Kun olet sanonut "ei ole kemiaa" millaisia oikeita syitä sen kemian puuttumisen takana on ollut? Älä keksi vaan kerro oikeita tapauksia

Suomi-lehmät eivät tunne kemiaa, parempi vaan lespoilla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Miten naisviha näkyy katseessa? Minkälainen katse?

Epämiellyttävä. Siinä vaan ei kaikki ollut kohdallaa. Oikeastihan mikroilmeet paljastavat ajatukset, miehet ei vaan tunnista niitä.

Mitä jos jonkun perusilme on sellainen vai?

Joku ehkä luulee tarkastelevansa mikroilmeitä? No se ei ole mahdollista ihan joka päiväisessä kanssakäymisessä. Mutta intuitio - se on sisäinen ääni tiedostamattomalla tasolla, joka oikeasti noteeraa mikroilmeitä ja erilaisia ristiriitoja sanojen ja käyttäytymisen välillä. Sitä kannattaa kyllä kuunnella.  Joskus siinä kyllä tekee erehdyksiäkin, kun jonkun haju, ele, olemus tms. saa alitajunnassa mieleen jonkun epämiellyttävän tyypin ja uusi henkilö assosioituu siihen. Mutta parempi katsoa kuin katua tai ainakin antaa aikaa tutustumiselle. Onhan se tyhmää tuomita joku jonkun vanhan muiston perusteella. 

Ruosteinen Opel

Huonot hampaat

Tunkkainen haju

Kapeat hartiat ja pulska pylly

Neitimäinen puhetapa

Lokkeilu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos antaa selkeitä syitä kiinnostuksen puutteelle, niin moni mies lähtee niistä riitelemään, ettei ole kunnon syitä tai voi niitä korjata. Sitten sitä asiaa saa jankata vaikka kuinka kauan ja usein joutuu lähtemään uusille treffeille, kun tuo asia on korjattu ja sitten tulee seuraava asia. Siksi mieluummin jotain ympäripyöreää. Harvemmin ne asiat on kuitenkaan sellaisia, että niistä kaikki naiset kaikkoaa, minä vain. Eli ei sen toisen tarvitse korjata itsessään mitään, minä en vain pitänyt hänessä asiasta x.

Niin, jos esim. mies ei kiinnosta seksuaalisesti koska ei ole riittävän pitkä. Vaikka kuinka mies sitä jankuttaisi, että sillä ei voi olla väliä, niin onhan sillä. Ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Jotain toista voi kiinnostaa.

Seksuaalinen kiinnostus ei riipu mistään pituudesta tai muistakaan ulkoisista seikoista - tietysti kohtuuden nimissä, ns. normaalien siistihabituksisten ihmisten kesken. Se on ihan muista asioista kiinni - esimerkiksi sitä kemiasta. Feromoneista. 

Myös noin, mutta ei voi yleistää.

Monta kertaa on käynyt niin että  muutoin mies olisi ollut hyvin kiinnostava mutta jokin yksittäinen asia stoppaa homman kokonaan. Esim. Huono hygienia lähempää tarkastellessa, hampaat likaiset tms.

Miehen kävelytyyli. Oli todella naismainen. Kiinnostus lopahti välittömästi.

Vaatteita riisuttaessa huomattu tosi pieni penis. Hommat loppui siihen, en vain kyennyt enää.

Täysin erilainen ajatusmaailma - itse olen luontoihminen ja yritän länsimaalaisittain olla ekologinen. Jos nämä ei kiinnosta, ihminen on ihan vieraan tuntuinen. Tärkein on kuitenkin se huumorintaju, vähän kieroutunutkin. Huumorintajuton ihminen tai liian lapsellisesta huumorista pitävät ihmiset on raskaita. Odottaa vain että pääsisi tilanteesta pois ettei ekassa tapauksessa tartte koko ajan miettiä ettei sano jotain mitä toinen ei ymmärrä ja toisessa tapauksessa että pääsee nolosta tilanteesta pois.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Miten naisviha näkyy katseessa? Minkälainen katse?

Epämiellyttävä. Siinä vaan ei kaikki ollut kohdallaa. Oikeastihan mikroilmeet paljastavat ajatukset, miehet ei vaan tunnista niitä.

