Soitin aamulla töihin ja ilmoitin äkillisestä sairaslomastani ja puhelimesta kuului suoraa huutoa

Vierailija kirjoitti:

Tämä on työnantaja syy, koska henkilökuntamitoitus on vedetty niin tiukille säästösyistä. Tällainen pakkotyösysteemi myös lisää työpaikkakiusaamista ja sellaista pelailua, mitä ketjussa kuvataan. On ihme, että kukaan enää suostuu hoitoalalle. Mun äiti oli perushoitaja, ja opin jo penskana, että menen mieluummin vaikka p-aa lapioimaan kuin hoitoalalle.

Joskus viisi vuotta sitten kun minä vielä olin alalla, tulijoita olisi vielä ollut. Silloin kuitenkin tuijotettiin tiukasti vakansseja ja talouslukuja ja vastattiin, ettei voida palkata enempää työvoimaa ja luotettiin siihen, että jo talossa olevat vakkarit hoitavat puutosvuorot. Nyt tuo ajattelu on kostautunut viime vuosina. Ne vähäisetkin työntekijät ovat ottaneet hatkat, eivätkä uskalla enää palata koskaan takaisin, koska pelkäävät joutuvansa takas siihen helvettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen pointti on, että rivihoitajat on nykyään toimessa, ei virassa. Esihenkilöt on virassa. Vain virkahenkilö voidaan määrätä töihin. Toimihenkilöä ei. Eli jos ketään ei oikeasti rivihoitajista löydy, työnantaja voi määrätä virantekijän työhön ilman työaikarajoituksia tms. Toimihenkilöä ei voi määrätä.

Sote-alalla työnantajalla on oikeus määrätä työhön. Sitä kutsutaan hätätyöksi, josta maksetaan korvaus. Yleensä ensin pyydetään työvuoroon, ja usein saa hälytysrahan, jos joutuu joustamaan. Jos kukaan ei vapaaehtoisesti suostu, on esihenkilöllä oikeus määrätä työhön. Sen sijaan sillä pomolla itsellään ei yleensä ole velvollisuutta tehdä asiakastyössä hätävuoroja. Hänet voidaan kyllä määrätä esihenkilön työtehtäviin toiseen työyksikköön (eli niihin työtehtäviin, jotka on työsopimuksessa määritelty). Itsellenikin kävi noin päällikkönä, että toinen pomo sairastui yllättäen vakavasti ja määrättiin olemaan vastuussa myös siitä toisesta yksiköstä. Alaisia tuli 26 ihmistä lisää yhdessä yössä.

Hätätyötä saa teettää vain ennalta-arvaamattomissa tilanteissa, kuten suuronnettomuus tai luonnonkatastrofi tmv. Eli aika harvoin kriteerit täyttyy. Henkilökunnan sairastuminen ei ole tällainen. Liitosta on ihan varmistettu kun pomo meinasi alkaa hankalaksi. Kyllä se vaan pomo siellä loppupeleissä tuusaa, jos kukaan muu ei suostu.

Lain mukaan ei tuuraa, jos hänen työtehtäviinsä ei kuulu välitön asiakastyö. Osalla päälliköistä ei ole edes koulutusta, jolla voisi tulla hoitamaan potilaita hoitotyöhön. Päällikkö voi olla esim entinen fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, joka on hankkinut johtamiskoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon. Meidän organisaatiossa yhdellä päälliköllä on 2 yksikköä. Yhdessä yksikössä on 2-3 ryhmäkotia. Päällikkö ei ole mikään ryhmäkotien väliä seilaava, kiertelevä sijainen. Eihän se muuta ehtisi tehdäkään kuin tuurailla 6 ryhmäkodissa. Meillä on vakituiset kiertävät sijaiset talossa. Jos ei riitä, otetaan keikkarekrystå. Jos ei sieltä saada, soitetaan eläkkeelle jääneille työntekijöille. Ei meillä hoitsut tee ylitöitä kuin hyvin harvoin.

Tässä kai nyt kiistelläänkin ihan siitä mikä teoreettisesti olisi tilanne jossa sijaista ei saataisi mistään, ja kukaan ei suostuisi jäämään. Jonkun on aina oltava vastuussa, ja jos se joku ei ole esimies, se on hänen sijaisensa. Jos sijaista ei ole nimetty, on toimittu lain vastaisesti. Lopullinen vastuu ei ole rivityöntekijällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ARVOSTUS KADONNUT kirjoitti:

eikö ollutkaan kutsumus ammatti MIKSI SIELLÄ ROIKUTTE SAIKUTTAMASSA JA MUITA KIUSAAMASSA. KYLLÄ ON HOITSUILLA KOVAT LUULOT ITSESTÄÄN JA TARPEELLISUUDESTAAN.POLITRUKKI PUNAPÄÄ ÄMMÄ MEINAA OIKEIN TUKEHTUA KUN PAASAA PERUS PALKOISTA EI KERTAAKAAN TUA JULKI MITÄ PALKAT ON LISINEEN.

Ei ole ainakaan minulle mitenkään erityisempi kutsumus. Jotain työtä vaan on tehtävä, joten hoitoala nyt tuli valittua. Hoidan kyllä työni, sen mihin olen sopimuksessa palkkani eteen sitoutunut, mutta en muuta. Hinnoittelen vapaa-aikani niin korkealle ettei työnantaja varmasti suostu maksamaan sitä hintaa millä minut saisi jäämään ylimääräisiä vuoroja tekemään.

Toivottavasti myös työnantajapuoli ymmärtää, ettet ole valmis joustamaan tarvittaessa, eikä sieltäkään löydy joustoa loma- tai vapaapäivätoiveisiin. Itse olen pyrkinyt joustamaan aina, kun mahdollista ja kaikista ikävimmältä tuntuu se, kun kaikki työntekijät eivät ymmärrä sitä, että joudtaminen on vastavuoroisesti välillä työnantajan puolelta eli esimerkiksi vapaapäivätoiveet menevät aina läpi ja sitten alkaa se helvetinmoinen vinkuna varsinkin akoilla, että taas samat henkilöt ovat saaneet vapaata...

Minä en koskaan jousta, mutta en odota joustoa työnantajaltakaan. Osaan järjestää menoni siten, että ne tulevat työajan ulkopuolelle. Hyvin on mennyt tällä tyylillä jo viisi vuotta eikä burn outista tietoakaan, vaikka paljon meilläkin saikkuja.

