Lue keskustelun säännöt.
Jättäisitkö puolisosi jos saisit tietää hänen pettäneen sinua kolme vuotta sitten?
Kommentit (242)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. Luottamuksen voi ansaita vain kerran.
Eikö sulle mikään muu ole luottamuksen osoitus kuin se, että makaa vaan sun kanssa?
Ainakaan se ei ole luottamuksen osoitus, että tehdään selän takana asioita joita ei pitäisi tehdä, ellei ole sovittu vapaasta suhteesta.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä voi ikinä luottaa. Tai ainakaan minä en saanut luottoa ikinä takaisin, vaikka kuinka yritin. Ja 20 vuotta oltiin yhdessä eli parikymppisestä nelikymppikseks. Kyllä yritin!
Mikä luottokysymys tuo edes on? Ette te toisianne ja toustenne kroppia omista.
Ei, mutta yleensä parisuhteessa sovitaan että peuhataan vain keskenään ja se perustuu luottamukseen.
Niin, se on yksi luottamuksen määre, ei koko parisuhde ja luottamus. Ei mun luottamus kumppaniini, parhaaseen tukijaani, rakkaaseeni tolla kyllä horjuisi vuosiksi. Se olisi katkeruutta ja mun huonoa itsetuntoa, ei mun miehen aikaansaamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä voi ikinä luottaa. Tai ainakaan minä en saanut luottoa ikinä takaisin, vaikka kuinka yritin. Ja 20 vuotta oltiin yhdessä eli parikymppisestä nelikymppikseks. Kyllä yritin!
Mikä luottokysymys tuo edes on? Ette te toisianne ja toustenne kroppia omista.
No minä ainakin luotan siihen, että puoliso kertoisi jos ajattelisi yksiavioisuuden olevan ahdistavaa toisen kropan omistamista. Sen sijaan että on kymmenen vuotta valehdellut olevansa vahvasti monogamian kannalla. Miksette te tuolla tavoin ajattelevat voi olla keskenänne? Miksi pitää välttämättä etsiytyä suhteeseen uskollisuutta arvostavien kanssa, ja sitten kiinnijäämisen jälkeen uhriutua niistä epäreiluista monogamian kahleista? Avatkaa suunne ajoissa niin ei tule ongelmaa.
Todnäk petetty aavisti, näki sen pettäjästä - se näkyy, suhde, pettäjä ei tunne samalla tavalla enää.
Petetty yrittää nyt, vaikkei asiaa virallisesti ole nostettu käsittelyyn.
Joku etäännyttää, luottamuspula.
Rakkaus on rikki.
Lopulta hiipuu eroon.
Mahdollisuus olisi korjata suhde, jos pettäjä itse kertoo asian perinpohjin.
Jos voisin olla satavarma siitä, että se oli vain se yksi kerta ja nainen olisi aidosti pahoillaan ja itkisi asiasta, niin voisin harkita. Mutta enpä tiedä, enpä tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ainakaan oitis jättäisi. Suhde kyllä muuttuisi radikaalisti tunnetasolla ainakin joksikin aikaa. On vaikea ennustaa, miten asiaa käsittelisin ensijärkytyksen jälkeen. Pääsisinkö siitä edes jotenkin yli ajan kanssa, vai jäisikö se ikuisesti kaiken aikaa läsnä olevaksi möykyksi meidän välille. Sitten sen vasta tietäisi, tulisiko ero vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en. Hyvä puoliso muuttuu umpisurkeaksi muka yhtäkkiä tolla tiedolla?
Enpä enää kehuisi hyväksi puolisoksi.
Eli muuttuu kerrasta. Aika jännä, että pettäminen kunoaa kaiken hyvän miehestä, lasten isästä ja kumppanista.
-eri
Jos on itse hutsahtavaa tyyppiä niin eipä puolison pettäminen taida paljon kirpaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. Luottamuksen voi ansaita vain kerran.