Mitä jos jonkun perusilme on sellainen vai?

Joku ehkä luulee tarkastelevansa mikroilmeitä? No se ei ole mahdollista ihan joka päiväisessä kanssakäymisessä. Mutta intuitio - se on sisäinen ääni tiedostamattomalla tasolla, joka oikeasti noteeraa mikroilmeitä ja erilaisia ristiriitoja sanojen ja käyttäytymisen välillä. Sitä kannattaa kyllä kuunnella.  Joskus siinä kyllä tekee erehdyksiäkin, kun jonkun haju, ele, olemus tms. saa alitajunnassa mieleen jonkun epämiellyttävän tyypin ja uusi henkilö assosioituu siihen. Mutta parempi katsoa kuin katua tai ainakin antaa aikaa tutustumiselle. Onhan se tyhmää tuomita joku jonkun vanhan muiston perusteella. 

Höpö höpö, miksi ei näkisi livenä mikroilmeitä? Toiset vaan ovat parempia niiden tulkinnassa kuin toiset. Jos et itse osaa, älä väitä ettei muut osaa.

Ei se ole mitään salatiedettä, esim aito hymy liikuttaa yli 40 naaman lihasta, kun feikki vain alle kymmentä.

Kaikki miehet eivät vain sytytä, mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää. Liika innokkuus, väkisin pussaaminen yms. ovat rasittavia piirteitä. Ei miehetkään syty kaikista naisista. Myöskin vahvat ennakkokäsitykset naisista "kaikki naiset jne" eivät innosta, ei myöskään rivien välistä paljastuva naisten halveksuminen. Eivät kaikki miehetkään ole musta innostuneet, vaikka olisin ollut ihastunut, se nyt vaan on elämää.

En ole enää ihan nuori orhi, joten naisen olemuksen pitää olla hyvin seksikäs, jotta saan erektion. Hyvin harvalla ikäryhmässäni on.

Yksi, jolle sanoin tuon, oli tosi huono sängyssä. Pari kertaa taisin antaa hänelle mahdollisuuden, mutta se touhu oli hyvin omituista ja erektio-ongelmiakin esiintyi. Tyyppi oli myös minua lyhyempi ja todella hintelä. Ja luonteeltaan mitäänsanomaton. En tiedä miksi annoin hänelle alunperinkään mahdollisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Ruosteinen Opel

Huonot hampaat

Tunkkainen haju

Kapeat hartiat ja pulska pylly

Neitimäinen puhetapa

Jos nää on kaikki samalla ihmisellä niin auts.

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen puhuu sanankin feromoneista, jätän välittömästi.

"Mmm muru, tykkään niin tästä sun ominaistuoksusta"

"MITÄ nyt on raja kyllä ylitetty ulos, ovi on tuossa!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kemia on yhdistelmä miellyttävää ulkonäköä ja samankaltaisia luonteita. En suinkaan koe kemiaa jokaisen komean kanssa sillä joskus keskustelut vaan on tylsiä, mielenkiinnonkohteet ja arvot ihan erilaisia tai muuten vaan luonteet ei natsaa. Ei se johdu koskaan mistään yhdestä piirteestä tai ominaisuudesta.

Tuo samankaltaisia luonteita -kohta on syy miksen löydä pysyvää kumppania. En vain ole onnistunut tuntemaan kemiaa kaltaisiani naisia kohtaan, vaikka tiedän varsin hyvin, että sellainen minulle pitäisi olla ja sellaisen myös haluaisin. Mutta ei, aina minuun ihastuu sosiaaliset, menevät naiset ja minä heihin, mutta alkuhuuman jälkeen osoittaudun liian tylsäksi heille, minkä tiedän jo heti alussa. Pieni osa minusta on siis tuota sosiaalista, menevää sorttia, mutta suurimmaksi osaksi olen päinvastainen. Kaltaiselleni en usko olevani tylsä, mutta kai se vain vaatisi kaikki tuuritkin, että kohtaisin kaltaiseni ja jonka kanssa olisi myös kemiaa.

