.
Ehkä siksi ymmärrän M36, koska petän omaa miestäni. Elämä ei ole niin mustavalkoista.
Rakastatko silti miestäsi?
Niin. Rakastatko miestäsi? Miksi et eroa vaan petät? Onko pettäminen virhe, niinkuin kirjoitit, että kaikki tekee virheitä. Kadutko? Jatkuuko pitkään pettäminen?
Kerro
Kuten kerroin aiemmin, rakastan perhettäni. En halua rikkoa sitä. Mutta en myöskään pysty hyväksymään miten mieheni ei näe minua naisena. Haluan tuntea olevani haluttu ja seksikäs. Minulla on aika voimakas seksuaalinen vietti jonka olen vuosien varrella joutunut tukahduttamaan. Sitten päätin, että haen tarvitsemani avioliiton ulkopuolelta. En tunne katumusta. Mieheni on tehnyt omat valintansa meidän suhteen jolla on hajottanut meitä (ei pettämistä). Eikä hän tunne katumusta. Elämässä voi pettää toista muutenkin kuin avioliiton ulkopuolisella suhteella. Mutta vain vain tämä koetaan pahimmaksi tavaksi toista kohtaan.
Miksi et eroa?
Avaa suhdetta, jolloin ei olisi pettämistä?En eroa ennen kuin lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Meillä on perheenä hyvä olla.
Mieheni ei tulisi ikinä hyväksymään avointa suhdetta. Olen kerran nostanut asian vähän vitsillä esiin ja se oli täystyrmäys.Aika itsekästä. Ja sinäkin asetut miehesi yläpuolella, jos et ole hänelle rehellinen. Voihan olla, että miehesi ottaisi heti eron ja voisi löytää itseään haluavan kumppanin. Mutta et riskeeraa omia halujasi. Ennen pitkää se tulee kuitenkin miehesi tietoon. Kiva lapsillekin, vai mitä.
Mieheni ei halua erota. On vaan niin helppoa pitää tilanne tällaisena.
Ymmärrän kyllä tekemiseni olevan vastoin valtavirran mielipidettä. Parempi jättää tämä minun tilanteesta keskustelu tähän jottei ketju mene pilalle.
Enpä nyt tiedä, valtavirran ja valtavirran, käsittääkseni tilanteesi on jopa aika tavallinen. Eli että haetaan jotain muuta, on se nyt mitä hyvänsä, muualta, kun ei sitä kodissa saa. Ja pidetään tämä oma kiva ulkopuolella perhe-elämästä ajatellen, että näin on parempi, ei keikutella veneitä eikä nosteta myrskyjä.
Siinä on vain se, että ellei oikeasti ole aika kylmä ihminen, tuo on käytännössä joka tapauksessa mahdotonta. Tarkoitan, että jos salaa jonkun olennaisen asian itsestään (muka) lähimmiltään, se vaan varastaa (tahallinen sanavalinta) kuitenkin energiaa ja tunteita. Se ei jää huomaamatta, vaikka kaikki kovasti niin itselleen uskottelisikin.
Mutta näissä tapauksissa minua aina kuitenkin kiinnostaa tämä logiikka: siis mies on tehnyt väärin sinua kohtaan, osoittanut, että ei arvosta sinua naisena, joka oikeuttaa sinut hakemaan ihmistä, joka arvostaa sinua naisena. Tähän saakka logiikka, joskin kieltämättä hieman hämärä, on vielä selitettävissä. Mutta sitä seuraava ei: mieheni ei halua erota.
Mitä merkitystä sillä on, haluaako miehesi erota vai eikö halua, jos koet, että hän on se, joka alkuperäisesti on teidän välisen suhteen rikkonut? Ei kai sitä enää mieheltä joka tapauksessa kysytä, mitä hän haluaa, ts. tuskin hänkään suhteelta saa, mitä tahtoo. Ja vielä vähemmän, jos hänellä olisi kaikki tosiasiat tiedossaan ja voisi tehdä niiden perusteella päätöksiä.
