Tunnetko koskaan sääliä siitä, että köyhän perheellä ei ole varaa siihen, mistä itse pääset osalliseksi?
Ollessani perheeni kanssa kaikilla mukavuuksilla varustetulla järvenrantamökillä ja tuntiessani, kuinka saan voimaa luonnon keskellä ja akut latautuvat, ajattelen välistä, että hyvää se tekisi myös köyhälle perheelle. Onko sinulla joskus vastaavia tunteita hyväosaisuudestasi?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
En sääli. Mutta jollain tavalla ihmettelen niitä, joiden elämä tuntuu olevan täynnä riitaa ja hankalia ihmissuhteita. Hienolla veneellä pidetään mykkäkoulua. On exiä ja nyxän hankalia lapsia, joista naama mutrulla valitetaan kaverille puhelimessa sen hienon mökin kuistilla. Että ei niinkuin oteta omaa elämää omiin käsiin, iloita siitä kaikesta mikä on hyvin. Ja pidetään ihmeellisiä rajoituksia itsellä, että ei saa tehdä jotain koska ei ole enää nuori, ei saa vaikka matkustaa tai ajaa moottoripyörällä "vaikka on aina halunnut". Poltetaan rahaa turhaan kosmetiikkaan tai huulitäytteisiin tai tekniikkaan liian kosteisiin baari-iltoihin. Ja ollaan kateellisia niille, jotka elää vaatimattomasti ja hankkii sellaisia asioita, jotka tuovat elämään iloa.
Vaikka tuossa on vähän kärjistystä, niin pohjalla on kuitenkin hyvä pointti. Itsekin olen huomannut, että rikkailla kuluu usein aikaa ja energiaa sen rikkaan kulissin ylläpitämiseen ja muita varten elämiseen eikä keskitytä siihen mitä itse oikeasti haluaa. Tavallaan rikkaaseen elämään kuuluu asiat a+b+c ja nämä sitten koetaan pakollisiksi riippumatta siitä, että haluaako niitä itse vai ei.
En tunne. Minimirahoilla on eletty niin pitkään, että jos joskus saadaan johonkin reissuun säästettyä tai osataan tehdä pieniä irtiottoja arjesta ilman rahallista panostusta, niin ollaan se ansaittu ja jokainen voi itse sellaisia tehdä myös, jos ne priorisoi tarpeeksi korkealle.
Joitain lapsia säälin, koska he eivät ole osaansa valinneet ja etenkin lapset vertaavat itseään muihin samanikäisiin. Heillä ei tulevaisuuskaan välttämättä ole kovinkaan auvoinen geeniperimän ja ympäristön vaikutuksen seurauksena.
näin kirjoitti:
Joitain lapsia säälin, koska he eivät ole osaansa valinneet ja etenkin lapset vertaavat itseään muihin samanikäisiin. Heillä ei tulevaisuuskaan välttämättä ole kovinkaan auvoinen geeniperimän ja ympäristön vaikutuksen seurauksena.
Lapsille on harrastustukia ja vanhemmat voivat hakea tuettuja lomia. Joten ihan kaikesta eivät hekään jää paitsi. Meillä ei olisi ollut varaa lapsen harrastukseen ilman MLL:n harrastustukea. Totta kai näitä pitää sitten osata hakea ja kaikkien vanhemmilla ei ole edes siihen taitoja/tietoa.
Eilen vähän säälitti kun puistossa musta tyttö meni talvikengissä näillä helteillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI. Köyhä voi tehdä saman kuin minä, eli rakentaa omaisuutensa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.
t:olen myös ollut joskus köyhä.
Rakentaa omaisuutensa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti = Päästä rikkaisiin naimisiin!
Tuo on kyllä yleinen harhaluulo. Naisetkin tienaavat tänäpäivänä huimia summia tietyissä töissä tai pyörittämällä omia yrityksiään. Yhä enemmän myös miehet jäävät kotiin lasten kanssa ja naiset menevät töihin.
Ei tuossa mainittu sukupuolta, se oli sun oma oletuksesi.
En sääli. Mutta jollain tavalla ihmettelen niitä, joiden elämä tuntuu olevan täynnä riitaa ja hankalia ihmissuhteita. Hienolla veneellä pidetään mykkäkoulua. On exiä ja nyxän hankalia lapsia, joista naama mutrulla valitetaan kaverille puhelimessa sen hienon mökin kuistilla. Että ei niinkuin oteta omaa elämää omiin käsiin, iloita siitä kaikesta mikä on hyvin. Ja pidetään ihmeellisiä rajoituksia itsellä, että ei saa tehdä jotain koska ei ole enää nuori, ei saa vaikka matkustaa tai ajaa moottoripyörällä "vaikka on aina halunnut". Poltetaan rahaa turhaan kosmetiikkaan tai huulitäytteisiin tai tekniikkaan liian kosteisiin baari-iltoihin. Ja ollaan kateellisia niille, jotka elää vaatimattomasti ja hankkii sellaisia asioita, jotka tuovat elämään iloa.