Juu juu... Kun ikää ja (elämän)kokemusta kertyy lisää, niin ehkä ymmärrät, ettei joustamattomuus ole aina hyve.

Kyllä se kuule on. Turha marista jos uhraa lampaana koko elämänsä työlle.

No elämänkoulu opettaa vielä sullekin kovalla kädellä, että viisaampi antaa periksi.🙂

Todellakin haen lapset päiväkodista tasan silloin kun on sovittu ja pidetään vapaapäivä tasan silloin kun listaan on merkitty.

Entäpä jos lapsi toivoo, että sulla olisi keskiviikon sijasta torstaina vapaapäivä, kun silloin voisi tehdä jotain kivaa, jota ei keskiviikkona voi tehdä. Tai jos vaikkapa yllättäen joku läheisesi tarvitsisi apua juuri silloin, kun sulla on työvuoro, mutta et pääse auttamaan, koska vaihtaminen ei onnistu, kun sinä et jousta.

Vierailija kirjoitti:

"Työnantaja ei saa tehdä muutoksia työaikaan enää työvuoron aikana eli sen jälkeen, kun työntekijä on saapunut työpaikalle. Tämä koskee niin työvuoron lyhentämistä, peruuttamista kuin pidentämistä."

https://www.superlehti.fi/tyoelama/pelisaannot/saako-tyonantaja-tehda-m…

Eli jo aloitettua vuoroa ei voi pidentää eikä minua voi määrätä vapaapäivänä töihin, koska olen estänyt esimiehen ja työpaikan puhelinnumerot :D

Tuo ei koske hätätyötä. Lue Googlesta hätätyö. Se on sallittua aloilla, joissa ihmisten henki voi vaarantua. Aika harvoin sitä joudutaan käyttämään. Yli 20 vuoden työuraltani muistan yhden kerran, jolloin työntekijä tullut päihtyneenä työhön kesäviikonloppuna, jouduttu poistamaan työpaikalta eikä ketään lääkeluvallista saatu tilalle. Olin silloin varaesimies-nimikkeellä ja sain ylemmältä johdolta ohjeen määrätä lääkeluvallinen hoitaja hätätyöhön yövuoroon. Siitä tehtiin ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

Usein korvaus riittää, että joku suostuu jäämään ylitöihin tai tulemaan ylimääräiseen vuoroon. Edellisessä työpaikassani se oli 70 euron kertakorvaus, jos joutuu jäämään tuplavuoroon tai tulemaan kotoa kutsuttuna. Normaali palkka tietysti lisäksi.

Aiemmassa työpaikassa kriittiset kesäviikonloput ratkaistiin varallaolokorvauksen turvin. Meillä oli aina varallaolija, joka voitiin hälyttää töihin nopeasti. Muistaakseni sai 50% perustuntipalkasta varallaolosta. Minä olin varalla tasan yhden viikonlopun, koska joka tapauksessa asuin niin kaukana, että tulo työpaikalle olisi kestänyt tunnin. Meillä oli myös jonkin aikaa puhelinvarallaolo lääkärillä, mutta siitä luovuttiin liian kalliina. Potilaat olivat aggressiivisia ja harhaisia. Siksi riittävä henkilöstön määrä oli tärkeä asia. Toisaalta se antoi turvaa myös meille työvuorossa oleville, että voi soittaa ja pyytää apua. Vartijat eivät ole aina se sopivin ratkaisu, koska he eivät osaa käsitellä potilaita puheella ollenkaan. Ja olen pahoillani sanoessani näin, jos joku sairaalan vartija tai vastaava nyt loukkaantuu, mutta niin se vaan on, että vartijan interventio monesti pitkittää ja pahentaa tilanteita eikä ilmeisesti vartijan koulutus edes sisällä psykologisia menetelmiä kuten puhejudoa (toisin kuin poliisin).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen pointti on, että rivihoitajat on nykyään toimessa, ei virassa. Esihenkilöt on virassa. Vain virkahenkilö voidaan määrätä töihin. Toimihenkilöä ei. Eli jos ketään ei oikeasti rivihoitajista löydy, työnantaja voi määrätä virantekijän työhön ilman työaikarajoituksia tms. Toimihenkilöä ei voi määrätä.

Sote-alalla työnantajalla on oikeus määrätä työhön. Sitä kutsutaan hätätyöksi, josta maksetaan korvaus. Yleensä ensin pyydetään työvuoroon, ja usein saa hälytysrahan, jos joutuu joustamaan. Jos kukaan ei vapaaehtoisesti suostu, on esihenkilöllä oikeus määrätä työhön. Sen sijaan sillä pomolla itsellään ei yleensä ole velvollisuutta tehdä asiakastyössä hätävuoroja. Hänet voidaan kyllä määrätä esihenkilön työtehtäviin toiseen työyksikköön (eli niihin työtehtäviin, jotka on työsopimuksessa määritelty). Itsellenikin kävi noin päällikkönä, että toinen pomo sairastui yllättäen vakavasti ja määrättiin olemaan vastuussa myös siitä toisesta yksiköstä. Alaisia tuli 26 ihmistä lisää yhdessä yössä.

Olet ymmärtänyt vähän väärin mitä hätätyö on. Sellainen käsite on kyllä olemassa yllättäviä ennakoimattomia tilanteita varten, kuten suuronnettomuudet tai luonnon katastrofit. Työntekijän sairastuminen ei todellakaan anna mahdollisuutta määrätä ketään hätätyöhön. Ihmeellisiä esimiehiä sitä onkaan kun on jo ihan näinkin perusasiat hakusessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ARVOSTUS KADONNUT kirjoitti:

eikö ollutkaan kutsumus ammatti MIKSI SIELLÄ ROIKUTTE SAIKUTTAMASSA JA MUITA KIUSAAMASSA. KYLLÄ ON HOITSUILLA KOVAT LUULOT ITSESTÄÄN JA TARPEELLISUUDESTAAN.POLITRUKKI PUNAPÄÄ ÄMMÄ MEINAA OIKEIN TUKEHTUA KUN PAASAA PERUS PALKOISTA EI KERTAAKAAN TUA JULKI MITÄ PALKAT ON LISINEEN.

