Lue keskustelun säännöt.
Kun olet sanonut "ei ole kemiaa" millaisia oikeita syitä sen kemian puuttumisen takana on ollut? Älä keksi vaan kerro oikeita tapauksia
26.06.2022 |
Syitä joita et halunnut kertoa niin menit "ei kemiaa" fraasin taakse
Kommentit (462)
Oltiin tosi hyviä kavereita ja tultiin hyvin juttuun. Olin sen verran nuori, että ajattelin, että varmaan sitten toimisi, jos oltaisi enemmänkin. Ei toiminut. Ei ollut kemiaa=pussaillessa ja sängyssä ei tuntunut yhtään miltään, toivoin koko ajan, että homma olisi jo ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli ärsyttävän oloinen ja kontrolloiva. Ajan kanssa siitä olisi tullut tosi riesa.
Ei kemiaa = ei intohimoa millään tasolla.
Seksi voi olla ok, teknisesti hyvää mutta kemian puuttuessa vain murto-osa täydellisestä rakastelusta. Ei kaipuuta kosketteluun, ihon lähelle, ei pitkiä suudelmia, ei hiusten silittelyä. Kemiassa kaikki mikä liittyy toisen lähelläoloon on taivaallista. Tuoksut, äänet, musiikki... kaikki tuo intohimon kohteen mieleen
Silti suhde voi olla aika hyvä ja toimiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne fyysistä vetoa
Miksi et kokenut?
En ole kokenut fyysistä vetoa jos vastapuoli ei ole älykäs tai huumorintajuinen tai katseessa, silmissä, huulissa, hampaissa tai olemuksessa jotain luotaantyöntävää. Jos on haiseva tai haisevat vaatteet, likaiset hiukset, hoitamaton iho tms.
Huomaavaisuus ja herrasmiesmäisyys on plussaa. Se että osaa keskustella mistä tahansa ainakin jollain tasolla.
- eri
Minulle kemia on sitä, että tunnetasolla klikkaa. Sen jälkeen myös fyysinen kanssakäyminen toimii täydellisesti, kun on tunteet mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä tietää ettei ole kemiaa jos sängyssä ajattelee jotain muuta kuin sitä sänkykumppaniaan.
Miehen ominaishaju oli niin hirveä (ei siis mikään lika tai hiki), yksi halaus riitti toteamaan etten ikinä voisi olla yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisissa olleita turnoffeja:
- Laiha, mitätön perse
- Liian isot hampaat
- Kihara, pitkä tukkka
- Hohottava nauru
- Ruskeat hampaat
Luonteella ei ilmeisesti sitten niin väliä? No, kukin tyylillään.
Mulle kemia ei edusta edes fyysistä vetovoimaa, vaan enemmän sitä että tuleeko hyvin juttuun ihan luonnostaan, vai tuntuuko tutustuminen jotenkin pakotetulta. Toki siis tajuan että jotkut mieltää "kemian" juuri fyysiseksi vetovoimaksi. Mä olen aina nähnyt sen enemmän vetovoimana, joka voi olla henkistä tai fyysistä, tai sekä että.
Jos ei ole mitään yhteistä eikä mitään mistä innostuu keskustelemaan, aika laihaksi se yhteys jää. Varmaan jokainen tietää sen tunteen, kun tapaa jonkun kivan ihmisen, jonka kanssa juttu luistaa tosi hyvin ja tulee hyvä olo sen ihmisen seurassa. Siitä voi hyvin syntyä ystävyys, mut ihan samalla periaatteella löytyy myös hyviä ja sopivia kumppaneita. Muutenkin viehätyn enemmän siitä, mitä on korvien välissä, kuin tietyistä piirteistä ulkonäössä. Tietty ulkonäönkin pitää olla mieleen sen verran, että kokee toisen kiinnostavaksi ja viehättäväksi, mut eihän se suhteen toimimisen kannalta ole tärkein asia.
Ymmärrän ettei ole kemiaa, mutta moni täällä sanoo ulkonäön syyksi. Miksi on alunperinkään alkanut tapailla ihmistä jonka ulkonäkö aiheuttaa vastenmielisyyttä? Ulkonäönhän näkee heti, luonne paljastuu myöhemmin. Onko tapailtava ei-ulkonäöllisesti miellyttävää ihmistä pitääkseen tätä varalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen että "kemiat ei toimi", on omalla kohdallani ollut monia erilaisia syitä henkilöstä riippuen.
Joskus ei vain olla läheskään samalla aaltopituudella jonka vuoksi huumori ei toimi ja oleminen muutenkin tökkii joka käänteessä. Joskus toinen saattaa jännittää kovasti tai olla vain luonteeltaan ujon puoleinen, ehkä jopa kärsiä huonosta itsetunnosta, silloinkaan ei juttu kummemmin luista.