Eikö sulle mikään muu ole luottamuksen osoitus kuin se, että makaa vaan sun kanssa?
Ainakaan se ei ole luottamuksen osoitus, että tehdään selän takana asioita joita ei pitäisi tehdä, ellei ole sovittu vapaasta suhteesta.
-eri
No ei tietenkään olisi, mutta aika pieni se luotto on ollut, jos se tolla tuhoutuu.
Tuskinpa. Meillä on yhä tosi hauskaa yhdessä ja olemme aina toistemme puolella. Kohtelemme toisiamme arjessa kunnioittavasti, mitä ei tosiaan voi sanoa useimmista tuntemistani pariskunnista. Takana on kuitenkin jo yli 25 yhteistä vuotta, ja yhä puoliso tuo minulle kukkia viikonlopun kauppareissultaan ja silittää minunkin paitani samalla kun omansa. Ei koskaan puhu rumasti eikä käyttäydy tökerösti. On komea, pukeutuu hyvin ja kannustaa minua tavoitteissani.
En tästä minkään pikkuhairahduksen takia luopuisi, enkä välttämättä isommankaan. Jokainen tekee virheitä joskus. Itsetuntoni ei myöskään ihan pienestä hetkahda enkä ole mustasukkaista tyyppiä.
Tuo luottamuskysymyksen korostaminen on muutenkin minusta vähän yksitotista. Elämässä on niin paljon muutakin. Vaikka olisi kuinka luotettava ihminen mutta arjessa mykkä ja jörö tai huonokäytöksinen tai tylsä tai jankuttaja tai epäsiisti tai vaikka mitä muuta tympeää, ei se mulle riittäisi mihinkään. Yksi hairahdus ei tarkoita mitään sarjapettäjä-häntäheikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en. Hyvä puoliso muuttuu umpisurkeaksi muka yhtäkkiä tolla tiedolla?
Enpä enää kehuisi hyväksi puolisoksi.
Eli muuttuu kerrasta. Aika jännä, että pettäminen kunoaa kaiken hyvän miehestä, lasten isästä ja kumppanista.
-eri
Jos on itse hutsahtavaa tyyppiä niin eipä puolison pettäminen taida paljon kirpaista.
Vai hutsahtavaa tyyppiä, oletkohan vähän lapsellinen. Kuka sanoi ettei se kirpaisisi?
Luottamus ansaitaan ajan kuluessa. Vain idiootti luottaa 100% ventovieraaseen. Ihminen käyttäytyy joko luottamuksen arvoisesti tai on epäluotettava. Se on toisen ihmisen kokemus sinusta. Eli toista ihmistä ei voi vaatia luottamaan. Luottamusta on tai ei ole. Jos sen kerran menettää, niin sitä on vaikea saada takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kävi samalla lailla. Pari vuotta pettämisen jälkeen sain tästä tietää. Jotenkin kaikki yhteinen tuon parin vuoden ajalta muuttui merkityksettömiksi ja en halunnut enää edes yrittää jatkaa suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä voi ikinä luottaa. Tai ainakaan minä en saanut luottoa ikinä takaisin, vaikka kuinka yritin. Ja 20 vuotta oltiin yhdessä eli parikymppisestä nelikymppikseks. Kyllä yritin!
Mikä luottokysymys tuo edes on? Ette te toisianne ja toustenne kroppia omista.
Ei, mutta yleensä parisuhteessa sovitaan että peuhataan vain keskenään ja se perustuu luottamukseen.
Niin, se on yksi luottamuksen määre, ei koko parisuhde ja luottamus. Ei mun luottamus kumppaniini, parhaaseen tukijaani, rakkaaseeni tolla kyllä horjuisi vuosiksi. Se olisi katkeruutta ja mun huonoa itsetuntoa, ei mun miehen aikaansaamaa.
