Lue keskustelun säännöt.
Mun lapsi on mua kohtaan erittäin väkivaltainen päivittäin
27.06.2022 |
Mulla on 11- vuotias autistinen lapsi. Olen ylsinhuoltaja. Mun lapsi hakkaa mua päivittäin kymmeniä kertoja, lyö nyrkillä, läpsii, raapii, sylkee mun päälle, puree. Aamulla herättää niin, että yrittää kuristaa mut tai tulehduttaa tyynyllä. Solvaa ja haukkuu ja uhkailee pitkin päivää. Ohi kävellessään saattaa sanoa tosta noin vain, että olitpa kuollut senkin idiootti. Että ei mua kukaan kaipaa. Olen kuulemma ruma, oksettava, ärsyttävä, maailman huonoin äiti, ääliö ja täysi idiootti. Päivittäin hän puhuu millä eri tavoilla haluaisi tappaa mut ja kuinka pissaisi mun haudalle. Paiskoo kaikki tavarat rikki. Ei usko mitään ja vänkää kaikesta vastaan. Mä olen niin rikki. Lapsi ei ole ollut koskaan missään hoidossa. Tää käytös on kestänyt päivittäin jo ainakin 6-7 vuoden ajan. Nyt ollaan oltu kaksi vuotta tukiperhejonossa. Ei olla saatu. Onko täällä muita autistilasten vanhempia paikalla? Miten te jaksatte tätä? Välillä pelottaa, mitä teen kun lapsi kasvaa isoksi.. pystynkö enää puolustautumaam.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti joku erityislastenkoti.
Kaverin sisarus pääsi/joutui johonkin laitokseen aikoinaan kun hyökkäsi ensin toisen ja sitten toisen vanhemman kimppuun, sytytti....jotakin, en muista mitä Siellä laitoksessa sujui kaikki alusta asti vallan loistavasti.
EI ne kaikki laitokset huonoja ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano ap, etei lapsi ole ollut koskaan missään hoidossa. Mistä hän on oppinut kaikki nuo kuvottavat lauseet ja käytöstavat.
Onko hänen kaverit sellaisia , että käyttäytyvät ja puhuvat juuri noin.
Te lapsen vanhemmat olette tietysti kauniisti käyttäytyviä ja puhutte rauhallisesti ja sivistyneesti, vai?
Lapsi on luultavasti ollut erityisluokassa jos on autisti. Ja sieltä samasta luokasta löytyvät aina myöskin ne pahimmat raggarit... kyllä niiltä oppii vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy tosiaan 8autisminkirjonluokalla koulua. Luokassa on vain muutama lapsi ja jokaiselle on oma avustaja. Lapsen sijoitukseen laittaminen on jo ajatuksena kammottava, mutta yhtä kammottava ajatus olisi se että elämä jatkuu näin rankkana päivästä toiseen. En siis tiedä mitä tehdä. Tuntuu, että mulla ei ole edes aikaa ajatella asiaa, kun täytyy 24/7 olla tässä valppaana ja varpaillaan että mitä seuraavaksi tapahtuu. Lapsellani on siis myös autismin lisäksi erittäin vaikea adhd, johon liittyy myös tuo impulsiivinen käytös. Tällä hetkellä odotan vain, että tää loma loppuis ja pääsisi taas töihin lepäämään. -Ap
Missä lapsi on silloin, kun olet töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy tosiaan 8autisminkirjonluokalla koulua. Luokassa on vain muutama lapsi ja jokaiselle on oma avustaja. Lapsen sijoitukseen laittaminen on jo ajatuksena kammottava, mutta yhtä kammottava ajatus olisi se että elämä jatkuu näin rankkana päivästä toiseen. En siis tiedä mitä tehdä. Tuntuu, että mulla ei ole edes aikaa ajatella asiaa, kun täytyy 24/7 olla tässä valppaana ja varpaillaan että mitä seuraavaksi tapahtuu. Lapsellani on siis myös autismin lisäksi erittäin vaikea adhd, johon liittyy myös tuo impulsiivinen käytös. Tällä hetkellä odotan vain, että tää loma loppuis ja pääsisi taas töihin lepäämään. -Ap
Missä lapsi on silloin, kun olet töissä?
