Lue keskustelun säännöt.
Saan olla miehen mökillä kesällä viikon, muu perhe koko loman
26.06.2022 |
Lyhyesti, mies totesi, että hän aikoo viettää yhden lomaviikon omistamallaan mökillä yksin, yhden lasten kanssa ja yhden viikon voimme olla kaikki yhdessä, koska jos me kaksi olemme pidempään siellä, niin alamme tapella.
Olen tosi loukkaantunut, koen ettei perheestä voi ulkoistaa yhtä ihmistä noin. Tuntuu ikävältä, että äiti saa ikäänkuin armosta olla siellä viikon ja sitten pitää lähteä, ja isä päättää, miten kauan sopii olla.
Ilmoitin siis, etten mene ollenkaan. Myönnän, että hermo kiristyy pidemmmällä tähtäimellä, kun appivanhemmat hääräävät siellä myös, enkä ihan koe olevani maailma hirvein akka, vaikken aina tanssi heidän pillinsä mukaan.
Nyt siis päätin, että kokeilkoon mökkilomaa ihan ilman minua. Varaan oman reissun ja lähden vaeltamaan, mikä on ollut tarkoitus jo pitkään. Ajatuksia?
Kommentit (538)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Kun aplta olisi pitänyt kysyä mitä hän haluaisi kesällä tehdä. Sit jos mies olisi silti valinnut mökkeilyn, olisi hän narsisti sika.
Ap olisi ollut tyytyväinen jos miehensä olisi tanssinut hänen pillin mukaan. Nyt kun näin ei käynyt, hän on voimaantunut ja huomannut että itseasiassa hänen miehensä mökkeillessä on häntä aina alistanutkin. Mutta silti pitää vähän kiukuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä siis saat olla mökillä viikon, lapset kaksi viikkoa.
Keitä ovat ne "muu perhe", jotka saavat olla mökillä koko loman?
Lyhyesti, mies, lapset ja appivanhemmat samassa pihapiirissä sekä miehen siskon perhe vierailevat. Appivanhempien säännöillä mennään, ja niihin olen yrittänyt sopeutua, mutta paha sisu ottaa joskus vallan :D ap
Meillä sama kombinaatio, en näe tässä pienintäkään ongelmaa, että saan olla yksin lomalla. Meillä ei tulisi edes mitään riitoja tuolla, mutta lapsuudenperheen dynamiikka on sellainen, että en tunne oloani kotoisaksi siellä. Vaikka olenkin tervetullut.
Meillä sama. Mulle olon tekee epäkotoisaksi jo se, että miehen lapsuudenperheessä naiset tekee sisätyöt ja miehet ulkotyöt. Meillä kotona on tasaisempi työnjako, mutta lapsuudenperheensä kanssa mies alkaa toimia toisin, myös siksi, että jos yrittää muuta,suvun naiset kuittailee, että väärin kokattu tai siivottu.
Ihan kuten sinäkin perheesi kanssa eikö niin? Yksikään aikuinen ei pakota vanhempiaan muuttamaan käytöstään ja moralisoi, puhumattakaan appivanhemmista.
Mun lapsuudenperhe ei ole mun perhe, olen aikuistunut jo aikoja sitten. En vietä pitkiä aikoja lapsuudenperheen kanssa, toki enemmän kuin mieheni. Emme kumpikaan odota toisiltamme elämistä toistemme appivanhempien säännöillä.
Eli sä et kunnioita muiden tapoja toimia tai tpisten sääntöjä, edes vanhempiesi? Montako kertaa saat kutsun kylään tolla asenteella?
Useammin kuin otan kutsuja vastaan. Johtuu siitä, että kylässä ollessani kunnioitan kyläpaikan tapoja. Mutta se on mulle itselleni sen verran kuormittavaa, että pidän vierailut lyhyinä. Kun tuntee rajansa, elämä on parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Olisiko tyytymätön siihen, että mies on mieluummin mökillä kuin vaimonsa seurassa. Laittaa varmaan miettimään, onko koko parisuhteessa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Kun aplta olisi pitänyt kysyä mitä hän haluaisi kesällä tehdä. Sit jos mies olisi silti valinnut mökkeilyn, olisi hän narsisti sika.
