Miksi mies katsoo naista? Onko syy inho?
Täällä yleinen puheenaihe tuntuu olevan miesten naisille osoittama huomio, hyvässä ja pahassa. Luin juuri ketjun Onko olemassa naisia, jotka ulkonäön takia eivät saa juurikaan huomiota miehiltä? ja mietin omia kokemuksiani.
Olen naimisissa oleva, noin 50-vuotias nainen. Minulla on pitkät hiukset, vaatekokoni on 3234, olen lyhyt, noin 160-senttinen. Olen siis normaalipainoinen. Liikun paljon, kuntoilen.
En edes muista, miten päädyttiin miehen kanssa yhteen, siitä on ainakin kolmekymmentä vuotta aikaa. Suhteemme on lähinnä kaverillinen. Tuntuu, että mies ei ole oikein koskaan osoittanut olevansa kiinnostunut minusta tai pitävänsä minua arvossa naisena. Siitäkö johtuu vai mistä, mutta minulla ei ole minkäänlaista ns. itsetuntoa naisena, vaikka en koekaan olevani mitenkään erityisen ruma. Olen ihan tavallisen näköinen, en nyt ehkä mikään kaunis, mutta siis en ole ruma. Eikä minulla ole ylipainoakaan, joka tämän palstan keskustelujen perusteella olisi rumaa.
Kun liikun jossakin, katseeni välillä kohtaa jonkun miehen katseen. Viimeksi juhannuksena pysähdyttiin miehen kanssa huoltoasemalle kahville, ja siellä kiusaannuin, kun joku vieras mies katsoi minua useaan otteeseen. Tarkistin, onko paidassani tahraa tai housujen vetoketju auki tai onko minussa jotain muuta epäkohtaa, joka kiinnitti huomion.
Aina ihan aina jos joku katsoo minua, ajattelen ensimmäiseksi, että minussa täytyy olla jotain vikaa. Likainen paita, heinää hiuksissa, vetoketju auki, outo asuvalinta, ihan mitä tahansa.
Olen koko ikäni kokenut olevani näkymätön. Jos minua on katsottu, olen ns. juossut karkuun, koska syy katsomiseen on mielestäni aina se, että minussa on jotain vikaa ja tuokin tuossa selvästi inhoaa minua, kun kerran katsoo. Mietin, että hänkin saattaisi pitää minusta, jos tietäisi, että olen ihan kiltti, huomaavainen ja ystävällinen luonteeltani, luotettava ja ihan fiksukin. Mutta tulkitsen jokaisen minussa vähänkin kauan viipyvän katseen inhoksi. Aina.
Nyt pääsen varsinaiseen otsikon kysymykseen: Miksi mies katsoo vierasta naista? Onko syy useimmin inho tai jokin muu negatiivinen?
Kommentit (76)
Joo, oksetat kaikkia miehiä.
Hyvää loppu elämää.
Tästä syystäkö Kukkohovit, Mattilat, jne jakaa puolialastomia kuviaan, että joku mies sanoisi edes tykkäävänsä? Mikä vit un hinku teillä on saada miehiltä sitä huomiota? Anna kun mä arvaan, isukki ei antanut sinulle huomiota lapsena?
poistakaa nyt tämä itsetuhoinen vihaketju
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystäkö Kukkohovit, Mattilat, jne jakaa puolialastomia kuviaan, että joku mies sanoisi edes tykkäävänsä? Mikä vit un hinku teillä on saada miehiltä sitä huomiota? Anna kun mä arvaan, isukki ei antanut sinulle huomiota lapsena?
Ilmaisusi karkeudesta huolimatta olet asia ytimessä: mihin ihminen tarvitsee sitä huomiota?
Koettakaa jo päättää mitä te haluatte.
Pitääkö siihen olla syy jos katsoo? Ei mulla ole koskaan ollut mitään syytä miksi katsoisin. En usko että ainakaan naisen ulkonäkö siihen ajaa. M37v
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa jo päättää mitä te haluatte.
Ketkä te? En julkaise kuviani, en tarvitse huomiota tuntemattomilta ihmisiltä - sukupuoleen katsomatta. Saan sitä kumppaniltani ja se todellakin riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystäkö Kukkohovit, Mattilat, jne jakaa puolialastomia kuviaan, että joku mies sanoisi edes tykkäävänsä? Mikä vit un hinku teillä on saada miehiltä sitä huomiota? Anna kun mä arvaan, isukki ei antanut sinulle huomiota lapsena?