Minusta on ihan ok jäädä kämppissuhteeseen lasten takia, mutta sanoisin, että juuri niiden lasten vuoksi olisi suotavaa kyllä tehdä se avoimin kortein. Täystyrmäyksiä on luonnollisesti luvassa kuten ihan puhdasta riitaakin, mutta entäs sitten.
Tuntuu kuin tosi moni olisi valmis varastamaan omaa ja toisten elämää, koska pelkää konfliktia puolison kanssa. Jos nyt ei ihan täyshulluista puhuta, niin eikö kuitenkin se oma puoliso ole se, kenen kanssa olisi jonkunlaiset mahdollisuudet myös konflikteista selvitä - jos sen etenkin tekee ennen kuin ollaan vuosikymmenten poterosodassa ja omallakin mittakaavalla tehdyt teot lähellä anteeksiantamatonta.
T: MaratonParkuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä MaratonParkujan kanssa siinä, että "toisen elämän varastaminen" näkyy kyllä perheessä ja puolisolle. Meillä kaikilla on emotionaalista ja fyysistä pääomaa ja kun sitä sijoitetaan kodin ulkopuolelle, se on väkisin pois kodin sisältä.
Lisäksi mietin näissä kuvioissa aina sitä, millaisen kuvan parisuhteesta lapset saavat. Usein perustellaan huonoon liittoon jäämistä sillä, että se tehdään lasten takia. Mutta onko lapsille parasta kaksi onnetonta vanhempaa? Entä jos he ovat kasvaneet kodissa, jossa aikuisten välinen suhde on tunnekylmä, saavatko he siitä negatiivisen mallin aikanaan omiin parisuhteisiinsa?
Valinnoilla voi siis olla kauemmas kantoisemmat vaikutukset kuin mitä ajatellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M36 on mielestäni ollut tyttiksen puolella jo pitkään, jos pettämistä ei lasketa. Hän on isähahmo tyttiksen lapselle joten mistään kevyestä jutusta ei ole kyse. Auttaa tyttistä, koska hänellä on siihen mahdollisuus. Miksi ei auttaisi rkakasta ihmistä.
Ihmiset tekevät virheitä. Joskus virheen jälkeen vasta ymmärtää mikä oikeasti on tärkeää.
Useimmat laskee pettämisen osoitukseksi rakkauden puutteesta.
Ehkä siksi ymmärrän M36, koska petän omaa miestäni. Elämä ei ole niin mustavalkoista.
Rakastatko silti miestäsi?
Niin. Rakastatko miestäsi? Miksi et eroa vaan petät? Onko pettäminen virhe, niinkuin kirjoitit, että kaikki tekee virheitä. Kadutko? Jatkuuko pitkään pettäminen?
Kerro
Kuten kerroin aiemmin, rakastan perhettäni. En halua rikkoa sitä. Mutta en myöskään pysty hyväksymään miten mieheni ei näe minua naisena. Haluan tuntea olevani haluttu ja seksikäs. Minulla on aika voimakas seksuaalinen vietti jonka olen vuosien varrella joutunut tukahduttamaan. Sitten päätin, että haen tarvitsemani avioliiton ulkopuolelta. En tunne katumusta. Mieheni on tehnyt omat valintansa meidän suhteen jolla on hajottanut meitä (ei pettämistä). Eikä hän tunne katumusta. Elämässä voi pettää toista muutenkin kuin avioliiton ulkopuolisella suhteella. Mutta vain vain tämä koetaan pahimmaksi tavaksi toista kohtaan.
Kyllä voi pettää esim. hukkaamalla yhteisiä varoja tms. Se ei kuitenkaan osu niin kovasti emotionaalisesti psyykeen. Uskottomuus saa petetyn kyseenalaistamaan omaa arvoaan aivan eri tavalla kuin vaikkapa taloudellisen pettämisen myötä. Mutta on tyypillistä oikeuttaa oma käytös vetoamalla toisen johonkin tekoon, mikä voi olla yksittäinen teko toisin kuin jatkuva uskottomuus.