Ap olisi ollut tyytyväinen jos miehensä olisi tanssinut hänen pillin mukaan. Nyt kun näin ei käynyt, hän on voimaantunut ja huomannut että itseasiassa hänen miehensä mökkeillessä on häntä aina alistanutkin. Mutta silti pitää vähän kiukuta.
Sulla on oikeasti tosi vinksahtanut tapa nähdä parisuhde. Veikkaan, ettei omasi ole onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Olisiko tyytymätön siihen, että mies on mieluummin mökillä kuin vaimonsa seurassa. Laittaa varmaan miettimään, onko koko parisuhteessa mieltä.
No jos sen vaimon kanssa mökkeily menee riidaksi niin tottakai siellä mökillä ollaan ilman häntä. Jos parisuhde on kolmesta vkosta kiinni niin sit saa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Kun aplta olisi pitänyt kysyä mitä hän haluaisi kesällä tehdä. Sit jos mies olisi silti valinnut mökkeilyn, olisi hän narsisti sika.
Ap olisi ollut tyytyväinen jos miehensä olisi tanssinut hänen pillin mukaan. Nyt kun näin ei käynyt, hän on voimaantunut ja huomannut että itseasiassa hänen miehensä mökkeillessä on häntä aina alistanutkin. Mutta silti pitää vähän kiukuta.
Sulla on oikeasti tosi vinksahtanut tapa nähdä parisuhde. Veikkaan, ettei omasi ole onnellinen.
En mä puhu parisuhteesta vaan lomajärjestelyistä. Kuinka vinksallaan sun sihde on jos koskaan mies ei saa päättää lomistaan?
Ja kiitos kysymästä, meidän perhe ja parisuhde on onnellinen eikä kukaan saa tällaista vääntöä aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Kun aplta olisi pitänyt kysyä mitä hän haluaisi kesällä tehdä. Sit jos mies olisi silti valinnut mökkeilyn, olisi hän narsisti sika.
Ap olisi ollut tyytyväinen jos miehensä olisi tanssinut hänen pillin mukaan. Nyt kun näin ei käynyt, hän on voimaantunut ja huomannut että itseasiassa hänen miehensä mökkeillessä on häntä aina alistanutkin. Mutta silti pitää vähän kiukuta.
Sulla on oikeasti tosi vinksahtanut tapa nähdä parisuhde. Veikkaan, ettei omasi ole onnellinen.
En mä puhu parisuhteesta vaan lomajärjestelyistä. Kuinka vinksallaan sun sihde on jos koskaan mies ei saa päättää lomistaan?
Ja kiitos kysymästä, meidän perhe ja parisuhde on onnellinen eikä kukaan saa tällaista vääntöä aikaiseksi.
Ap:n mies on tainnut jo vuosia saanut olla se, joka on päättänyt, että mökillä ollaan. Ap on taipunut siis jo liian pitkään siihen, että mies päättää lomista ja nyt hänelle on rajat tulleet vastaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Olisiko tyytymätön siihen, että mies on mieluummin mökillä kuin vaimonsa seurassa. Laittaa varmaan miettimään, onko koko parisuhteessa mieltä.
No jos sen vaimon kanssa mökkeily menee riidaksi niin tottakai siellä mökillä ollaan ilman häntä. Jos parisuhde on kolmesta vkosta kiinni niin sit saa olla.
Eikös se mies ollut mökillä myös etätöissä ja ap hoitanut sillä aikaa lapset. Melkoinen vastuunpakoilija, milloin ap saa samanlaisen irtioton vastuistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tulee riitaa ja hermot kiristyy, niin eikö tuo ole just hyvä ratkaisu. Toki asian olisi voinut esittää muutenkin kuin käskynä, yleensä suhteessa keskustellaan asiat.
On! Nyt lapset ovat isompia eivätkä tarvitse äitiä yhtä paljon. Olen pelannut toisten säännöillä lomat, koska lasten on mielestäni ollut hyvä olla lähellä sukua jne., ja se sekä väsymys ja omien tarpeiden hylkääminen ovat ilman muuta aiheuttaneet välillä kiukkua. Miehen mielestä olen vaikea, kun hermot on tässä tilanteessa mennyt, eikä hän pysty näkemään omia vanhempiaan objektiivisesti.