Ilmaisusi karkeudesta huolimatta olet asia ytimessä: mihin ihminen tarvitsee sitä huomiota?
Ja miksi nainen pitäisi huomioida juuri naisena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa jo päättää mitä te haluatte.
Ketkä te? En julkaise kuviani, en tarvitse huomiota tuntemattomilta ihmisiltä - sukupuoleen katsomatta. Saan sitä kumppaniltani ja se todellakin riittää.
Edit: en myöskään kiinnitä muihin ihmisiin huomiota ellei ole asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten voisin kerjätä kehuja ulkonäölleni, kun ei pelkkien näiden kirjoitusten perusteella kukaan minua näe?
Havahduin siihen, että olen aina tulkinnut katseet inhon osoitukseksi. Lukemani ketju vähän pysäytti: voisiko sittenkin olla toisin? En tunnusta olevani tyhmä, mutta ihmissuhteissa en ehkä ole kaikkein omimmillani huonon itsetuntoni takia. Muissa asioissa, kuten työssäni, itsetuntoni on hyvä. Silti naisena huono.
Ap
Minulla on sitä samaa eli jos joku katsoo minua, ajattelen ensimmäiseksi, että minussa on jotain vikaa. Nykyisin ymmärrän kyllä miesten katsovan joskus ihan vain himosta tai hienovaraisemmasta kiinnostuksesta minua kohtaan. Silloinkin kuitenkin yleensä vetäydyn, piiloudun ja ajattelen, että he kuitenkin näkevät kohta minussa jotain rumaa.
Naisten katseet tulkitsen yhä edelleen niin, että minussa täytyy olla jotain vikaa. Naiset tosin katsovat harvemmin, yleensä vain vilkaisevat ohimennen, miehet katsovat lämpimämmin ja hyväksyvämmin.
Ap puhuu asiaa koska tunnen juuri samoin. Omalla kohdallani asia on varmaan ikäkysymyskin vaikka olen vanhempi. Kyn tuntee että ulkonäkö alkaa pahasti rapistua, väistämättä tulee tunne että se katsoja ajattelee kohteen olevan ruma. Ja en ole koskaan ruma ollut enkä nyt vaan tavallinen nainen. Mitähän ajattelulle voisi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystäkö Kukkohovit, Mattilat, jne jakaa puolialastomia kuviaan, että joku mies sanoisi edes tykkäävänsä? Mikä vit un hinku teillä on saada miehiltä sitä huomiota? Anna kun mä arvaan, isukki ei antanut sinulle huomiota lapsena?
Ilmaisusi karkeudesta huolimatta olet asia ytimessä: mihin ihminen tarvitsee sitä huomiota?
Ja miksi nainen pitäisi huomioida juuri naisena?
Tätä minäkin hämmästelen. Sitten meillä on laajeneva marginaali jengiä, joka hokee ettei sukupuolta ole/sukupuoli on mielentila. Minua suoraan sanottuna kuvottaa tämä koko kuvio, ja haluan pysytellä siitä mahdollisimman kaukana. En katso ketään, enkä tarvitse kenenkään katseita. Kaikkein vähiten tukemaan sukupuolikokemukseni ja seksuaalisuuteni hyväksymistä. Ristus!
No jestas. Ap:han on kokonaan uudistunut ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Ap puhuu asiaa koska tunnen juuri samoin. Omalla kohdallani asia on varmaan ikäkysymyskin vaikka olen vanhempi. Kyn tuntee että ulkonäkö alkaa pahasti rapistua, väistämättä tulee tunne että se katsoja ajattelee kohteen olevan ruma. Ja en ole koskaan ruma ollut enkä nyt vaan tavallinen nainen. Mitähän ajattelulle voisi tehdä?
Lopeta sen ajattelu? Elät omaa elämääsi ja keskityt johonkin muuhun kuin värisevän epävarmaan habitukseesi jolle olet typeryyttäsi rakentanut koko ihnisyytesi.
Vierailija kirjoitti:
Ap puhuu asiaa koska tunnen juuri samoin. Omalla kohdallani asia on varmaan ikäkysymyskin vaikka olen vanhempi. Kyn tuntee että ulkonäkö alkaa pahasti rapistua, väistämättä tulee tunne että se katsoja ajattelee kohteen olevan ruma. Ja en ole koskaan ruma ollut enkä nyt vaan tavallinen nainen. Mitähän ajattelulle voisi tehdä?