Jos kummallakaan ei katumusta, niin siinä perheessä ollaan jo luisussa kaltevalla pinnalla. Erota ei muka lasten vuoksi. Kylmältä vanhemmuudelta kuulostaa. Ja teot tulevat ennemmin tai myöhemmin ilmi. Sitten ollaan katuvaisia ja riennetään perheterapiaan ja seuraavaksi julistetaan, miten suhteemme/liittomme pelastui uskottomuuden takia. Että tulimme entistä läheisimmiksi. Näitä juttuja saa lukea ihan kyllästymiseen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy nyt sitten kuvata tilannetta tarkemmin. Meidän perhedynamiikka toimii hyvin. Meillä on hauskaa perheenä lasten kanssa. Meillä miehen kanssa arki toimii hyvin. Lapset saavat ravitsevaa ruokaa, ruokailuhetket ovat kivoja hetkiä joissa puretaan päivän hyviä ja huonoja tapahtumia. Rakastan tätä perhettä! Kukaan ei voi päällepäin huomata mitä teen. Olen aiemmin ollut täysin pettämistä vastaan. Teen kaikkeni, että mieheni ei saa ikinä tietää. En tee tätä häntä loukatakseni vaan ihan omista itsekkäistä syistä.
Olen itsenkin miettinyt tätä kuviota ja miten pystyn siihen. Olen empaattinen ihminen ja niin kuin mieheni on sanonut, haluan kaikille hyvää. Siltikin pystyn tähän. En ymmärrä miten se on mahdollista. Tulen kotiin ja voin sanoa, että minusta ei huomaa mitään erikoista.
Ero tulee viimeistään, kun lapset eivät enää asu kotona. Vaikka perheenä toimimme upeasti yhteen, meillä ei ole miehen kanssa mitään puhuttavaa toisillemme arkiasioiden lisäksi. Molemmat teemme omia hommiamme ja menemme miten haluamme. Silti mieheni on tyytyväinen nykytilanteeseen, on sen suoraan sanonut.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt sitten kuvata tilannetta tarkemmin. Meidän perhedynamiikka toimii hyvin. Meillä on hauskaa perheenä lasten kanssa. Meillä miehen kanssa arki toimii hyvin. Lapset saavat ravitsevaa ruokaa, ruokailuhetket ovat kivoja hetkiä joissa puretaan päivän hyviä ja huonoja tapahtumia. Rakastan tätä perhettä! Kukaan ei voi päällepäin huomata mitä teen. Olen aiemmin ollut täysin pettämistä vastaan. Teen kaikkeni, että mieheni ei saa ikinä tietää. En tee tätä häntä loukatakseni vaan ihan omista itsekkäistä syistä.
Olen itsenkin miettinyt tätä kuviota ja miten pystyn siihen. Olen empaattinen ihminen ja niin kuin mieheni on sanonut, haluan kaikille hyvää. Siltikin pystyn tähän. En ymmärrä miten se on mahdollista. Tulen kotiin ja voin sanoa, että minusta ei huomaa mitään erikoista.
Ero tulee viimeistään, kun lapset eivät enää asu kotona. Vaikka perheenä toimimme upeasti yhteen, meillä ei ole miehen kanssa mitään puhuttavaa toisillemme arkiasioiden lisäksi. Molemmat teemme omia hommiamme ja menemme miten haluamme. Silti mieheni on tyytyväinen nykytilanteeseen, on sen suoraan sanonut.
Mies on tyytyväinen kuvitteelliseen perheeseen/vaimoonsa ja nykytilanteeseensa. Raivo voi olla melkoinen, kun vuosien päästä saa tietää totuuden.