Ihastuin introverttiin nörttimieheen, koska hänen tasaisuutensa viehätti minua. Hän ihastui minuun, koska spontaani ja ekstrovertti luonteeni kiehtoi. Pidemmän päälle emme sopineet toisillemme, vaikka kuinka olisimme halunneet, oltiin vaan aivan liian erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oo kemiaa ainakaan silloin kuin miehen keppi ei seiso ylevästi eli huono stondis, ei ota kunnolla eteen eikä taakse. 

Minut on jätetty "ei kemiaa"-selityksellä, vaikka hyvin tuntui miehellä keppi nousevan ja vielä luonteenikin kehui kaupan päälle.

Annoi pellen käyttää sinua runkkausalustana. Miten meni noin niin kun omasta mielestä?

Hitostako minä olisin voinut tietää että haki pelkkää alustaa, kun silmät kirkkaina muuta väitti.

Just siitä, ette naiset vaan ikinä opi.

Emme opi siis sitä, että miehet valehtelevat aina? Kiitos muistutuksesta, yritämme ottaa opiksemme.

Ne miehet valehtelee saadakseen pelkästään sitä tussua, silti teistä suurin osa rakastuu niihin betaluusereihin.

Itseppähän teette valintanne ja sitten te itkette, että miehet on paskoja.

Mua naurattaa.

Kuka vaan voi tulla huijatuksi, sinäkin, mitä nauramista siinä on? Eihän se hänen häpeänsä ole joka tulee huijatuksi vaan hänen joka on niin mulqqu että ei osaa olla ihmisiksi.

En ole koskaan edes keskustellut naisen kanssa, saati sitten antanut pakkeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä tietää ettei ole kemiaa jos sängyssä ajattelee jotain muuta kuin sitä sänkykumppaniaan.

Tätä kemian puutetta ei tarvitse mennä sänkyyn asti kokeilemaan.

Joskus se voi olla ihan kiikun kaakun. Jos on hyvää seksiä, niin se kompensoi muita puutteita. Sitä taas ei tiedä kuin kokeilemalla.

Vierailija kirjoitti:

Ensin tulee kemia, sitten vasta suhde. Miksi joku ryhtyisi suhteeseen jos ei ole kemiaa?

Rakkaus? Sehän on eri asia kuin kemia.

Omassa 26v kestäneessä suhteessa ei ole omalta puoleltani kemiaa mutta muuten ihana suhde ja hyvää seksiä.

Toki kaipaan joskus sitä ihanaa kemiaa mutta tää on vaan niin hyvä näin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Miten naisviha näkyy katseessa? Minkälainen katse?

Epämiellyttävä. Siinä vaan ei kaikki ollut kohdallaa. Oikeastihan mikroilmeet paljastavat ajatukset, miehet ei vaan tunnista niitä.

Tämä on ikävä oletus josta olen saanut kärsiä usein. Minulta on esim. tultu puolen tusinaa kertaa kysymään olenko surullinen tai onko minulla kaikki hyvin, juuri kun olen tuntenut itseni onnelliseksi. Myös vihaa ja halveksuntaa on ilmeestäni tulkittu, kun olen vain yrittänyt keksiä jotain hauskaa sanottavaa. Minulla on lempeä ja hyvä sydän, en halveksu ketään. Kertaakaan vointiani ei ole kyselty silloin, kun sille olisin kokenut tarvetta.

Tuo on kieltämättä hirveää, jos oma olemus viestittää väärää. Itselläni on ollut monesti samaa. Olen ollut kuulemma kärsivän näköinen, joskus jännittyneen näköinen, joskus surullisen näköinen jne, vaikka oloni on ollut varsin hyvä ja positiivinen. Aika pahasti on lannistanut mieltä, kun näytän ilmeisesti ulospäin ihan väärältä.

Siinä on vähän vaikea kenenkään sanoa, että ole oma itsesi. No en todellakaan ole.

No kuka sitten luulet voivasi olla, ellet itsesi? Feikkaamisesi näkyy juuri siinä kemian puutteena.

Se, että näyttää ulos täysin erialiselta kuin tuntee sisäisesti, niin vasta karkoittaakin. Älä sinä neuvo asioita, joita et itse koe. Eikä tarkoitus olekaan feikata jotain ylinäyteltyä paskaa.