Ei ole ainakaan minulle mitenkään erityisempi kutsumus. Jotain työtä vaan on tehtävä, joten hoitoala nyt tuli valittua. Hoidan kyllä työni, sen mihin olen sopimuksessa palkkani eteen sitoutunut, mutta en muuta. Hinnoittelen vapaa-aikani niin korkealle ettei työnantaja varmasti suostu maksamaan sitä hintaa millä minut saisi jäämään ylimääräisiä vuoroja tekemään.

Toivottavasti myös työnantajapuoli ymmärtää, ettet ole valmis joustamaan tarvittaessa, eikä sieltäkään löydy joustoa loma- tai vapaapäivätoiveisiin. Itse olen pyrkinyt joustamaan aina, kun mahdollista ja kaikista ikävimmältä tuntuu se, kun kaikki työntekijät eivät ymmärrä sitä, että joudtaminen on vastavuoroisesti välillä työnantajan puolelta eli esimerkiksi vapaapäivätoiveet menevät aina läpi ja sitten alkaa se helvetinmoinen vinkuna varsinkin akoilla, että taas samat henkilöt ovat saaneet vapaata...

Minä en koskaan jousta, mutta en odota joustoa työnantajaltakaan. Osaan järjestää menoni siten, että ne tulevat työajan ulkopuolelle. Hyvin on mennyt tällä tyylillä jo viisi vuotta eikä burn outista tietoakaan, vaikka paljon meilläkin saikkuja.

Juu juu... Kun ikää ja (elämän)kokemusta kertyy lisää, niin ehkä ymmärrät, ettei joustamattomuus ole aina hyve.

Kyllä se kuule on. Turha marista jos uhraa lampaana koko elämänsä työlle.

No elämänkoulu opettaa vielä sullekin kovalla kädellä, että viisaampi antaa periksi.🙂

Todellakin haen lapset päiväkodista tasan silloin kun on sovittu ja pidetään vapaapäivä tasan silloin kun listaan on merkitty.

Entäpä jos lapsi toivoo, että sulla olisi keskiviikon sijasta torstaina vapaapäivä, kun silloin voisi tehdä jotain kivaa, jota ei keskiviikkona voi tehdä. Tai jos vaikkapa yllättäen joku läheisesi tarvitsisi apua juuri silloin, kun sulla on työvuoro, mutta et pääse auttamaan, koska vaihtaminen ei onnistu, kun sinä et jousta.

Käytkö ihan täysillä pattereilla? Tottakai jokainen joustaa silloin kun se on oman edun mukaista, jos on mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kenenkään ole pakko jäädä tekemään tuplavuoroa. Hoitakoot johto uutta henkilökuntaa hätätyöhön. On potilasturvallisuusriski, jos työntekijä ei saa levätä välillä.

Meillä henkilökunta joutuu hoitamaan pyhisin nuo sijaisten hommaamiset, olen siis tällaisessa asumispalveluyksikössä. Jos sijaista ei löydy, kuten juhannuksena ei satavarmasti löydy, se onneton joka siellä töissä on aamuvuorossa joutuu jäämään sinne väkisin koska niitä asiakkaita ei voi jättää hoitamatta. Ehkä hän siksi kilahti, kun omat juhannussuunnitelmat meni mönkään. Mutta sellaista se on hoitoalalla.

Mule tulisi tuossa tilanteessa niin paha noidannuoli selkään että olisi ihan pakko jäädä itsekin saikulle. Jos pomo ei vastaisi puhelimeen ja hommaisi sijaista, niin soittaisin poliisille ja kertoisin heille että minä lähdne nyt ensiapuun, tänne jää asumisyksikköläiset oman onnensa nojaan.

Et ole vissiin koskaan ollut vuorotyössä. Jestas sentään aleta poliisille soittamaan, jos pomo ei vastaa puhelimeen. Olin kolmivuorotyössä tehtaassa 12 vuotta ja joka vuorossa oli vuorovastaava, joka hoitaa sijaisen, jos joku sairastuu. Ei vuorotyötä tehdä missään niin, että pomo vastaa puhelimeen 24/7 ympäri vuoden.

Johan ne polliisit nauraa, jos joku soittelee, etten jää ylitöihin enkä hommaa sijaisia. Poliisin vaimona voin kertoo, että kyllä niilläkin vuorot vaihtuu ja venyy ja sijaisreservi mitättömän pieni. Ei siellä pärjää, jos ei jousta.

Elämänkoululaiset lähärit huutelee täällä, että minä en jousta, teen vain oman työni. No eipä heidän tarvitse tehdä kuin omat työnsä, mutta voi 40 vuoden päästä vtuttaa, kun edelleen raataa niskalimassa kaikki joulut, uudetvuodet, juhannukset yms ilman yhdenkään vapaatoiveen toteutumista ja vuosilomat aina huonoimmista pätkissä.

Kyllä tosiaan olisi kiva kuulla, mitä tuollaiseen puheluun poliisi tai hätäkeskuksen päivystäjä vastaa, vaikkei sinne turhaan kenenkään toivoakaan soittavan...

Jos toistuvasti vuodesta toiseen joutuu samat henkilöt juhlapyhinä työvuoroon, niin tuskin ne sellaista menoa kovinkaan montaa vuotta viitsii katsella, vaan nostavat kytkintä. Aina löytyy jokin muu vaihtoehto kyllä.

Eipä kiertolaista kohta enää kukaan palkkaa. Toki hoitoalalla, jos tekee lyhyitä keikkoja vuokrafirman kautta, ilmeisesti voi valita milloin haluaa keikkaa, Kaikki tällaiset porsaanreiät pitäisi kuitenkin tukkia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen arvostus nostaa takaisin sille kuuluvaan arvoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ARVOSTUS KADONNUT kirjoitti:

eikö ollutkaan kutsumus ammatti MIKSI SIELLÄ ROIKUTTE SAIKUTTAMASSA JA MUITA KIUSAAMASSA. KYLLÄ ON HOITSUILLA KOVAT LUULOT ITSESTÄÄN JA TARPEELLISUUDESTAAN.POLITRUKKI PUNAPÄÄ ÄMMÄ MEINAA OIKEIN TUKEHTUA KUN PAASAA PERUS PALKOISTA EI KERTAAKAAN TUA JULKI MITÄ PALKAT ON LISINEEN.