Jos nainen on ulkoisesti erittäin viehättävä, näiden syiden huomaamiseen saattaa kulua hiukan pidempään kuin muutoin kuluisi, mutta kyllä se vaan niin on ettei virheetön ulkonäkökään kemian puutetta ainakaan pidemmän päälle kompensoi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ettei ole kemiaa, mutta moni täällä sanoo ulkonäön syyksi. Miksi on alunperinkään alkanut tapailla ihmistä jonka ulkonäkö aiheuttaa vastenmielisyyttä? Ulkonäönhän näkee heti, luonne paljastuu myöhemmin. Onko tapailtava ei-ulkonäöllisesti miellyttävää ihmistä pitääkseen tätä varalla?
Ihmiset tekee oletuksia ulkonäöstä, vaikka näkee pari kuvaa. Kuvat voivat olla vanhoja, tai ne voivat antaa vain osittaisen kuvan totuudesta. Ainoastaan, jos laittaa vähintään 10 tuoretta kuvaa eri kuvakulmista, tilanteista ja joissa näkyy ihminen kokonaan, niin saa melko todenmukaisen käsityksen. Silti toisen olemus voi edelleen olla jotain muuta kuin on ajatellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin tulee kemia, sitten vasta suhde. Miksi joku ryhtyisi suhteeseen jos ei ole kemiaa?
Vaikka että saa perheen, vakituisesti seksiä, halvempaa elää kahdestaan, seuraa. Onhan niitä syitä, ei kaikki saa sitä elämänsä rakkautta.
Näin jossain dokkarissa että miehet pitivät samaa t-paitaa päivän ja yön päällään, sen jälkeen joukko heteronaisia haisteli näitä paitoja. Osaa miellytti kovasti jonkun tuoksu ja toisen lähes kuvotti. Muistaakohan kukaan tällaista? Voisi katsoa uudestaan, en muista mitä kävi.
Ainakin jossain dokkarissa koehenkilöt olivat pariskuntia. Naisten piti valita itselleen miellyttävin paita ja valinnat eivät tainneet osua omiin ukkoihin kovinkaan hyvin.
enymmärrä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyyppi 1:
- höpötti koko treffien ajan kaikennäköistä tajunnanvirtaa Turkin historiasta perinnemusiikkiin
- Ei kysynyt minulta yhtään kysymystä tai ottanut vihjettä kun hienovaraisesti yritin ohjata keskustelua tutustumiseen johtavaan suuntaan (kun sain sanan jhonkin väliin)
- Kolmen tunnin illallistreffien jälkeen ei tietänyt minusta edes ikää, ammattia, harrastuksia, hädintuskin nimeä, kun puhui itse 95% ajasta kaiken maailman puutaheinää
Eihän kipinää voi ikinä muodostua jos ei edes yritä tutustua... Treffit oli kuin jonkun youtube-striimaajan tajunnanvirran kuuntelua.
Tyyppi 2:
- Myös höpöttävä papupata, mutta meillä ei ollut siis yhtään mitään yhteistä
- Tyyppi luetteli läpi kaikki extreme-harrastukset benjihypystä triathlon -treeneihin, ja miten kaikki vapaa-aika menee riuhtoessa mihin tahansa suuntaan
Mies oli ystävällinen, iloinen ja aktiivinen, mutta meillä ei tasan tarkkaan olisi ollut mitään yhteistä. Kärjistäen pidän itse neulomisesta ja eräretkeilystä, ja deittimies treenaa jotain triathlonia Papua-Uusi-Guineassa. Ei tullut toisia treffejä.
Pitäiskö sen miehenkin sitten harrastaa neulomista ja eräretkeilyä?
Yhteiset tai yhteensopivat harrastukset ovat parisuhdetta lujittavia asioita. Jos toinen tykkää vaikka matkailusta ja matkailee vuodessa esim. 4 reissua ulkomailla, niin todennäköisesti se haluaa sellaisen puolison, joka tulee mukaan eikä jumita kotona.
En mä halua naista mukaan mun kalastusreissuille, se on MUN harrastus. Aivan hirveää, jos pitäisi olla kokoajan yhdessä ja samat harrastuksetkin vielä.
Minä taas en halua kumppania, joka haluaa saada vapaata parisuhteesta eikä halua olla kanssani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahvia en voi jättää n. 5 mukia pvä kuuma tai kylmäilma
Vierailija kirjoitti:
Siitä tietää ettei ole kemiaa jos sängyssä ajattelee jotain muuta kuin sitä sänkykumppaniaan.
Tätä kemian puutetta ei tarvitse mennä sänkyyn asti kokeilemaan.