Minusta taas tuntuu, että melkein itkettää. Henki kulkee ja selkä on suorana, oon ylpeä itsestäni. Ap
Se on miehen mökki, joka hän on ilmeisesti perinyt suvultaan, ja on suvun mökkien kanssa samassa rykelmässä.
Jos et tule suvun kanssa toimeen, se ei edes ole sinua varten se mökki. Ei sitä voi siirtää jonnekin minne sinä haluat. Jos suku ja mökkiyhteiselo on miehelle tärkeä, se tuskin tuli sinulle nyt yhtäkkiä yllätyksenä.
Miksi et vuokraa sellaista mökkiä kun haluat, ja sano että lomaillaan ilman sukua pari viikkoa?
Ja miksi edes haluaisit sille mökille, kun kaikki olennainen siinä sinua sylettää?
Oikeasti haluaisit että teillä olisi samanlainen mökki, vain sinulle, ilman sukulaisia. Jos teillä olisi sellaiseen varaa, teillä olisi se jo. Joten teillä on mökki vain miehesi suvun ansiosta ja heidän maista.
Choosing beggars.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Olisiko tyytymätön siihen, että mies on mieluummin mökillä kuin vaimonsa seurassa. Laittaa varmaan miettimään, onko koko parisuhteessa mieltä.
No jos sen vaimon kanssa mökkeily menee riidaksi niin tottakai siellä mökillä ollaan ilman häntä. Jos parisuhde on kolmesta vkosta kiinni niin sit saa olla.
Mä lakkasin ottamasta edes lomaa yhtaikaa puolison kanssa, kun ei yhtään saanut tehdä mitä itse halusi, ja jos hän armosta tuli mukaan, oli koko ajan inhottava jahaastoi riitaa minulle, mun ystäville ja mun sukulaisille.
On muuten eron enteet.
Muistanpa taas miksi erosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Olisiko tyytymätön siihen, että mies on mieluummin mökillä kuin vaimonsa seurassa. Laittaa varmaan miettimään, onko koko parisuhteessa mieltä.
No jos sen vaimon kanssa mökkeily menee riidaksi niin tottakai siellä mökillä ollaan ilman häntä. Jos parisuhde on kolmesta vkosta kiinni niin sit saa olla.
Eikös se mies ollut mökillä myös etätöissä ja ap hoitanut sillä aikaa lapset. Melkoinen vastuunpakoilija, milloin ap saa samanlaisen irtioton vastuistaan?
No, näinpä. Minulla ei ole paikkaa, minne mennä. Jos olen kotona ollut yksin, olen tehnyt suursiivouksen ja etätöitä. En ole pahoillani, mutta moni asia muuttuu nyt, koko dynamiikka. Ei ole muuta tietä eteenpäin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Olisiko tyytymätön siihen, että mies on mieluummin mökillä kuin vaimonsa seurassa. Laittaa varmaan miettimään, onko koko parisuhteessa mieltä.
No jos sen vaimon kanssa mökkeily menee riidaksi niin tottakai siellä mökillä ollaan ilman häntä. Jos parisuhde on kolmesta vkosta kiinni niin sit saa olla.
Eikös se mies ollut mökillä myös etätöissä ja ap hoitanut sillä aikaa lapset. Melkoinen vastuunpakoilija, milloin ap saa samanlaisen irtioton vastuistaan?
Varmaan silloin kun tekee etätöitä, oisko? Ja tokalla lomaviikollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tulee riitaa ja hermot kiristyy, niin eikö tuo ole just hyvä ratkaisu. Toki asian olisi voinut esittää muutenkin kuin käskynä, yleensä suhteessa keskustellaan asiat.
On! Nyt lapset ovat isompia eivätkä tarvitse äitiä yhtä paljon. Olen pelannut toisten säännöillä lomat, koska lasten on mielestäni ollut hyvä olla lähellä sukua jne., ja se sekä väsymys ja omien tarpeiden hylkääminen ovat ilman muuta aiheuttaneet välillä kiukkua. Miehen mielestä olen vaikea, kun hermot on tässä tilanteessa mennyt, eikä hän pysty näkemään omia vanhempiaan objektiivisesti.
