Lue keskustelun säännöt.
Miksi joillekin keski-ikäisille oma ikä on niin vaikea asia?
25.06.2022 |
Heti alkuun: kaikille keski-ikäisille oma ikä ei ole vaikea asia, mutta olen törmännyt moniin, joille on. Sekä naisiin että miehiin. On tullut vastaan mm. seuraavaa:
-Ei suostuta kertomaan omaa ikää tai mitään iän paljastavaa yksityiskohtaa. Ei suostuta vaikka kertomaan, minä vuonna on pääsy ripille/kirjoitettu ylioppilaaksi tms, mistä voisi laskea ihmisen iän. Loukkaannutaan, jos joku kysyy ikää.
-Eräs nelikymppinen nainen loukkaantui, kun hänelle ihmeteltiin, miten hänellä voi olla jo aikuinen tytär. Nainen oli saanut esikoisensa 23-vuotiaana, mikä on ihan tavallinen ikä lapsen saamiseen.
-Painotetaan, kuinka nuoria ja viriilejä vielä ollaan. Monet kuvailevat, miten ovat paljon paremmassa kunnossa kuin nuorena ja jaksavat paljon paremmin. Ei myönnetä, että keho ei enää pystyisi kaikkeen/kaikkea ei enää jaksa. Minusta on luonnollista, että keho ikääntyy eikä iän karttuessa enää taivu kaikkeen, mihin nuorempana taipui.
-Osa painottaa olevansa nuori ja seksikäs. Pukeudutaan paljastavasti, vihjaillaan aktiivisesta seksielämästä jne. Kuvaillaan, kuinka nuoremmat ovat varmasti kiinnostuneita heistä vielä seksuaalisessa mielessä ja osa yrittää löytää huomattavasti itseään nuorempaa seuraa.
-Vaihdevuodet ovat osalle täysin tabu: kärsitään voimakkaista oireista esim. viisikymppisenä, mutta täysin kielletään asia. Tämä on minusta todella surullista, että asiaa pitää jotenkin peitellä. Omalla äidilläni oli vaikeat vaihdevuodet ja suhtaudun empaattisesti tuohon elämänvaiheeseen. Yhtä luonnollinen vaihe kuin murrosikä, en ymmärrä, miksi sitä pitäisi peitellä.
Olen itse kolmekymppinen ja en ymmärrä, miksi osalle keski-ikäisistä oma ikä on niin vaikea asia. Kaikille tulee ikää ja ei sitä loputtomiin asti kukaan ole nuori eikä tarvitsekaan olla. En minäkään miellä itseäni enää nuoreksi, olen ihan aikuinen ja hyvä niin. En loukkaannu, jos minua joku sanoo rouvaksi, sitähän minä olen. Ei iän karttuminen silti tarkoita, että olisi jotenkin huono. Kyllä vanhemmallakin ihmisellä voi olla energiaa, intoa uusiin asioihin ja seksielämää. Vaikka viisikymppinen ei ole nuori, niin ei viisikymppinen ole mitenkään vanha, monella on vielä vuosikymmeniä elämää edessä. Keski-ikä tuntuu olevan osalle kuin kirosana, vaikka minusta tuossa elämänvaiheessa on paljon hyvää: on elämänkokemusta, viisautta ja jaksamista.
Mistä johtuu, että monelle keski-ikäiselle oma ikä on niin vaikea asia? Entä voiko tuon joidenkin keski-ikäisten vaikean suhtautumisen omaan ikäänsä jotenkin välttää? En haluaisi itse suhtautua ikääni noin.
Kommentit (81)
Oma kuolevaisuus pelottaa. Moni jää sukunsa vanhimmaksi, kun iäkkäät vanhemmat kuolevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin oma ikääntyminen on mahdoton asia hyväksyä.
Ei minulle ikä ole vaikea asia. Ja vaihdevuosistakin puhun sujuvasti. Vaikeaa on katsoa, kun keho rapistuu. Vaikka liikun samoin kuin ennen, ja olen vähentänyt syömistä, niin vartalon muoto muuttunut jotenkin löysäksi ja ei-kimmoisaksi.
Ja tosiaan, tuo kuolevaisuus on iskenyt ekaa kertaa elämässä tajuntaan. Siis oikeesti.
