Lue keskustelun säännöt.
Mies oletko koskaan ollut ihan tositosi ihastunut?
Miten se sinussa näkyy ja vaikuttaako se toimintaasi?
Kommentit (289)
Vierailija kirjoitti:
Minä menen ihan katatooniseen tilaan. En pysty puhumaan, enkä toimimaan. Harmittaa ihan vietävästi.
Käsitit kai väärin. Kysymys oli miehille- ei miesvihaajille. Mutta ällös huoli, tällä palstalla ainakin sinullekin piisaa runsain mitoin tilaa vihata!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä menen ihan katatooniseen tilaan. En pysty puhumaan, enkä toimimaan. Harmittaa ihan vietävästi.
Käsitit kai väärin. Kysymys oli miehille- ei miesvihaajille. Mutta ällös huoli, tällä palstalla ainakin sinullekin piisaa runsain mitoin tilaa vihata!
Eri kommenttiin vastaus kuten voi huomatakin. Uppistakeikkaa!
Olen ihastunut työkaveriin joka on tosi hyvä kaverini. Ajattelin vähän hivuttautua. Saa nähdä mikä on reaktio.
Johtuuko valosta, keväästä tai mistä mutta en voi olla ajattelematta häntä. Koko aika menee siihen kuvittelen miten lähestyisin häntä ja käyn läpi eri vaihtoehtoja. Ehkä olen vain entistä ystävällisempi, huomaavaisempi ja avuliaampi. Jos pääsis sille tasolle että vois puhua.
Kahdesti naimisissa, en koskaan ihastunut.
Sådant är livet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytyykö ihastuneita miehiä lisää?
En mutta äärim kiihottunut yksipuolisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikon ajan pää sekaisin kuin hullulla. Kauhea kokemus. Saattoi olla aivoverenkiertohäiriö.
Kyllä oon.noin 30v sitten ,nainen vaan ei tuntenut samoin .oltiin kavereita ja tuttuja vieläkin.just 2kk si vieläkin kerroin hänelle .no ei auta ku molemmat elää omaa elämäänsä tää oli mun kohtalo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ja se tuli niin kalliiksi kun nainen käytti sitä hyväkseen että ikinä en enää halua ihastua!!! En nähnyt ihastumisen jälkeen sitä kuinka minun nimellä nostettiin pikavippejä ja hankittiin osamaksulla tavaraa ja koskaan se ei joutunut vastuuseen teoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulin pitkään ettei naiset huomaa ihastustani. Kunnes kaveri huomautti asiasta, kyllä he huomaa, jopa pyllyn katselun takaapäin.
Huomaa, kun jäävät usein tuijottamaan perään vieläpä suu auki. Limainen riisuva katse ei ole imartelevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerrran olen.
Vähän kliseisesti tapasimme tinderissä. Kävimme treffeillä melko pian matchin jälkeen, menimme paikalliseen sushibuffaan töiden jälkeen eikä siinä vielä tapahtunut mitään ihmeellistä, muuta kuin että sovimme tapaavamme uudestaan. Aloimme tämän tapaamisen jälkeen viestittelemään melko tiiviistikin ja seuraavan kerran kun tapasimme, kävelimme vain ympäri kaupungia (koska oli ensimmäisiä lämpimiä kesäiltoja, nautimme ulkonaolosta), juttelimme ja nauroimme. Tajusin kotiin tullessani että olen ihanstunut.
Tapailumme jatkui, ja eteni varovasti. Kävimme yhdessä konsertissa, leffassa mutta emme jotenkin uskaltaneet ehdottaa menemistä toistemme luokse. Olin aivan korviani myöten ihastunut, meillä oli tapana kirjoittaa välillä aika pitkiäkin viestejä joten käytännöllisin tähän oli sähköposti ja molemmat teki sisäsiistiä toimistotyötä, joten viestejä välillä viuhusi myös keskellä päivää.Näin jatketaan
Nainen saattoi olla hakemassa kevyttä juttua tai laastari eron jälkeen, mutta näki, miten ihastunut olit.
Ihan vastuullista, ettei satuttanut enempää - toisin kuin jotkut miehet, jotka roikottavat jopa vuosia, vaikkei haekaan mitään vakavaa.
Muistakaa miehet:
vaikka nainen olisi kuinka ihana ja kaunis, hänellä on exä joka on tyytyväinen että pääsi naisesta eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoli vuotta olin ihastunut ja kirjoitin hänelle kirjeen, jossa tunnustin asian. Laittoi välit poikki.
Suvunjatkamisvietti on kova. Niin se menee.
Kerran olin tosi ihastunut veljeni Frederikin vaimoon Maryyn. Mutta sitten löysin vähän samannäköisen copynaisen ja 'tyydyin'. Veljestäni tuli kuningas, minusta ei. Olen varamies.
Olen. Joskus vuosina 1997 - 2004 olin. Tein monta metriä pitkän kirjeen ihastukselleni leikkaamalla lehdistä otsikkoja ja kuvia. Se oli sellainen tunteita kuvaava kollaasi. Varmaan aika psykoottisen oloinen juttu näin jälkeen päin mietittynä, mutta fiksuna ihmisenä se ihastuksen kohde suhtautui siihen hyvin. Ei varmaan ollut koskaan saanut sellaista kirjettä, eikä ole myöhemminkään. Olihan se hullua, mutta olin valtaisan ihastunut, ja sitä kesti vuosia. Vieläkin ajattelen häntä lämmöllä, vaikka elämä vei melko eri suuntiin.
Olin kerran kunnolla. Oli oikeesti aika raskasta aikaa, kun ei saanut samalaista vastakaikua, vaikka oltiin paljon yhdessä. Ensi kerralla, jos sellainen tulee, osaan toivottavasti pelin poikki aiemmin
Vierailija kirjoitti:
Monestikin nuorempana miehenä, mutta näin vanhemmiten on parempi, kun pitää tiedon itsellään.
Ilmankos nainen tuntee olevansa ilman rakkautta suhteessa. Kertokaa tunteenne, olkaa rohkeita miehiä.
En ole.