Minusta taas tuntuu, että melkein itkettää. Henki kulkee ja selkä on suorana, oon ylpeä itsestäni. ApSe on miehen mökki, joka hän on ilmeisesti perinyt suvultaan, ja on suvun mökkien kanssa samassa rykelmässä.
Jos et tule suvun kanssa toimeen, se ei edes ole sinua varten se mökki. Ei sitä voi siirtää jonnekin minne sinä haluat. Jos suku ja mökkiyhteiselo on miehelle tärkeä, se tuskin tuli sinulle nyt yhtäkkiä yllätyksenä.
Miksi et vuokraa sellaista mökkiä kun haluat, ja sano että lomaillaan ilman sukua pari viikkoa?
Ja miksi edes haluaisit sille mökille, kun kaikki olennainen siinä sinua sylettää?
Oikeasti haluaisit että teillä olisi samanlainen mökki, vain sinulle, ilman sukulaisia. Jos teillä olisi sellaiseen varaa, teillä olisi se jo. Joten teillä on mökki vain miehesi suvun ansiosta ja heidän maista.Choosing beggars.
Kivempi oma luukku kuin vieras palatsi. Ap on joustanut miehen, lasten ja tämän suvun vuoksi. Ymmärrän, että suututtaa olla se, joka aina joustaa. Ja vielä jos sitä ei arvosteta, vaan mitätöidään väitteillä, että ap on onnekas saadessaan olla vieraalla mökillä huonossa seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Olisiko tyytymätön siihen, että mies on mieluummin mökillä kuin vaimonsa seurassa. Laittaa varmaan miettimään, onko koko parisuhteessa mieltä.
No jos sen vaimon kanssa mökkeily menee riidaksi niin tottakai siellä mökillä ollaan ilman häntä. Jos parisuhde on kolmesta vkosta kiinni niin sit saa olla.
Eikös se mies ollut mökillä myös etätöissä ja ap hoitanut sillä aikaa lapset. Melkoinen vastuunpakoilija, milloin ap saa samanlaisen irtioton vastuistaan?
Varmaan silloin kun tekee etätöitä, oisko? Ja tokalla lomaviikollaan.
Tarina ei kyllä kerro, että ap:lla olisi etätöitä ja niiden jälkeistä lapsivapaata omaa aikaa m
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Olisiko tyytymätön siihen, että mies on mieluummin mökillä kuin vaimonsa seurassa. Laittaa varmaan miettimään, onko koko parisuhteessa mieltä.
No jos sen vaimon kanssa mökkeily menee riidaksi niin tottakai siellä mökillä ollaan ilman häntä. Jos parisuhde on kolmesta vkosta kiinni niin sit saa olla.
Eikös se mies ollut mökillä myös etätöissä ja ap hoitanut sillä aikaa lapset. Melkoinen vastuunpakoilija, milloin ap saa samanlaisen irtioton vastuistaan?
No, näinpä. Minulla ei ole paikkaa, minne mennä. Jos olen kotona ollut yksin, olen tehnyt suursiivouksen ja etätöitä. En ole pahoillani, mutta moni asia muuttuu nyt, koko dynamiikka. Ei ole muuta tietä eteenpäin. Ap
😅 No voi luoja. Kuka sua on käskenyt siivoamaan? Kuka sua on estänyt lähtemästä etätöihin johonkin?
no ei mulle todellakaan tule mitään ajatuksia sun ja sun miehesi asioissa.
elätte nyt niinkuin parhaaksi näette.
mutta kiva, että annat appivanhemmille lomaa itsestäsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Olisiko tyytymätön siihen, että mies on mieluummin mökillä kuin vaimonsa seurassa. Laittaa varmaan miettimään, onko koko parisuhteessa mieltä.
No jos sen vaimon kanssa mökkeily menee riidaksi niin tottakai siellä mökillä ollaan ilman häntä. Jos parisuhde on kolmesta vkosta kiinni niin sit saa olla.
Eikös se mies ollut mökillä myös etätöissä ja ap hoitanut sillä aikaa lapset. Melkoinen vastuunpakoilija, milloin ap saa samanlaisen irtioton vastuistaan?