N53
Minusta taas näyttää, että viimeistään viiskymmentä täytettyään suurin osa viimeistään relaa. En tarkoita, ettei vaikka mikä voisi surettaa (kuuluu prosessiin), mutta hyvällä tavalla ollaan jo omia itsejään ja luovutaan nuorekkuuden tavoittelusta. Toiset kertovat hyvinkin ylpeinä ikänsä. En ihan tajua aloittajan pointtia, tai tietenkin meitä kaikenikäisiä mahtuu moneen junaan. Toisissa ei myöskään ikä näy samalla tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunnassa hehkutetaan nuoruutta niin paljon. Suurin synti on ikääntyminen.
Tajuat sen kyllä n. 15 vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joillekin oma ikääntyminen on mahdoton asia hyväksyä.
Sanotaan että mitä narsistisempi (eli ekäkypsempi, infantiilimpi, alkeellisempi) luonne, sitä vaikeampaa ikääntyminen on. Nämä tyypit eivät kehity, jalostu tai kypsy, koska eivät pysty siihen. Sen sijaan kompensoivat kaikin mahdollisin keinoin iän vääjäämättä tuomia muutoksia ja luopumista.
Se että tästä halutaan tehdä normaalia ja valtavirtaa on huolestuttavampi asia. Mutta henkisellä pahoinvoinnilla ja kaikenlaisilla kelpaamattomuuden peloilla tämä meidän talouspaskamme pyörii. Ei sillä tunnu olevan moraalia. Mitä pahemmin pihalla (itsestään) jengi on, sen parempi bisneksille.
Ei tule ajateltua koko ikää. Tyytyväinen elämään, jaksan urheilla, tehdä mitä milloinkin huvittaa. Tapailen mukaan samanoloista miestä ja usein vitsaillaan vaan vanhenemisesta, ei pipo kiristä yhtään sen suhteen. Pitää nauttia, ei murehtia. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 40 ja ei minusta ole kiva olla tämänikäinen. En minä sillä elämänkokemuksella mitään tee, ei ne kokemukset ole suurimmaksi osaksi olleet edes hyviä. Oli kivempi olla nuori ja naiivi. En tiedä miksi nyt erityisesti pitäisi pitää siitä että ulkonäkö rapistuu, jaksaminen heikkenee, alkaa kokea enemmän ikään perustuvaa syrjintää työ-ja miesmarkkinoilla, läheiset alkaa kuolla...
Minusta on huolestuttavaa, että liikunnan harrrastamista pidetään jonakin epätoivoisena nuoruuden tavoitteluna. Kuitenkin huono fyysinen kunto on iso kansanterveydellinen ongelma. Moni jättää liikkumisen, kun ajattelee, että se kuuluu nuorille. Vaikeista vaihdevuosista kirjoitetaan nykyään paljon. Toivoisin myös juttua oireettomista vaihdevuosista. Itselläni oli säännölliset kuukautiset 57 ikävuoteen asti, sitten ne loppuivat. Ei mitään oireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole oikein saanut mitään aikaan, ei ole mielekkäässä työssä tai on syrjäytynyt, ei kavereita, ei lapsia, ei puolisoa, niin 40v oli ainakin itselle paha paikka. Olen käytännössä samalla viivalla elämässä kuin kaksikymppiset, mutta 20 vuotta vanhempi. No niillä on kyllä useimmiten ajokortti jo, minulla ei ole. Käytännössä jos ei ole sopeutunut yhteiskuntaan, niin ikäkriisi tulee kohtalaisella varmuudella.
M41
Minä olen onnellinen täytettyäni 40. Kai siksi, että koko elämäni minuun on kohdistunut holhoamista suvun ja työkavereidenkin taholta. Nyt olen vihdoin kypsässä iässä, kiistatta aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun eräs läheinen kuoli juuri ennen 40 ikävuotta, tajusin että vanheneminen on etuoikeus.
Juuri luin jonkun jenkkitutkijan toteamuksen, että vaihdevuodet ovat ihan turhia ja että niitä ei edes ole muilla nisäkkäillä kuin valailla ja ihmisillä. Että niillä ei ole mitään tarkoitusta. Siksi kehitelläänkin nykyään kaikenlaista tutkimusta joilla vaihdevuodet voisi lopettaa kokonaan. Kun nykyään naisen pitää olla fyysisesti vanha vuosikymmeniä vaihdevuosien jälkeen, ihan turhaan.