Mennä terapiaan pohtimaan syitä mikä on tuohon johtanut. Syyt löytyy yleensä sieltä lapsuudesta, jolloin ihmisen ydin syntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystäkö Kukkohovit, Mattilat, jne jakaa puolialastomia kuviaan, että joku mies sanoisi edes tykkäävänsä? Mikä vit un hinku teillä on saada miehiltä sitä huomiota? Anna kun mä arvaan, isukki ei antanut sinulle huomiota lapsena?
Ilmaisusi karkeudesta huolimatta olet asia ytimessä: mihin ihminen tarvitsee sitä huomiota?
Ja miksi nainen pitäisi huomioida juuri naisena?
Koska olen nainen, simple as that. Itse koen, että viehättävyys, kiinnostus vastakkaisesta sukupuolesta ja toisinpäin, hienovarainen flirtti ja tietty jännite aina silloin tällöin jonkun miehen kanssa kuuluu osana seksikkyyteeni ja naisellisuuteeni. Haluan olla haluttava ainakin silloin tällöin. Välillä haluan itsekin tuntea halua.
Koen yllä mainittujen asioiden kuuluvan minuun siltä osin kuin olen nainen. Naiseus on pienempi osa minua, pääsääntöisesti koen olevani enemmänkin vain ihminen. Ehdottomasti haluan kuitenkin välillä korostaa itsessäni myös sitä, että olen nainen ja tunnen itseni naiseksi, koska se tuntuu luontevalta.
Vierailija kirjoitti:
En halua luetella ulkonäköni huonoja puolia. On niitä, mutta koen, että kokonaisuus on ihan plussan puolella, enkä ole mitenkään silmiinpistävän ruma vaan ihan tavallisen näköinen, hoikka keski-ikäinen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[...] En tunnusta olevani tyhmä, mutta ihmissuhteissa en ehkä ole kaikkein omimmillani huonon itsetuntoni takia. Muissa asioissa, kuten työssäni, itsetuntoni on hyvä. Silti naisena huono.
Ap
Kuinka niin naisena? Miten tilanne olisi toisenlainen, jos olisit mies?
Miehenä et ehkä ymmärrä, mitä tarkoittaa, että itsetunto naisena on huono. Miten sen nyt selittäisi: en tunne olevani naisena kiinnostava. Ei silti, ei minun periaatteessa tarvitsekaan, olenhan naimisissa, minulla on ns. parisuhde, ollut jo vuosikymmeniä. Mutta en tiedä, onko se "oikeanlainen" parisuhde, kun oma mies ei osoita minulle sellaista kiinnostusta, jota mies voisi miehenä naiselle osoittaa.
Tässä noin viidenkympin iässä sitä havahtuu, ettei ole koskaan saanut osakseen jotakin, jota nyt yhtäkkiä kaipaa. En todellakaan kaipaa limaisia niljakkeita ja heidän kommenttejaan, siis mikä tahansa "huomio miehiltä" ei ole positiivista. Mutta että voisinko minäkin olla naisena jonkun miehen mielestä kiinnostava, vaikka oman miehen mielestä en olekaan?
Joo, ehkä tavallaan toivoin sellaista kommenttia, että kyllä todennäköisesti jokin katse, vaikka pieni osa, olisi jotain muuta kuin inhoa.
En ole traumatisoitunut katseista, niin huonosti asiani eivät sentään ole.
Jätin aivan tarkoituksella kertomatta sukupuoleni. Minä olen nainen, viisikymppinen kuten sinäkin, mutta aina olen ollut sinkku.
Sinun ongelmasi ei ole huono itsetunto, vaan huomionkipeys. Siis toivomasi huomion. Ne katseet, joita et osaa tulkita, tulkitset inhoksi. Ryhdypä koulimaan itseäsi niin, että tulkitset ne "inhon" osoitukset neutraaleiksi, niin ei harmita niin paljon.
Ja totta kai voit jonkun miehen mielestä olla kiinnostava. Onhan oma ukkosikin päättänyt mennä naimisiin juuri sinun kanssasi. Ei niitä kiinnostuneita enää liene yhtä paljon kuin 30 vuotta sitten, eikä kiinnostuksen määrää kannata mittailla sillä, kuinka moni sinua katsoo, kun istut kahvlla sen ukkosi kanssa.
Edistysaskel ainakin juhannusviesteistä.