Ei ole ainakaan minulle mitenkään erityisempi kutsumus. Jotain työtä vaan on tehtävä, joten hoitoala nyt tuli valittua. Hoidan kyllä työni, sen mihin olen sopimuksessa palkkani eteen sitoutunut, mutta en muuta. Hinnoittelen vapaa-aikani niin korkealle ettei työnantaja varmasti suostu maksamaan sitä hintaa millä minut saisi jäämään ylimääräisiä vuoroja tekemään.

Toivottavasti myös työnantajapuoli ymmärtää, ettet ole valmis joustamaan tarvittaessa, eikä sieltäkään löydy joustoa loma- tai vapaapäivätoiveisiin. Itse olen pyrkinyt joustamaan aina, kun mahdollista ja kaikista ikävimmältä tuntuu se, kun kaikki työntekijät eivät ymmärrä sitä, että joudtaminen on vastavuoroisesti välillä työnantajan puolelta eli esimerkiksi vapaapäivätoiveet menevät aina läpi ja sitten alkaa se helvetinmoinen vinkuna varsinkin akoilla, että taas samat henkilöt ovat saaneet vapaata...

Minä en koskaan jousta, mutta en odota joustoa työnantajaltakaan. Osaan järjestää menoni siten, että ne tulevat työajan ulkopuolelle. Hyvin on mennyt tällä tyylillä jo viisi vuotta eikä burn outista tietoakaan, vaikka paljon meilläkin saikkuja.

Juu juu... Kun ikää ja (elämän)kokemusta kertyy lisää, niin ehkä ymmärrät, ettei joustamattomuus ole aina hyve.

Kyllä se kuule on. Turha marista jos uhraa lampaana koko elämänsä työlle.

No elämänkoulu opettaa vielä sullekin kovalla kädellä, että viisaampi antaa periksi.🙂

Todellakin haen lapset päiväkodista tasan silloin kun on sovittu ja pidetään vapaapäivä tasan silloin kun listaan on merkitty.

Entäpä jos lapsi toivoo, että sulla olisi keskiviikon sijasta torstaina vapaapäivä, kun silloin voisi tehdä jotain kivaa, jota ei keskiviikkona voi tehdä. Tai jos vaikkapa yllättäen joku läheisesi tarvitsisi apua juuri silloin, kun sulla on työvuoro, mutta et pääse auttamaan, koska vaihtaminen ei onnistu, kun sinä et jousta.

Käytkö ihan täysillä pattereilla? Tottakai jokainen joustaa silloin kun se on oman edun mukaista, jos on mahdollisuus.

Eipä taida tuollainen joustamaton työntekijä saada vuorojen vaihtotoiveita läpi. Ei ainakaan pitäisi saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ARVOSTUS KADONNUT kirjoitti:

eikö ollutkaan kutsumus ammatti MIKSI SIELLÄ ROIKUTTE SAIKUTTAMASSA JA MUITA KIUSAAMASSA. KYLLÄ ON HOITSUILLA KOVAT LUULOT ITSESTÄÄN JA TARPEELLISUUDESTAAN.POLITRUKKI PUNAPÄÄ ÄMMÄ MEINAA OIKEIN TUKEHTUA KUN PAASAA PERUS PALKOISTA EI KERTAAKAAN TUA JULKI MITÄ PALKAT ON LISINEEN.

Ei ole ainakaan minulle mitenkään erityisempi kutsumus. Jotain työtä vaan on tehtävä, joten hoitoala nyt tuli valittua. Hoidan kyllä työni, sen mihin olen sopimuksessa palkkani eteen sitoutunut, mutta en muuta. Hinnoittelen vapaa-aikani niin korkealle ettei työnantaja varmasti suostu maksamaan sitä hintaa millä minut saisi jäämään ylimääräisiä vuoroja tekemään.

Toivottavasti myös työnantajapuoli ymmärtää, ettet ole valmis joustamaan tarvittaessa, eikä sieltäkään löydy joustoa loma- tai vapaapäivätoiveisiin. Itse olen pyrkinyt joustamaan aina, kun mahdollista ja kaikista ikävimmältä tuntuu se, kun kaikki työntekijät eivät ymmärrä sitä, että joudtaminen on vastavuoroisesti välillä työnantajan puolelta eli esimerkiksi vapaapäivätoiveet menevät aina läpi ja sitten alkaa se helvetinmoinen vinkuna varsinkin akoilla, että taas samat henkilöt ovat saaneet vapaata...

Minä en koskaan jousta, mutta en odota joustoa työnantajaltakaan. Osaan järjestää menoni siten, että ne tulevat työajan ulkopuolelle. Hyvin on mennyt tällä tyylillä jo viisi vuotta eikä burn outista tietoakaan, vaikka paljon meilläkin saikkuja.

Juu juu... Kun ikää ja (elämän)kokemusta kertyy lisää, niin ehkä ymmärrät, ettei joustamattomuus ole aina hyve.

Kyllä se kuule on. Turha marista jos uhraa lampaana koko elämänsä työlle.

No elämänkoulu opettaa vielä sullekin kovalla kädellä, että viisaampi antaa periksi.🙂

Todellakin haen lapset päiväkodista tasan silloin kun on sovittu ja pidetään vapaapäivä tasan silloin kun listaan on merkitty.

Entäpä jos lapsi toivoo, että sulla olisi keskiviikon sijasta torstaina vapaapäivä, kun silloin voisi tehdä jotain kivaa, jota ei keskiviikkona voi tehdä. Tai jos vaikkapa yllättäen joku läheisesi tarvitsisi apua juuri silloin, kun sulla on työvuoro, mutta et pääse auttamaan, koska vaihtaminen ei onnistu, kun sinä et jousta.