Tuttavapiirissämme oli samantapainen perhedynamiikka eli kulissit ja hyvät ruuat. Varmaan siisti kotikin ja pakastin täynnä kerättyjä marjoja ja hillottuja juttuja. Naisella oli lukuisia toisia miehiä ja vuosikausia. Kun mies sai sitten tietää murskaavan totuuden, niin ero tuli ja lapset jäivät isälle. Vuosikymmenien jälkeenkin nainen ihmetteli miksei ex-mies halua häntä kyytiinsä esim. lastensa juhliin. Tämä nainen ei saanut lähdettyä liitosta, mutta pysyäkseen siinä tarvitsi muita kumppaneita. Kovaa menoa, mutta lopulta siellä onkin vain onneton pelkuri kulissiensa keskellä. Eron myötä oli aivan romuna tämä villi ja estoton ja niin tarvitseva nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, että jos totuus tulee ilmi, mieheni todellakin raivostuu ja ehkä poliisiakin tarvitsee kutsua paikalle. Mutta olen ollut niin lamaantunut jo vuosia ettei mikään tunnu miltään. Minua ei pelota mikään muu kuin elämätön elämä. Se, että istun kotona ja elän jonkun toisen mukavaa elämää mikä ei ole minulle tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt sitten kuvata tilannetta tarkemmin. Meidän perhedynamiikka toimii hyvin. Meillä on hauskaa perheenä lasten kanssa. Meillä miehen kanssa arki toimii hyvin. Lapset saavat ravitsevaa ruokaa, ruokailuhetket ovat kivoja hetkiä joissa puretaan päivän hyviä ja huonoja tapahtumia. Rakastan tätä perhettä! Kukaan ei voi päällepäin huomata mitä teen. Olen aiemmin ollut täysin pettämistä vastaan. Teen kaikkeni, että mieheni ei saa ikinä tietää. En tee tätä häntä loukatakseni vaan ihan omista itsekkäistä syistä.
Olen itsenkin miettinyt tätä kuviota ja miten pystyn siihen. Olen empaattinen ihminen ja niin kuin mieheni on sanonut, haluan kaikille hyvää. Siltikin pystyn tähän. En ymmärrä miten se on mahdollista. Tulen kotiin ja voin sanoa, että minusta ei huomaa mitään erikoista.
Ero tulee viimeistään, kun lapset eivät enää asu kotona. Vaikka perheenä toimimme upeasti yhteen, meillä ei ole miehen kanssa mitään puhuttavaa toisillemme arkiasioiden lisäksi. Molemmat teemme omia hommiamme ja menemme miten haluamme. Silti mieheni on tyytyväinen nykytilanteeseen, on sen suoraan sanonut.
Mies on tyytyväinen kuvitteelliseen perheeseen/vaimoonsa ja nykytilanteeseensa. Raivo voi olla melkoinen, kun vuosien päästä saa tietää totuuden.
Tuttavapiirissämme oli samantapainen perhedynamiikka eli kulissit ja hyvät ruuat. Varmaan siisti kotikin ja pakastin täynnä kerättyjä marjoja ja hillottuja juttuja. Naisella oli lukuisia toisia miehiä ja vuosikausia. Kun mies sai sitten tietää murskaavan totuuden, niin ero tuli ja lapset jäivät isälle. Vuosikymmenien jälkeenkin nainen ihmetteli miksei ex-mies halua häntä kyytiinsä esim. lastensa juhliin. Tämä nainen ei saanut lähdettyä liitosta, mutta pysyäkseen siinä tarvitsi muita kumppaneita. Kovaa menoa, mutta lopulta siellä onkin vain onneton pelkuri kulissiensa keskellä. Eron myötä oli aivan romuna tämä villi ja estoton ja niin tarvitseva nainen.
Entä jos tuossa suhteessä mies olikin onneton pelkuri joka ei kuunnellut vaimoaan vaan halusi kaikkien sopeutuvan hänen tekemäänsä muottiin? Se on fakta, että lasten eteen on valmis sietämään huonoa avioliittoa mutta kuka sanoo, että täytyy unohtaa itsensä. Tämä on mielestäni vaikeaa. Helppo sanoa ohjeita, jos itsellä ei ole tarvetta muutoksiin ja voihan siellä takana olla mies, joka joutuu muokkautumaan vaimon vaatimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos. Voimia sinulle myös. Ensin laittoi itsensä remonttiin laihduttamalla, uusimalla vaatteet, alkamalla huolehtia itsestään. Nyt on sitten näköjään kaiken muun vuoro.