Vaan tarkoitus on feikata mitä? Ei onnistu, et kyselisi täällä jos onnistuisi.

En ole kysellyt mitään. Kerroin vaan, että kokemusta on siitä, että tunnetilani on monesti tulkittu aivan päin persettä. Olen ollut naimisissa kyllä sen jälkeen ja deittaillut naisia ja oppinut kantapään kautta, mikä itselläni toimii, ainakin joskus, ja mikä ei toimi.

Autismin kirjolla olevilla ihmisillä on usein tilanne, että naama ei kuvasta tunnetiloja tai kuvastaa ne väärin.

Ja sinunlaisillasi on vaikeaa ymmärtää puhetta. Vaikka kuinka sinulle kertoisi niin et usko miltä toisesta tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Miten naisviha näkyy katseessa? Minkälainen katse?

Epämiellyttävä. Siinä vaan ei kaikki ollut kohdallaa. Oikeastihan mikroilmeet paljastavat ajatukset, miehet ei vaan tunnista niitä.

Tämä on ikävä oletus josta olen saanut kärsiä usein. Minulta on esim. tultu puolen tusinaa kertaa kysymään olenko surullinen tai onko minulla kaikki hyvin, juuri kun olen tuntenut itseni onnelliseksi. Myös vihaa ja halveksuntaa on ilmeestäni tulkittu, kun olen vain yrittänyt keksiä jotain hauskaa sanottavaa. Minulla on lempeä ja hyvä sydän, en halveksu ketään. Kertaakaan vointiani ei ole kyselty silloin, kun sille olisin kokenut tarvetta.

Tuo on kieltämättä hirveää, jos oma olemus viestittää väärää. Itselläni on ollut monesti samaa. Olen ollut kuulemma kärsivän näköinen, joskus jännittyneen näköinen, joskus surullisen näköinen jne, vaikka oloni on ollut varsin hyvä ja positiivinen. Aika pahasti on lannistanut mieltä, kun näytän ilmeisesti ulospäin ihan väärältä.

Siinä on vähän vaikea kenenkään sanoa, että ole oma itsesi. No en todellakaan ole.

No kuka sitten luulet voivasi olla, ellet itsesi? Feikkaamisesi näkyy juuri siinä kemian puutteena.

Se, että näyttää ulos täysin erialiselta kuin tuntee sisäisesti, niin vasta karkoittaakin. Älä sinä neuvo asioita, joita et itse koe. Eikä tarkoitus olekaan feikata jotain ylinäyteltyä paskaa.

Vaan tarkoitus on feikata mitä? Ei onnistu, et kyselisi täällä jos onnistuisi.

En ole kysellyt mitään. Kerroin vaan, että kokemusta on siitä, että tunnetilani on monesti tulkittu aivan päin persettä. Olen ollut naimisissa kyllä sen jälkeen ja deittaillut naisia ja oppinut kantapään kautta, mikä itselläni toimii, ainakin joskus, ja mikä ei toimi.

Autismin kirjolla olevilla ihmisillä on usein tilanne, että naama ei kuvasta tunnetiloja tai kuvastaa ne väärin.

Näinkin voi olla. Itselläni ei toki ole aina niin. Osaan kyllä myös hymyillä ja näyttää iloisuuteni ns. normaalisti. Perusilmeet ja tietty vakavuus on kai tehnyt sitä tulkinnan vaikeutta. Vaikka jotain autismia olisikin, niin lienee todella lievää minun tapauksessani.

Autismia on sellainen että sanotaa autistisiksi kaikkea mitä ei ITSE ymmärretä. Eli oma tyhmyys ja typeryys verhoillaan siihen että muiden täytyy olla autisteja kun eviät elä, sano ja tee juuri niin kuin minä tekisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruma luonne ja naisviha näkyi katseessa ja tavassa puhua. Ei tavattu toista kertaa.

Miten naisviha näkyy katseessa? Minkälainen katse?

Hyvin vaikea on sinulle kuvailla, miten joku tunne näkyy naamasta. Lienet Asperger?