Totean lapselle, että valitettavasti olen töissä silloin. Läheiselle sanon että "olen töissä silloin, miten kävisi päivä x?". Jos ei sovi niin se on voivoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Työnantaja ei saa tehdä muutoksia työaikaan enää työvuoron aikana eli sen jälkeen, kun työntekijä on saapunut työpaikalle. Tämä koskee niin työvuoron lyhentämistä, peruuttamista kuin pidentämistä."

https://www.superlehti.fi/tyoelama/pelisaannot/saako-tyonantaja-tehda-m…

Eli jo aloitettua vuoroa ei voi pidentää eikä minua voi määrätä vapaapäivänä töihin, koska olen estänyt esimiehen ja työpaikan puhelinnumerot :D

Tuo ei koske hätätyötä. Lue Googlesta hätätyö. Se on sallittua aloilla, joissa ihmisten henki voi vaarantua. Aika harvoin sitä joudutaan käyttämään. Yli 20 vuoden työuraltani muistan yhden kerran, jolloin työntekijä tullut päihtyneenä työhön kesäviikonloppuna, jouduttu poistamaan työpaikalta eikä ketään lääkeluvallista saatu tilalle. Olin silloin varaesimies-nimikkeellä ja sain ylemmältä johdolta ohjeen määrätä lääkeluvallinen hoitaja hätätyöhön yövuoroon. Siitä tehtiin ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

Usein korvaus riittää, että joku suostuu jäämään ylitöihin tai tulemaan ylimääräiseen vuoroon. Edellisessä työpaikassani se oli 70 euron kertakorvaus, jos joutuu jäämään tuplavuoroon tai tulemaan kotoa kutsuttuna. Normaali palkka tietysti lisäksi.

Aiemmassa työpaikassa kriittiset kesäviikonloput ratkaistiin varallaolokorvauksen turvin. Meillä oli aina varallaolija, joka voitiin hälyttää töihin nopeasti. Muistaakseni sai 50% perustuntipalkasta varallaolosta. Minä olin varalla tasan yhden viikonlopun, koska joka tapauksessa asuin niin kaukana, että tulo työpaikalle olisi kestänyt tunnin. Meillä oli myös jonkin aikaa puhelinvarallaolo lääkärillä, mutta siitä luovuttiin liian kalliina. Potilaat olivat aggressiivisia ja harhaisia. Siksi riittävä henkilöstön määrä oli tärkeä asia. Toisaalta se antoi turvaa myös meille työvuorossa oleville, että voi soittaa ja pyytää apua. Vartijat eivät ole aina se sopivin ratkaisu, koska he eivät osaa käsitellä potilaita puheella ollenkaan. Ja olen pahoillani sanoessani näin, jos joku sairaalan vartija tai vastaava nyt loukkaantuu, mutta niin se vaan on, että vartijan interventio monesti pitkittää ja pahentaa tilanteita eikä ilmeisesti vartijan koulutus edes sisällä psykologisia menetelmiä kuten puhejudoa (toisin kuin poliisin).

Hätätyön kriteerit täyttyvät todella harvoin. Työntekijän sairastuminen ei sitä täytä. Eli 99,9 prosentissa tapauksia et voi määrätä työntekijää töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kenenkään ole pakko jäädä tekemään tuplavuoroa. Hoitakoot johto uutta henkilökuntaa hätätyöhön. On potilasturvallisuusriski, jos työntekijä ei saa levätä välillä.

Meillä henkilökunta joutuu hoitamaan pyhisin nuo sijaisten hommaamiset, olen siis tällaisessa asumispalveluyksikössä. Jos sijaista ei löydy, kuten juhannuksena ei satavarmasti löydy, se onneton joka siellä töissä on aamuvuorossa joutuu jäämään sinne väkisin koska niitä asiakkaita ei voi jättää hoitamatta. Ehkä hän siksi kilahti, kun omat juhannussuunnitelmat meni mönkään. Mutta sellaista se on hoitoalalla.

Mule tulisi tuossa tilanteessa niin paha noidannuoli selkään että olisi ihan pakko jäädä itsekin saikulle. Jos pomo ei vastaisi puhelimeen ja hommaisi sijaista, niin soittaisin poliisille ja kertoisin heille että minä lähdne nyt ensiapuun, tänne jää asumisyksikköläiset oman onnensa nojaan.

Et ole vissiin koskaan ollut vuorotyössä. Jestas sentään aleta poliisille soittamaan, jos pomo ei vastaa puhelimeen. Olin kolmivuorotyössä tehtaassa 12 vuotta ja joka vuorossa oli vuorovastaava, joka hoitaa sijaisen, jos joku sairastuu. Ei vuorotyötä tehdä missään niin, että pomo vastaa puhelimeen 24/7 ympäri vuoden.

Johan ne polliisit nauraa, jos joku soittelee, etten jää ylitöihin enkä hommaa sijaisia. Poliisin vaimona voin kertoo, että kyllä niilläkin vuorot vaihtuu ja venyy ja sijaisreservi mitättömän pieni. Ei siellä pärjää, jos ei jousta.

Elämänkoululaiset lähärit huutelee täällä, että minä en jousta, teen vain oman työni. No eipä heidän tarvitse tehdä kuin omat työnsä, mutta voi 40 vuoden päästä vtuttaa, kun edelleen raataa niskalimassa kaikki joulut, uudetvuodet, juhannukset yms ilman yhdenkään vapaatoiveen toteutumista ja vuosilomat aina huonoimmista pätkissä.

Kyllä tosiaan olisi kiva kuulla, mitä tuollaiseen puheluun poliisi tai hätäkeskuksen päivystäjä vastaa, vaikkei sinne turhaan kenenkään toivoakaan soittavan...

Jos toistuvasti vuodesta toiseen joutuu samat henkilöt juhlapyhinä työvuoroon, niin tuskin ne sellaista menoa kovinkaan montaa vuotta viitsii katsella, vaan nostavat kytkintä. Aina löytyy jokin muu vaihtoehto kyllä.

Eipä kiertolaista kohta enää kukaan palkkaa. Toki hoitoalalla, jos tekee lyhyitä keikkoja vuokrafirman kautta, ilmeisesti voi valita milloin haluaa keikkaa, Kaikki tällaiset porsaanreiät pitäisi kuitenkin tukkia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen arvostus nostaa takaisin sille kuuluvaan arvoon.

Ei niitä porsaanreikiä ole vara tukkia. Silloin olisi vielä vähemmän työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kenenkään ole pakko jäädä tekemään tuplavuoroa. Hoitakoot johto uutta henkilökuntaa hätätyöhön. On potilasturvallisuusriski, jos työntekijä ei saa levätä välillä.