Ei ikääntymisessä ole itsessään mitään hyvää. Ihmisellä voi olla hyviä asioita elämässään minkä ikäisenä vain, myös keski-ikäisenä, mutta mitään niistä ei ole ikä tuonut mukanaan.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnassa hehkutetaan nuoruutta niin paljon. Suurin synti on ikääntyminen.
Jokainen voi sitten omalta kohdaltaan miettiä, miten pitkälle tuota harhaista joukkohulluutta haluaa pönkittää.
Kuitenkin yhä useampi nuori tuolla narkkaa, putoaa kärryiltä, tuhoaa itseään koska ei keksi elämälleen suuntaa eikä tarkoitusta. Eipä tuo nuoruuskaan (mainoskuvien takana) kovin houkuttavalta näytä. Saalistajat siihen päälle vielä kyttäämään. Jos hyvin arpa osuu, hyvä perhe suojaa ja suojelee, mutta kurjempi juttu niilä, joista kukaan ei ole kiinnostunut. He tarttuvatkin sitten ihan mihin tahansa käsiin osuvaan lohtuun.
En tiedä, miten tämä maailma saataisiin raiteilleen. Luultavasti jonkun todellisen katastrofin kautta, koska se on nyt selkeästi valittu suunta. Valheita valheiden päälle vapaus otsikkonaan.
Sellainen elinvoimaisuus katoaa. En ole koskaan kieltänyt ikääni mutta oma olemus ja tyyli on vaikea muodostaa kun keho rapistuu ja hiukset ohenee. En halua olla mikään tantta-täti, mutten mikään nuorisokaan kuuluva. Kuulun siihen joukkoon jolla on huono vartalonmalli kaikilta osin. Se on sitä myös laihana mutta kun painoa tulee niin ei se siitä ainakaan parane. Olen kärsinyt vartalostani koko ikäni koska se on surkea, eikä se todellakaan iän myötä ole siitä parantunut.
Kyse ei ole vain ulkonäköön keskittymisestä vaan kokonaisuudesta. Mutta ikääni en ole koskaan keltään kieltänyt mutta en sitä nyt suuna päänä kellekkään toitotakkaan.
Mäkin ihmettelen samaa. Itselläni arvostus on suurempaa vanhempia ihmisiä kohtaan, koska iän ja elämänkokemuksen mukanaan tuomia hyviä asioita on niin paljon. Suorastaan vieroksun tuollaista iän ym.häpeämistä. Enemmän se nuoruuden ikuinen tavoittelu on myötähäpeää herättävä asia kuin keski-ikä.
Itse olen 44 ja onnellisimmillani. On vapauttavaa, kun ei enää koske samat odotukset ja paineet kuin nuorempia ja saa elää juuri omannäköistä elämää. Ei ole mitään "fomoa", mistä eilenkin mediassa kirjoitettiin ja sekin on ihanaa. Rauhallinen ja tasapainoinen olo, en koe muuttuneeni missään määrin näkymättömäksi.
Näen kyllä median osuuden tässäkin asiassa vahingollisena. Nyt jos joku media haluaisi olla edistyksellinen, edelläkävijä alkaisi tehdä juttuja keski-iästä uutena mustana. Keski-ikäiset elää monenlaisia elämiä, joista voisi nuoremmatkin ammentaa vaikka mitä oppeja. Esim.monet ovat kasvaneet pois ylisuorittamisesta ja perfektionismista, löytäneet itsensä ja sopivan elämän. Paljon olisi koko kulttuurillammekin keski-ikäisiltä ammennettavaa! Sanokaa mun sanoneen; nuoruuden tavoittelu menee vihdoin pois mediatrendinä ja keski-iästä tulee uusi musta!
Kannattaa tutustua suomalaiseen uranuurtavaan pitkittäistutkimukseen, missä mm.40 > naiset ovat onnellisimmillaan. Lapset on tehty, kasvaneet ja omanlaisensa vapaus koittaa! :)
Paras ikä on 16...35 v.
50 v on jo wanha.
Wanhana tulee väsymys ja sairaudet.
Siksi ihmiset eivät pidä vanhenemisestaan.
Ei ole vaikea asia. Mutta se on myönnettävä kun tänä vuonna tulee 50 täyteen, että on alkanut miettiä paljonko elämää on jäljellä. Nuorena ei usko edes kuolevansa joskus.