No se on sun heikkoutta sitten, sun luottamusta saa käsitellä miten haluaa. Jos ei tuollaisella ole väliä, niin miksei sitten sopisi että on tuollainen vapaus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jättäisi, en ole mustasukkainen sillä tavalla. Tosin saattaisin tasapuolisuuden nimissä sitten käydä vieraissa itsekin, niin että tilit olisivat tasan.
Riippuu ihan siitä miten on pettänyt. Haluan kuulla koko tarinan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. Luottamuksen voi ansaita vain kerran.
Eikö sulle mikään muu ole luottamuksen osoitus kuin se, että makaa vaan sun kanssa?
Ainakaan se ei ole luottamuksen osoitus, että tehdään selän takana asioita joita ei pitäisi tehdä, ellei ole sovittu vapaasta suhteesta.
-eri
No ei tietenkään olisi, mutta aika pieni se luotto on ollut, jos se tolla tuhoutuu.
Luotto joko on tai ei, ei se ole pieni tai iso. Rikki mikä rikki. Mutta jos sulle saa tehdä noin, niin mikäs minä olen siihen sanomaan.
En, enkä haluaisi edes asiasta tietääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. Luottamuksen voi ansaita vain kerran.
Eikö sulle mikään muu ole luottamuksen osoitus kuin se, että makaa vaan sun kanssa?
Ainakaan se ei ole luottamuksen osoitus, että tehdään selän takana asioita joita ei pitäisi tehdä, ellei ole sovittu vapaasta suhteesta.
-eri
No ei tietenkään olisi, mutta aika pieni se luotto on ollut, jos se tolla tuhoutuu.
Millä tavalla luotto mielestäsi tuhoutuu, jos ei rikkomalla sen luottamuksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä voi ikinä luottaa. Tai ainakaan minä en saanut luottoa ikinä takaisin, vaikka kuinka yritin. Ja 20 vuotta oltiin yhdessä eli parikymppisestä nelikymppikseks. Kyllä yritin!
Mikä luottokysymys tuo edes on? Ette te toisianne ja toustenne kroppia omista.
Ei, mutta yleensä parisuhteessa sovitaan että peuhataan vain keskenään ja se perustuu luottamukseen.
Niin, se on yksi luottamuksen määre, ei koko parisuhde ja luottamus. Ei mun luottamus kumppaniini, parhaaseen tukijaani, rakkaaseeni tolla kyllä horjuisi vuosiksi. Se olisi katkeruutta ja mun huonoa itsetuntoa, ei mun miehen aikaansaamaa.
No, se näkemys toki sinulle sallittakoon. Minulle luottamuksessa on useita yhtä tärkeitä aspekteja. Luottamus siihen että toinen tukee, luottamus siihen ettei toinen hylkää, luottamus siihen ettei toinen toimi selän takana, luottamus siihen ettei toinen valehtele, luottamus siihen ettei toinen levittele yksityisasioitani jne. Riittävän paha luottamuksen rikkominen yhdelläkin tavalla riittää rikkomaan suhteen. Myös esimerkiksi rahan huijaaminen tai tiukassa paikassa hylkääminen johtaisi eroon. Ollaan riittävän monta keskustelua aiheesta käyty, joten puoliso kyllä tietää mikä merkitys rehellisyydellä ja avoimuudella on minulle.
Liitot ovat yksilöllisiä. Siinä pettämisenkin jälkeen kannattaa punnita, mitä saa ja mitä ei suhteelta.
Ainakin pettämisen syy kannattaa selvittää. Ehkä se selventää tilannetta.
Luottamus on kyllä niin tärkeä voimavara, että sen takaisin saaminen on vaikeaa.
Tiedän yhden pariskunnan, joka jatkoi suhdetta pettämisenkon jälkeen. Nainenkin kävi kerran kokeilemassa, miltä pettäminen tuntuu,kun mies oli jatkanut hommaa jo pitempään.
Nykyisin heillä menee ihan hyvin.