Meillä henkilökunta joutuu hoitamaan pyhisin nuo sijaisten hommaamiset, olen siis tällaisessa asumispalveluyksikössä. Jos sijaista ei löydy, kuten juhannuksena ei satavarmasti löydy, se onneton joka siellä töissä on aamuvuorossa joutuu jäämään sinne väkisin koska niitä asiakkaita ei voi jättää hoitamatta. Ehkä hän siksi kilahti, kun omat juhannussuunnitelmat meni mönkään. Mutta sellaista se on hoitoalalla.

Mule tulisi tuossa tilanteessa niin paha noidannuoli selkään että olisi ihan pakko jäädä itsekin saikulle. Jos pomo ei vastaisi puhelimeen ja hommaisi sijaista, niin soittaisin poliisille ja kertoisin heille että minä lähdne nyt ensiapuun, tänne jää asumisyksikköläiset oman onnensa nojaan.

Et ole vissiin koskaan ollut vuorotyössä. Jestas sentään aleta poliisille soittamaan, jos pomo ei vastaa puhelimeen. Olin kolmivuorotyössä tehtaassa 12 vuotta ja joka vuorossa oli vuorovastaava, joka hoitaa sijaisen, jos joku sairastuu. Ei vuorotyötä tehdä missään niin, että pomo vastaa puhelimeen 24/7 ympäri vuoden.

Johan ne polliisit nauraa, jos joku soittelee, etten jää ylitöihin enkä hommaa sijaisia. Poliisin vaimona voin kertoo, että kyllä niilläkin vuorot vaihtuu ja venyy ja sijaisreservi mitättömän pieni. Ei siellä pärjää, jos ei jousta.

Elämänkoululaiset lähärit huutelee täällä, että minä en jousta, teen vain oman työni. No eipä heidän tarvitse tehdä kuin omat työnsä, mutta voi 40 vuoden päästä vtuttaa, kun edelleen raataa niskalimassa kaikki joulut, uudetvuodet, juhannukset yms ilman yhdenkään vapaatoiveen toteutumista ja vuosilomat aina huonoimmista pätkissä.

Kyllä tosiaan olisi kiva kuulla, mitä tuollaiseen puheluun poliisi tai hätäkeskuksen päivystäjä vastaa, vaikkei sinne turhaan kenenkään toivoakaan soittavan...

Keikkatyöläisenä saa pitää vapaapäivät ja lomat millon haluaa. Ei kai kukaan hullu nykypäivänä ota vastaan vakituista työpaikkaa hoitoalalta.

Ei sovi kaikille tuo keikkailu. Jaksoin 2 vuotta.

Ensinnäkin: vaihtuvat asiakkaat. Jos luulit meneväsi kotihoidossa samaan piiriin ja vielä samaan tiimiin, niin asiakkaat ei ainakaan olleet samat kuin edellisellä kerralla.

Toiseksi: toiset keikkalaiset otti päähän. Esim. yhdessä hoitokodissa oli kiva henki ja mukavat asiakkaat, mutta yhtenä joulupäivänä meitä oli paikalla yksi vakituinen sairaanhoitaja (kovassa stressissä), yksi vasta aloittanut lähihoitaja ja kolme keikkalaista, joista vain minä olin pätevä sh ja ne kaksi muuta lähäriopiskelijoita. Normaali arkimitoitus oli 3 tt per ryhmäkoti ha viidellä me vedettiin koko talo. Minä jouduin neuvomaan niitä toisia keikkalaisia ihan kaikessa, suunnilleen sängynlaitojen nostossa ja henkilönostimen käytössä. Sanoin sen joulupäivän jälkeen, että voin tulla keikalle, mutta ette laita minua samaan vuoroon, jossa on kaksi lähäriopiskelijaa keikalla.

Kolmanneksi: keikkatyön epävarmuus. Korona vei minulta yli 25 sovittua keikkaa syksyllä 2020. Puhelinsoitto kotiin: valitettavasti me joudutaan nyt perumaan vuoro, kun meidän yksikkö ei saa käyttää keikkatyöntekijöitä koronariskin takia. Alkuvuonna 2021 sairastuin itse ja vaikka paranin viikossa, kukaan ei halunnut minua töihin moneen viikkoon.

Neljänneksi: kun pidät kesälomaa, se on palkatonta. Joku sanoisi, että säästä ne lomarahat tilille sitä mukaa kun maksetaan. Ei onnistu.

Viidenneksi: alimittaiset vuorot ovat vihoviimeisiä. Keikkailun alussa tein jopa 6-tuntisia vuoroja. Nopeasti ymmärsin, että rahan tulo on plus miinus nolla, jos ajelen 45 km päähän 6 tunnin keikalle monena päivänä. Keikkalaisenakin täytyy päästä tekemään yli 30-tuntista työviikkoa, että se kannattaa. Loppuvaiheessa ilmoitin, etten suostu alle 7 tunnin enkä yli 11 tunnin työvuoroihin, yksittäisiä yövuoroja ei myöskään, koska se syö työaikaa kahdelta päivältä ja yövuoron pituus saattaa olla vain 10 tuntia.

Näistä syistä vaihdoin takaisin vakituiseen työhön ja teen enimmäkseen aamuja palvelutalon sairaanhoitajana.

Vierailija kirjoitti:

Meillä eräs lähihoitaja saikuttaa koko ajan. Jos joku on poissa, se on tämä yksi tietty. Tälläkin hetkellä työkaveri tekee tuplavuoroa, kun tämä saikuttaja makaa kotona. Tai ei kotona, viimeksi näin hänet paikallisessa supermarketissa pyörimässä hyväkuntoisen näköisenä. En ymmärrä miksi tälläisen työntekijän sopparia jatketaan!? Määräaikaisena kun on.

Koska ei ole liiaksi muitakaan tulijoita, jos ei määräaikaista jatkettaisi niin pahimmillaan ei saisi ketään tilalle. Hoitoala on ihan kauheassa tilanteessa, härskit saikuttajat voi perseillä miten vaan, ja tunnolliset joustaa ja joustaa ja saa lopulta burn outin tai vaihtaa alaa, eikä esihenkilöt tee asialle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen pointti on, että rivihoitajat on nykyään toimessa, ei virassa. Esihenkilöt on virassa. Vain virkahenkilö voidaan määrätä töihin. Toimihenkilöä ei. Eli jos ketään ei oikeasti rivihoitajista löydy, työnantaja voi määrätä virantekijän työhön ilman työaikarajoituksia tms. Toimihenkilöä ei voi määrätä.