Miehenä näkisin, että kypsyys on merkittävin, ja sitä voi olla kaikilla äo- (+/-25) ja koulutustasoilla (+/-1)., mutta liiallinen ero luo etäisyyttä.
No, nuorempana. oma vinoutunut lapsuudessa opittu kiintymyssuhde sai minut työntämään pois miehen joka oli mulle aivan ihana ja huomaavainen. Hän tosin oli hieman epävarma ja kaipasi kovasti sanallista vahvistusta minkä koin typeräksi ja turn offiksi. Ja oli muutenkin laastari, olin yhä exässä kiinni henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ettei ole kemiaa, mutta moni täällä sanoo ulkonäön syyksi. Miksi on alunperinkään alkanut tapailla ihmistä jonka ulkonäkö aiheuttaa vastenmielisyyttä? Ulkonäönhän näkee heti, luonne paljastuu myöhemmin. Onko tapailtava ei-ulkonäöllisesti miellyttävää ihmistä pitääkseen tätä varalla?
Ihmiset tekee oletuksia ulkonäöstä, vaikka näkee pari kuvaa. Kuvat voivat olla vanhoja, tai ne voivat antaa vain osittaisen kuvan totuudesta. Ainoastaan, jos laittaa vähintään 10 tuoretta kuvaa eri kuvakulmista, tilanteista ja joissa näkyy ihminen kokonaan, niin saa melko todenmukaisen käsityksen. Silti toisen olemus voi edelleen olla jotain muuta kuin on ajatellut.
Edellinen kommentoija puhui tapailusta, eli että useamman kerran on tavattu. Kyllähän ekalla tapaamisella selviää vastaako ulkonäkö mielikuvaa ja miellyttääkö se. Miksi siis tavata useamman kerran eli alkaa tapailla ihmistä, joka ei miellytä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos antaa selkeitä syitä kiinnostuksen puutteelle, niin moni mies lähtee niistä riitelemään, ettei ole kunnon syitä tai voi niitä korjata. Sitten sitä asiaa saa jankata vaikka kuinka kauan ja usein joutuu lähtemään uusille treffeille, kun tuo asia on korjattu ja sitten tulee seuraava asia. Siksi mieluummin jotain ympäripyöreää. Harvemmin ne asiat on kuitenkaan sellaisia, että niistä kaikki naiset kaikkoaa, minä vain. Eli ei sen toisen tarvitse korjata itsessään mitään, minä en vain pitänyt hänessä asiasta x.
Niin, jos esim. mies ei kiinnosta seksuaalisesti koska ei ole riittävän pitkä. Vaikka kuinka mies sitä jankuttaisi, että sillä ei voi olla väliä, niin onhan sillä. Ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Jotain toista voi kiinnostaa.
Seksuaalinen kiinnostus ei riipu mistään pituudesta tai muistakaan ulkoisista seikoista - tietysti kohtuuden nimissä, ns. normaalien siistihabituksisten ihmisten kesken. Se on ihan muista asioista kiinni - esimerkiksi sitä kemiasta. Feromoneista.
Ihanko totta? Itse en voisi ajatellakaan seksuaalisesti lyhyttä miestä. Ei vaan kiinnosta.
Mikä on "seksuaalisesti lyhyt mies"?
Kiinnostaako sua siis vain alfat ja pelimiehet?
Alfat, betat, gammat, deltat, sigmat, omegat. Jos määritelmät ovat positiivisia (yleensä ei, kun määrittäjä sotkee liikaa negatiivisia käsityksiään mukaan). Pseudo-tietellisiä kategorioita. Niiden määritelmät eivät suurimmalti osin ole vakiintuneita, eroten toisistaan täysinkin.
En ole koskaan moista fraasia käyttänyt. Kerran joku vastaava oli lähellä, kun meinasin joutua yhden tyypin naiseksi, enkä millään olisi halunnut.
Aivan paniikissa mietin, että miten tästä tilanteesta pääsee eroon. Se jannu oli älyttömän komea, mutta pirun pelottava. Sillä oli liikaa sääntöjä ja odotuksia mitä ja milloin naisen pitää olla ja tehdä. Nuoreksi mieheksi todella jyrkkä. Lisäksi kova komentelemaan. Olin varma, että myöhemmin olisi tullut nyrkistä, kun en olisi totellut.
Sitten multa pääsi tahaton paukku. Löyhkä oli kamala. Deitti katto mua pitkään ja sille nousi todellinen inho kasvoille. "jaaha, tämä oli nyt sitten tässä!" ja lähti älytöntä vauhtia pois. Niin mäkin toiseen suuntaan, se haju oli kamala.
Sen koommin ei näissä merkeissä nähty. Vaikka tulihan se kaupungilla vastaan. Hävetti joka kerta ja silti moikkasin. Se vähän nyökkäs ja nyrpisti nenäänsä.