Olisko siellä koulussa? - ohis
Hei ap! Monta kohtaa tekstissä oli aivan kuin minun kirjoittamani. Hetken aikaa mietin että hetkinen, olenko kirjoittanut tämän.
Meillä tilanne ei toki ihan nii vaikea, satuttamista on ,mutta vain raivareiden aikana. Nyt lääkityksenä Abilify ja saattaa olla että tästä on pieni apu. Muista lääkkeistä todella rajuja sivuvaikutuksia.
Ymmärrän miltä tuntuu kun on ihan uupunut eikä kukaan auta. En valitettavasti osaa minäkään olla avuksi, mutta vertaistukea voin antaa.
Joku tuossa yhdisti asiat että yh:lla on hankalia autisteja jne lapsia. Ihan kuin vika olisi siinä äidissä. On valitettavasti fakta että perheet joissa on nepsy tai muuten haastavia lapsia ovat useammin eroperheitä. Arki on kuormittavaa, vanhemmat ajautuvat törmäyskurssille.
Oma lapseni on tietenkin ollut aina autistinen. Tämä vaikutti myös parisuhteeseen, lapsen isä ei osannut olla lapsen kanssa( sisarusten kanssa isä ihan ok). Tuli avioero( monta syytä) ja isä hylkäisi lapsensa. Itse jatkan sinnittelyä ja yritän hoitaa lapset parhaani mukaan. Mutta on kyllä hankalaa kun lapsenvahdit eivät pärjää lapsen kanssa eli oma aika 0.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä autistinen lapsi oppi kiroilemaan 1 lk ensimmäisellä viikolla. Siitä saakka on sanavarasto kasvanut hurjasti. Käytössä on sanoja joita ei varmasti ole käytetty kotona.961
Toi lastenhoitajan saaminen on se kaikkein vaikein juttu näiden lasten kanssa. Pitää muistaa, että jopa omat vanhemmat joutuvat opettelemaan kuinka heidän kanssaan toimia. Ulkopuoliselta se on lähes mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja joku kysyi tuosta luokka-asiasta.
Oma lapseni on ollut pienryhmässä jossa erilaisia oppimisen haasteita. Siellä 10 oppilasta ja 1 ope ja 1 avustaja. Isossa luokassa ei pärjäisi. Äänet ja ihmiset pelottaa.
Haettu pienempää luokkapaikkaa koska pärjääminen vaikeaa tuollakin. Lapsi tarvitsisi koulun jossa on hyvin vähän oppilaita. Sellaista ei vain ole.
Lapsi saattaa itse huutaa ja heitellä tavaroita mutta ei yhtään siedä sitä jos joku muu huutaa. Hän menee aivan sekaisin, saa raivokohtauksen tai vähintään alkaa paniikissa itkemään.
Meillä ei äiti kotona siis huuda, eikä voi edes korottaa ääntänsä. Hiemankin kiukkuinen äänensävy saa lapsen hermostumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy tosiaan 8autisminkirjonluokalla koulua. Luokassa on vain muutama lapsi ja jokaiselle on oma avustaja. Lapsen sijoitukseen laittaminen on jo ajatuksena kammottava, mutta yhtä kammottava ajatus olisi se että elämä jatkuu näin rankkana päivästä toiseen. En siis tiedä mitä tehdä. Tuntuu, että mulla ei ole edes aikaa ajatella asiaa, kun täytyy 24/7 olla tässä valppaana ja varpaillaan että mitä seuraavaksi tapahtuu. Lapsellani on siis myös autismin lisäksi erittäin vaikea adhd, johon liittyy myös tuo impulsiivinen käytös. Tällä hetkellä odotan vain, että tää loma loppuis ja pääsisi taas töihin lepäämään. -Ap
Missä lapsi on silloin, kun olet töissä?
Olisko siellä koulussa? - ohis
No eihän koulua ole kesäkuukausina. Koulujen lomat on n. 2,5 kuukautta. Töistä lomat on muutama viikko.