Sote-alalla työnantajalla on oikeus määrätä työhön. Sitä kutsutaan hätätyöksi, josta maksetaan korvaus. Yleensä ensin pyydetään työvuoroon, ja usein saa hälytysrahan, jos joutuu joustamaan. Jos kukaan ei vapaaehtoisesti suostu, on esihenkilöllä oikeus määrätä työhön. Sen sijaan sillä pomolla itsellään ei yleensä ole velvollisuutta tehdä asiakastyössä hätävuoroja. Hänet voidaan kyllä määrätä esihenkilön työtehtäviin toiseen työyksikköön (eli niihin työtehtäviin, jotka on työsopimuksessa määritelty). Itsellenikin kävi noin päällikkönä, että toinen pomo sairastui yllättäen vakavasti ja määrättiin olemaan vastuussa myös siitä toisesta yksiköstä. Alaisia tuli 26 ihmistä lisää yhdessä yössä.

Olet ymmärtänyt vähän väärin mitä hätätyö on. Sellainen käsite on kyllä olemassa yllättäviä ennakoimattomia tilanteita varten, kuten suuronnettomuudet tai luonnon katastrofit. Työntekijän sairastuminen ei todellakaan anna mahdollisuutta määrätä ketään hätätyöhön. Ihmeellisiä esimiehiä sitä onkaan kun on jo ihan näinkin perusasiat hakusessa.

Olen eri kirjoittaja, mutta hätätyön tunnen. En ole esihenkilö (huom, ei enää nykyaikana esimies, koska elämme tasa-arvon aikaa). En tiedä, kuka tuollaista väittää, että luonnonkatastrofi pitää olla hätätyöhön. Ei tarvitse. Olen työurallani ollut työsuojeluvaltuutettuna useita vuosia. Silloin jos työntekijät loppuu eikä kukaan suostu tulemaan töihin, voidaan asiakasturvallisuuden takaamiseksi määrätä työntekijä hätätyöhön. Tällainen tilanne voi tulla eteen terveydenhuollossa esim. silloin jos työvuorossa ei ole yhtään hoitajaa, jolla on lääkelupa. Ilman lääkärin allekirjoittamaa lääkelupaa yksikään hoitaja ei saa antaa lääkkeitä edes tilapäisesti. Työnantajan on tietysti tehtävä selvitys, mikä on johtanut siihen tilanteeseen, ettei ole ollut saatavilla lääkeluvat omaavaa hoitajaa. Syyn ei tarvitse olla luonnonkatastrofi. Se voi olla pelkästään noro-virus, jos kaatuu yhtä aikaa henkilöstöä. Tai tapaturma, jolloin odottamaton tilanne aiheutti sen, ettei yövuorolainen pystynyt jatkamaan työntekoa. Omalta työuraltani muistan kun työkaveri sai sydänkohtauksen töissä kesken yövuoron. Kyllä silloin olin vapaaehtoisesti heti valmis lähtemään, poljin pakkasessa 7 km. Ei olisi tullut mieleenkään jättää menemättä tai odottaa, että minut määrätään töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kenenkään ole pakko jäädä tekemään tuplavuoroa. Hoitakoot johto uutta henkilökuntaa hätätyöhön. On potilasturvallisuusriski, jos työntekijä ei saa levätä välillä.

Meillä henkilökunta joutuu hoitamaan pyhisin nuo sijaisten hommaamiset, olen siis tällaisessa asumispalveluyksikössä. Jos sijaista ei löydy, kuten juhannuksena ei satavarmasti löydy, se onneton joka siellä töissä on aamuvuorossa joutuu jäämään sinne väkisin koska niitä asiakkaita ei voi jättää hoitamatta. Ehkä hän siksi kilahti, kun omat juhannussuunnitelmat meni mönkään. Mutta sellaista se on hoitoalalla.

Mule tulisi tuossa tilanteessa niin paha noidannuoli selkään että olisi ihan pakko jäädä itsekin saikulle. Jos pomo ei vastaisi puhelimeen ja hommaisi sijaista, niin soittaisin poliisille ja kertoisin heille että minä lähdne nyt ensiapuun, tänne jää asumisyksikköläiset oman onnensa nojaan.

Et ole vissiin koskaan ollut vuorotyössä. Jestas sentään aleta poliisille soittamaan, jos pomo ei vastaa puhelimeen. Olin kolmivuorotyössä tehtaassa 12 vuotta ja joka vuorossa oli vuorovastaava, joka hoitaa sijaisen, jos joku sairastuu. Ei vuorotyötä tehdä missään niin, että pomo vastaa puhelimeen 24/7 ympäri vuoden.

Johan ne polliisit nauraa, jos joku soittelee, etten jää ylitöihin enkä hommaa sijaisia. Poliisin vaimona voin kertoo, että kyllä niilläkin vuorot vaihtuu ja venyy ja sijaisreservi mitättömän pieni. Ei siellä pärjää, jos ei jousta.

Elämänkoululaiset lähärit huutelee täällä, että minä en jousta, teen vain oman työni. No eipä heidän tarvitse tehdä kuin omat työnsä, mutta voi 40 vuoden päästä vtuttaa, kun edelleen raataa niskalimassa kaikki joulut, uudetvuodet, juhannukset yms ilman yhdenkään vapaatoiveen toteutumista ja vuosilomat aina huonoimmista pätkissä.

Kyllä tosiaan olisi kiva kuulla, mitä tuollaiseen puheluun poliisi tai hätäkeskuksen päivystäjä vastaa, vaikkei sinne turhaan kenenkään toivoakaan soittavan...

Jos toistuvasti vuodesta toiseen joutuu samat henkilöt juhlapyhinä työvuoroon, niin tuskin ne sellaista menoa kovinkaan montaa vuotta viitsii katsella, vaan nostavat kytkintä. Aina löytyy jokin muu vaihtoehto kyllä.