Varmaan silloin kun tekee etätöitä, oisko? Ja tokalla lomaviikollaan.
Tarina ei kyllä kerro, että ap:lla olisi etätöitä ja niiden jälkeistä lapsivapaata omaa aikaa m
2.vko mies mökillä lasten kanssa. Siinä ole hyvä
Minä olen ymmärtänyt ap:n viesteistä, että hän on tähän asti ollut se, joka joustaa. On mökkeilty aina miehen suvun naapurissa, jotta lapset saavat olla tekemisissä suvun kanssa. Mies on tehnyt mökiltä käsin etätöitä ap:n hoitaessa sillä välin arjen lasten kanssa. En muista missään viestissä olleen, että ap:lla olisi etätyömahdollisuutta. Ap on jo keväällä ottanut puheeksi, että haluaisi kesälomalla tehdä jotakin muutakin kuin mökkeillä, esim. käydä jossakin lyhyellä kotimaan reissulla. Minusta ei mikään kohtuuton vaatimus tehdä jokin muutaman päivän reissu perheen kanssa. Mies ei ole tästä suostunut puhumaan keväällä eikä myöhemminkään, vaan on nyt ilmoittanut, että hän on lomansa mökillä, ja ap voi olla siellä viikon.
Minusta tässä nimenomaan mies voisi katsoa peiliin ja pohtia, olisiko nyt se hetki, kun myös hän joustaa ja tekee lomalla perheen kanssa välillä jotain muuta edes pari päivää kuin lomailee mökillä oman sukunsa ympäröimänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas ihan surullinen fiilis ap:n puolesta näistä kommenteista. Huomaa, että jossain suvuissa vanha miniöidenmollausperinne kukoistaa.
"Miniä ei ole ihminen eikä tamma hevonen" sanoi vanha kansa.
Itse oon kasvanut tosi yhteisöllisessä suvussa ja varsinkin nyt aikuisena arvostan puolisoita, jotka siihen sopeutuivat. Se vaatii todella paljon viettää kesiä puolison sukulaisten keskellä, kun heillä on ne yhteiset vuosien aikana muodostuneet tavat olla yhdessä.
Eihän se nyt ole miniöiden mollausta, jos todetaan, että sen uutena mukaan tulevan pitää pystyä sopeutumaan sen alkuperäisen mökkeilijäkunnan tapoihin, eikä olettaa, että koko miehen suku muuttaa omat tapansa ja perinteensä sukumökillään miniän tapoihin sopiviksi. Miniän perheen mailla ja sukujuhlissa sitten toisin päin. Jostain syystä vävypojilta tuo talon tapoihin sopeutuminen onnisttuu mutkattomasti, mutta osa miniöistä kuvittelee, että ne oman suvun perinteet pitää saada iskostetua ihan joka paikkaan ja kaikkien muiden tulee joustaa tavoissaan.
Tässä tapauksessa suhteet on jo lähteneet siten vinksalleen, että ap on sopeutunut liian pitkään siihen, että lomat vietetään miehen suvun kanssa ja ehdoilla. Harvaa kiinnostaisi sopoeutua vuorokautta pidempään. Monissa suvuissa myös naisiin kohdistetaan erilaisia vaatimuksia kuin miehiin, joten vävyn osa on parempi kuin miniän.
Aika montaa kiinnostaa sopeutua sukulaisten toiveisiin, varsinkin vanhenevien sukulaisten. Millainen ihminen ei auta vanhenevia vanhempiaan vain siksi, että on omakin ydinperhe?
Auttaminen on eri asia kuin ehdoilla eläminen ja lapsuudenperheen asettaminen tärkeämmäksi kuin oma puoliso.
Ap ei ole kuvannut yhtäkään tällaista asiaa.
Se, että mies suunnittelee lomansa yksin ajatuksella, että maksimoi vanhempien kanssa käyettävän ajan, on jo sitä. Ja kehtaa olettaa, että puoliso tulee paikalle ajankohtana, jonka hän ilmoittaa.
Hän maksimoi omalla mökillä oloajan, ei vanhempiensa kanssa oloaikaa. Puolisonsa ei viihdy mökillä, olisiko ollut parempi suoraan sanoa, että pysy koko kesä poissa?