Arvaan, ettet pysty käsittämään näin monimutkaista asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aapee sulla osapäivätyö?
Missä lapsi on koulun jälkeen, ennen kotiintuloasi?
Onko kesälomasi yhtä pitkä, kuin lasten kesäloma koulusta?
Piti muotoilla näin, koska joku besserwisser vastasi aapeen puolesta, että oiskohan koulussa.
En yleensä mitenkään haikaile vanhojen suurperheiden perään, siis sellaisen yhteisöjen, joissa eli isovanhemmat, tädit ja sedät yms ydinperheen lisäksi, mutta näissä tapauksissa isosta yhteisöstä olisi apua.
Ensinnäkin, tuntemattomat ihmiset huutelevat vain "lepsusti kasvatettu", koska eivät näe sitä arkea. Mutta saman katon alla/muuten lähellä päivittäin elävät ihmiset näkevät, ettei tämmöinen väkivaltainen lapsi ole normaali, vaan pahasti normilapsesta poikkeava, johon ei kasvatus tepsi.
Yhteisössä olisi myös ihan fyysistä apua irroittaa se lapsi äitinsä kimpusta ja pidellä lasta heti, kunnes rauhoittuu.
Ja ennen kaikkea, jos äidillä olisi läheisiä apuja, he näkisivät tilanteen ulkoapäin ja tekisivät äidille selväksi, että on itsensä kiusaamista antaa lapsen lyödä. Äideille kehittyy helposti tietyntyyppinen läheisriippuvuus lasta kohtaan, siis kuvitelma siitä että vain äiti osaa hoitaa lasta. Seurauksena on äidin elämän uhraaminen, mutta lapsi ei juurikaan voi paremmin, vaikka äitiä hakataan.
Itselläni siis kokemusta syvästi kehitysvammaisesta lapsesta, ei autistisesta tosin. Elin itsekin hetken liikaa lapsen ehdoilla, kunnes hän muutti laitokseen. Vasta myöhemmin ymmärsin, ettei se minun kotihoitoni olisi tehnyt hänen elämästään yhtään parempaa, mutta omasta elämästäni kurjempaa. En osaa sanoa, mikä se oikea paikka juuri tälle lapselle olisi, pointti on lähinnä se, että äiti pitäisi tässä nyt pelastaa tältä lapselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy tosiaan 8autisminkirjonluokalla koulua. Luokassa on vain muutama lapsi ja jokaiselle on oma avustaja. Lapsen sijoitukseen laittaminen on jo ajatuksena kammottava, mutta yhtä kammottava ajatus olisi se että elämä jatkuu näin rankkana päivästä toiseen. En siis tiedä mitä tehdä. Tuntuu, että mulla ei ole edes aikaa ajatella asiaa, kun täytyy 24/7 olla tässä valppaana ja varpaillaan että mitä seuraavaksi tapahtuu. Lapsellani on siis myös autismin lisäksi erittäin vaikea adhd, johon liittyy myös tuo impulsiivinen käytös. Tällä hetkellä odotan vain, että tää loma loppuis ja pääsisi taas töihin lepäämään. -Ap
Missä lapsi on silloin, kun olet töissä?
Olisko siellä koulussa? - ohis
No eihän koulua ole kesäkuukausina. Koulujen lomat on n. 2,5 kuukautta. Töistä lomat on muutama viikko.
Arvaan, ettet pysty käsittämään näin monimutkaista asiaa.
Erityislapsille voi olla hoitoa loma-aikoina. Ainakin kun meidän lapsi oli erityisluokalla erityiskoulussa, niin osa oli koulun järjestämässä kesähoidossa. Sitä vetivät koulun aamu- ja iltapäivähoidon pitäjät ja avustajat.
Koulujen loma-ajan hoidon kohderyhmiä ovat oppivelvolliset 6-17-vuotiaat vaikeasti vammaiset ja kehitysvammaiset lapset, jotka huoltajien työssäkäynnin tai muun erityissyyn vuoksi tarvitsevat hoitoa loma-aikoina.