Eipä kiertolaista kohta enää kukaan palkkaa. Toki hoitoalalla, jos tekee lyhyitä keikkoja vuokrafirman kautta, ilmeisesti voi valita milloin haluaa keikkaa, Kaikki tällaiset porsaanreiät pitäisi kuitenkin tukkia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen arvostus nostaa takaisin sille kuuluvaan arvoon.

Ei niitä porsaanreikiä ole vara tukkia. Silloin olisi vielä vähemmän työntekijöitä.

Mielummin käytetään se raha niiden porsaanreikien tukkimiseen kuin työttömyyskorvauksiin tms etuuksiin, joita lusmut nostavat ilman tumnontuskia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen pointti on, että rivihoitajat on nykyään toimessa, ei virassa. Esihenkilöt on virassa. Vain virkahenkilö voidaan määrätä töihin. Toimihenkilöä ei. Eli jos ketään ei oikeasti rivihoitajista löydy, työnantaja voi määrätä virantekijän työhön ilman työaikarajoituksia tms. Toimihenkilöä ei voi määrätä.

Sote-alalla työnantajalla on oikeus määrätä työhön. Sitä kutsutaan hätätyöksi, josta maksetaan korvaus. Yleensä ensin pyydetään työvuoroon, ja usein saa hälytysrahan, jos joutuu joustamaan. Jos kukaan ei vapaaehtoisesti suostu, on esihenkilöllä oikeus määrätä työhön. Sen sijaan sillä pomolla itsellään ei yleensä ole velvollisuutta tehdä asiakastyössä hätävuoroja. Hänet voidaan kyllä määrätä esihenkilön työtehtäviin toiseen työyksikköön (eli niihin työtehtäviin, jotka on työsopimuksessa määritelty). Itsellenikin kävi noin päällikkönä, että toinen pomo sairastui yllättäen vakavasti ja määrättiin olemaan vastuussa myös siitä toisesta yksiköstä. Alaisia tuli 26 ihmistä lisää yhdessä yössä.

Olet ymmärtänyt vähän väärin mitä hätätyö on. Sellainen käsite on kyllä olemassa yllättäviä ennakoimattomia tilanteita varten, kuten suuronnettomuudet tai luonnon katastrofit. Työntekijän sairastuminen ei todellakaan anna mahdollisuutta määrätä ketään hätätyöhön. Ihmeellisiä esimiehiä sitä onkaan kun on jo ihan näinkin perusasiat hakusessa.

Olen eri kirjoittaja, mutta hätätyön tunnen. En ole esihenkilö (huom, ei enää nykyaikana esimies, koska elämme tasa-arvon aikaa). En tiedä, kuka tuollaista väittää, että luonnonkatastrofi pitää olla hätätyöhön. Ei tarvitse. Olen työurallani ollut työsuojeluvaltuutettuna useita vuosia. Silloin jos työntekijät loppuu eikä kukaan suostu tulemaan töihin, voidaan asiakasturvallisuuden takaamiseksi määrätä työntekijä hätätyöhön. Tällainen tilanne voi tulla eteen terveydenhuollossa esim. silloin jos työvuorossa ei ole yhtään hoitajaa, jolla on lääkelupa. Ilman lääkärin allekirjoittamaa lääkelupaa yksikään hoitaja ei saa antaa lääkkeitä edes tilapäisesti. Työnantajan on tietysti tehtävä selvitys, mikä on johtanut siihen tilanteeseen, ettei ole ollut saatavilla lääkeluvat omaavaa hoitajaa. Syyn ei tarvitse olla luonnonkatastrofi. Se voi olla pelkästään noro-virus, jos kaatuu yhtä aikaa henkilöstöä. Tai tapaturma, jolloin odottamaton tilanne aiheutti sen, ettei yövuorolainen pystynyt jatkamaan työntekoa. Omalta työuraltani muistan kun työkaveri sai sydänkohtauksen töissä kesken yövuoron. Kyllä silloin olin vapaaehtoisesti heti valmis lähtemään, poljin pakkasessa 7 km. Ei olisi tullut mieleenkään jättää menemättä tai odottaa, että minut määrätään töihin.

Nuo eivät täytä hätätyön kriteerejä.

Huom! Sote alalla on tiukat määräykset koronan suhteen. Jos oireinen hoitaja, on PCR testiin mentävä. Ei voi jäädä noin vain pois töistä.

Meillä on jo kolme varahenkilöä ilmoittanut etteivät enää tule keikalle meidän terveysasemalle, koska täällä maaseudulla on pitkät välimatkat ja bensan hinnan takia ei työnteko enää kertakaikkiaan kannata vaikka muuten keikkalaiset ovat tykänneet olla. Eli pulassa ollaan.

Huvittaa täällä nämä "työnantaja joustaa, jos työntekijä joustaa". Juu niinhän se monesti onkin muilla aloilla. Itse lopetin hoitoalalla joustamisen sen jälkeen kun työnantajalta ei tullut koskaan joustoja, koska "ei ole resursseja". Ymmärrän kyllä, että tilanne on hankala, mutta ei työnantaja silti voi olettaa, että minä aina joustan, vaikka en saa koskaan mitään takaisin. Meillä lopulta oli tilanne niin paha, että esim. työvuorotoiveet meni läpi hyvinhyvin harvoin, yksi palkaton vapaa oli mahdoton jne. Olisin siis yhden kerran kahdeksan vuoden aikana tarvinnut yhden ylimääräisen vapaan ja pyysin sitä kuukausia etukäteen. "Juu katsotaan sitten tilanne" oli vastaus ja lopulta "ei ole resursseja". Siihen loppu minun joustaminen.

Käytännössä se aina menee niin päin että jos työnantajalla on halukkuutta joustaa niin myös työntekijä vastavuoroisesti on valmis joustoihin, eikä päinvastoin että eli ei pidä odottaa että työnantaja joustaa vain siitä syystä että työnantaja on joskus ollut valmis joustamaan.

Työpaikkoja hoitoalallakin on erilaisia ja toisissa voidaan puolin ja toisin joustaa toisissa taas ei. Se riippuu paljon esimiehestä. Varmasti on edelleen paljon myös sitä että periaatteessa muutoksia ja joustoja ei voi tehdä kun niin ei ole tehty aikaisemminkaan. Tilanne on kyllä muuttunut ja muuttumassa siihen suuntaan että ne työpaikat joissa valmiutta ei muutoksiin ole eivät saa työntekijöitä.