Parisuhteeseen kuuluu usein se, että huomioidaan puolison tarpeet Mitä ap on tähän saakka tehnyt, ylipäänsä menemällä sinne mökille. Varmasti tässä kohtaa onkin viisasta, että ap ei enää myöskään huomio kesää suunnitellessaan miestä, vaan miettii vain, missä tahtoo olla. Eikä se paikka ole miehen mökki.
Jo otsikko kertoo että ap haluaisi olla mäkillä enemmän, huomaatko? Ei häntä sinne ole pkotettu tähänkään asti, jiten ei se todellakaan ole mikään uhraus.
Ymmärsin, että hän haluaa viettää aikaa miehensä kanssa ja perheenä, ei välttämättä mökillä.
Mies käytöksellään nyt osoittaa, ettei halua viettää aikaa ap:n ja oman perheensä, mökillä olo on hänelle tärkeämpää.
Ap hyvä, ei tuollaiseen mieheen kannata panostaa. Ota itsellesikin nyt vapautta ja myös sitä lapsivapaata.
Se mies on vkon lasten kanssa siellä ja olisi vkon perheenä ellei ap nyt olisi tollanen martyyri. Mökillä olo on kuule aika monelle tärkeää, miksi vuokrailla mökkejä ja riekkua Lintsillä jos on oma mökki missä olla?
Ei se mökki ole onni ja autuus. Ainakaan ap ei siellä viihdy, miksi siis pilata oma viikko menemällä sinne
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.
Olisiko tyytymätön siihen, että mies on mieluummin mökillä kuin vaimonsa seurassa. Laittaa varmaan miettimään, onko koko parisuhteessa mieltä.
No jos sen vaimon kanssa mökkeily menee riidaksi niin tottakai siellä mökillä ollaan ilman häntä. Jos parisuhde on kolmesta vkosta kiinni niin sit saa olla.
Eikös se mies ollut mökillä myös etätöissä ja ap hoitanut sillä aikaa lapset. Melkoinen vastuunpakoilija, milloin ap saa samanlaisen irtioton vastuistaan?
No, näinpä. Minulla ei ole paikkaa, minne mennä. Jos olen kotona ollut yksin, olen tehnyt suursiivouksen ja etätöitä. En ole pahoillani, mutta moni asia muuttuu nyt, koko dynamiikka. Ei ole muuta tietä eteenpäin. Ap
😅 No voi luoja. Kuka sua on käskenyt siivoamaan? Kuka sua on estänyt lähtemästä etätöihin johonkin?
Apn kommentit sopii kyllä kaikki tähän:
Voima, joka ohjaa marttyyrin toimintaa, on halu saada kiitosta ja kunniaa.
Marttyyri on kiitosnarkkari, joka tarvitsee päivittäisen huomionsa.
Voi syntyä suorastaan myyttisiä tarinoita siitä, kuinka Sirpa hoitaa kaiken ja tekee valojen sammuttua muidenkin hommat.
Marttyyri saattaa myös aidosti uskoa tekevänsä kaiken toisten, esimerkiksi lapsensa, parhaaksi ja hänestä on käsittämätöntä, jos lapsi näkee tämän hyvän tarkoituksen toisin.
marttyyri luettelee muille kiireitään ja vastaa työsähköpostiin illalla kello 23.05 ja pitää seuraavana päivänä huolen siitä, että kaikki saavat asiasta tietää.
Näin voi syntyä suorastaan myyttisiä tarinoita siitä, kuinka Sirpa hoitaa kaiken ja tekee valojen sammuttua muidenkin hommat.
Jos muut eivät tätä uhrautumista ymmärrä, hän ei vaadi äänekkäästi arvostusta.
Siinä tilanteessa hän laittaa alahuulen rullalle, alkaa mököttää ja hautoa kostoa, josta kaikkien pitäisi huomata, että nyt Sirpa on suuttunut. Tämän jälkeen alkaa hyvittelyprosessi: tuodaan Sirpalle pullaa, niin ehkä hän on jo huomenna paremmalla tuulella.
No sitähän tässä on ihmetelty, miksi AP valittaa siitä, että ei pääse koko kesäksi kärsimään mökille, jossa ei viihdy.