Se on totta, että minun rakkauteni ei ole loppunut. Ja se tästä tekee niin vaikeaa. Vaikka mies vain käyttää minua hyväkseen.
Epäilen vahvasti, että miehelläsi on jo toinen nainen.
Niin minäkin epäilen, että jotain hänellä jo on. Kiistää kuitenkin kaiken. Mutta, todisteita toiseen suuntaan on, esim. kondomeja takintaskussa... nekin toki kielsi, ettei ole hänen. En todellakaan uskonut. Juhannus oltiin yhdessä, kumpanakin päivänä poistui kauas muista puhumaan puhelua, yleensä kavereiden kanssa puhuu ihan vapaasti muiden kuullen. Työpäivät on venyneet yli tunnilla, ja vielä jää ulos puhumaan puhelua. Muutenkin poistuu usein omille menoilleen. Alapään karvoitusta on ajellut, mitä ei ole ikinä ennen tehnyt jne...
Enää en ole taskuja/reissulaukkuja tyhjentänyt. Hän on ilmoittanut haluavansa eron. Niin hänellä on täysi vapaus tehdä mitä haluaa. Ei ole minulle tilivelvollinen.
(Satuttaa se silti, ja paljon!!)Ehkä sillä toisellakin on vielä edellinen suhde lopetettavana ennen kun voivat laittaa hynttyyt yhteen?
Mitäs jos kysyisit?
Tai ootko ajatellut, että ehkä on tyytyväinen nykytilanteeseen?
Osaisitko muuttaa suhtautumistasi ja pohtia avointa liittoa, ääneenkin?
Tai sitten tosiaan muutat sohvalle.
Pallo on sinulla.
Luen tämän otsikon kerran toisensa jälkeen: Pitäisi osata leikata pää irti, miksi se on niin vaikeaa?
Hyi...
Kyllä tuntee oman elämänsä aivan seesteiseksi, kun lukee näitä pettämisiä ja kulisseja. Löytää omat ilot! Myötätunto kaikille petetyille, on siitä minullakin menneisyydessä todella kipeät kokemukset. Nämä pettäjät aiheuttavat niin paljon tuskaa toisille. Moni joutunut käymään kalliit terapiat. Yleensä ovat laskelmoivia ja empatiakyvyttömiä. Pelkureitakin, kun eivät ole suorassa kommunikaatiossa.
Elämälle kiitos kauniista syyspäivästä!
Kiinnitän huomiotasi yhteen yksityiskohtaan tekstissäsi. Kuvaat, että teillä miehesi kanssa ei ole mitään puhuttavaa toisillenne arkiasioiden lisäksi. Teette omia hommianne ja menette omia menojanne.
Todellako kuvittelet, että lapset eivät huomaa teidän välienne todellista tilaa? Pahimmassa tapauksessa he kasvavat kuvitellen, että tällainen parisuhde on normaalia ja toistavat samaa kuviota omissa parisuhteissaan aikuisina.
Vaikka teillä olisi miten hauskaa lasten kanssa ja hyvää ruokaa aina pöydässä, ei kannata tuudittautua siihen valheeseen, että lapset eivät huomaa mitään.
En tiedä, miten kauan pettäminen on jatkunut, mutta voisin kuvitella, että saat siitä edelleen niin hyvää oloa, että sen turvin pystyt käyttäytymään kotona niin, ettei miehesi huomaa mitään. Jossain vaiheessa tämäkin voi muuttua. Esimerkiksi jos sinä tai rakastajasi haluatte jotain enemmän kuin tätä salaelämää.
Mieheni ei halua erota. On vaan niin helppoa pitää tilanne tällaisena.
Ymmärrän kyllä tekemiseni olevan vastoin valtavirran mielipidettä. Parempi jättää tämä minun tilanteesta keskustelu tähän jottei ketju mene pilalle.