En tiedä, mikä on vaikeasti vammaisen raja. Lastani ei sellaiseksi ole koskaan luokiteltu, eikä heidän koulussaan ollut autisteja, autisteille oli oma erityiskoulu.
Siis ei kai kukaan varsinaisesti Anna lapsensa hakata itseään.
Itse ainakin kiellän ja keskustelen lapsen kanssa asiasta. Ei lyöminen ole meillä sallittua. Lapsi saattaa raivostuneena raapia tai yrittää purra. Myöskään ne eivät ole meillä sallittuja. Lapsen tunteiden säätely on n. 2v tasolla vaikka lapsi on 11v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole huono äiti, jos laitat lapsen laitokseen. Päinvastoin. Lapsi tarvitsee apua, ammattilaisilta. Myös sinä tarvitset apua ja lepoa. Laitoksessa saisi varmaan paremmin kokeiltua lääkityksiä, olisi valvonnassa. Ja ehkä voisi palata taas kotiin, jos tilanne paranee.
Mieti mitä käy, jos sattuu se pahin. Eli lapsi saa sinut hengiltä tai vakavasti vammautumaan. Silloin ainakin joutuu laitokseen. Ehkä jonain päivänä tajuaa sitten tekonsa ja joutuu elämään sen kanssa ikuisesti. Ei välttämättä kestä sitä. Jos on oman äitinsä tap panut.
Eihän tuo ole enää elämää. Normaalin lapsen kanssa toivotetaan aamulla hyvät huomenet, laitetaan aamupalaa, käydään uimassa näin loma-aikaan, eväsretkillä, jutellaan, pelaillaan vaikka ulkopelejä, matkustellaan. Jos olet sietänyt tuota täysin epänormaalia kuviota jo vuosikausia, olet nähtävästi sokeutunut sille, että tuo on sairasta ja sairastuttaa sinutkin. Et voi tehdä enää mitään millä tuo loppuisi kun lapsen väkivaltaisuutta ja sekoilua on jatkunut jo noinkin kauan. Lapsi tarvii ammattiapua. Ainoa vaihtoehto on laittaa lapsi laitokseen. Tukiperhettä et tuollaiselle lapselle löydä.
Tuossa on kyllä varmaan muitakin ongelmia lapsella kun pelkkä autismi. Kaverillani on samanikäinen autistilapsi mutta ei hän ole tuollainen.
Lapsesi voi olla turhautunut ja ilmaisee sen noin.... kokeile muuttuuko mikään, jos alatte käydä esim. Pitkillä kävelylenkeillä monta kertaa päivässä, aktiivinen ja säännöllinen liikunta.
(Äitini oli monta vuotta töissä vaikeasti vammasten hoitokodissa ja yksi asukas oli vastaavanlainen, jos hänen kanssaan hoitaja viitsi tehdä kävelylenkkejä, käydä uimassa tai luistelemassa käytös oli rauhallista kun taas jos aamuvuorossa ollut hoitaja ei mennyt lenkille seuraus oli lyöminen tavaroiden/paikkojen hajottaminen jne. Tällä asukkaalla on siis oma hoitaja aamusta iltaan.)
Taitaa olla ns. "erityislapsi" pahimmasta päästä.
Juu, meillä sama homma. Ihan kun olisin itse kirjoittanut ton tekstin. Mulla 9 vuotias autistipoika. Voimat tosiaan lopussa, ja kukaan ei auta. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin, myös lapsille voidaan käyttää mielialalääkkeitä ja kyllä näkisin että teillä ois tarvetta siihen.
Lapsella on jo lääkitystä kokeiltu, mutta ilmeisesti oikeanlaista ei ole löytynyt.
Mitä lääkkeitä? Nykyään on monia eri valmisteita, jotka sopivat myös lapsille ja sopiva löytyy vaan kun kokeilee. Kannattaa käydä ihan yksityisellä, julkisella sektorilla hoidetaan välillä niin ala-arvoisen huonosti, että mitään apua ei vaan sieltä oikeasti saa.
Ketamiinia vaan.