Lue keskustelun säännöt.
Miksi muut naiset on huoliteltuja ja itse olen nukkavieru
Muilla samaa ongelmaa? Omat hiukset on ohuet ja hapsottaa, jalat kuivat ja kynnet rumat, kroppa oudon mallinen(hoikka, mutta täysin tasapaksu), hampaat reikäiset ja keltaiset sekä iho täynnä näppyä. Silmät hailakan tiskivedenväriset. Just tulin kampaajalta, mutta nää laitetut hiukset näyttää kornilta mulla. Sama efekti myös, jos pidän vaikka rannekelloa, liian "hienoa" minulle.
Miten siis tästä lähteä korjaamaan nukkavieruista ulkonäköä? Antaako kokonaan olla, koska ruma on ruma vaikka tekisi mitä. Voihan ihmisellä olla muitakin avuja kuin ulkonäkö. Onko kellään ajatuksia, kokemuksia, mitä ikinä.
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purra onkin ihan variksenpelättimen näköinen, kulahtaneet vaatteet: täytyy näyttää siltä miten "opettaa", naama kiiltää, muutenkin vastenmielinen tyyppi!
Eipä näytä kovin hyvin päiväsi alkavan.
Tämä palsta vetää helposti puoleensa yksinäisiä, onnettomia, elämäänsä tyytymättömiä ihmisiä. Säälihän heitä on. Onneksi palstalla on myös aivan asiallisia, mielenkiintoisiakin juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välillä tuntuu että nämä "homssuisten" naisten aloitukset täällä on samaa sarjaa palsta*nceleiden valitusten kanssa. Omasta ulkonäöstä huolehtimisesta tehdään omassa mielessä joku rikkaiden etuoikeus, johon itse ei kykene koska on liian köyhä. Vakuutellaan itselle, että jokainen huolitellun näköinen nainen käy kuukausittain kampaajalla ja kosmetologilla ja ostaa kalliita tuotteita ja plastiikkakirurgien palveluita.
Tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Oma tyylini on aina huoliteltu, mutta tänä vuonna olen kuluttanut kampaajan palveluihin n. 25€. Kosmetologin palveluihin 0€. Kirurgilla en ole käynyt ikinä. Ostan kyllä ihonhoitotuotteita, mutta pyrin etsimään kohtuullisen hintaisia tuotteita luksusbrändien sijaan (esim. The Ordinary). Sama meikeissä. Lisäksi metsästän tarjouksia ja pyrin siihen etten koskaan maksa täyttä hintaa, vaan ostan TARVITSEMANI alennusten ja kamppisten aikana. Vinkkejä budjettituotteisiin sekä
No siis, itse tiedän ja ymmärrän kyllä, että huolitellun ulkonäön saisi edullisesti. Siinä se ongelma vähän juuri onkin, eli minulla ei ole mitään silmää tälle.
Ihan sama, vaikka viettäisin vaatekaupassa koko päivän eri asuja sovitellen, kun en "näe" sitä, mikä minulle sopii ja mikä ei. Sama juttu hiuksissa, merkeissä, kaikessa. Sisustuksessa muuten kotona sama juttu. Eli on nukkavierua, mutten tiedä miten asiaa korjata.
Sisareni taas on sitten vastakohtana, eli jo teininä hänen vaatetyyliään ihailtiin ja nyt aikuisena jotkut vieraat juhlissa yms ottavat jopa kuvia hänen sisustusratkaisuistaan. Hän ei kopioi ideoita, ei selaile tyyli- tai sisustuslehtiä, vaan hänellä on vain luontainen kyky luoda epäsiististä kadehditavan hienoa. Eikä hänelläkään tähän mitään suurta budjettia koskaan ole ollut.
Mutta niin, en tiedä miten sitä omaa tyyliä kehittäisi, kun itselläni ei ole minkäänlaista silmää tyylille.
Vierailija kirjoitti:
Vanha aloitus, mutta ap voisi kuvailla minut tuossa tekstissä.
Olen aina joten vääränlaisen näköinen. Jos pukeudun "rennosti", niin olen kulahtaneen ja nukkavierun näköinen.
Kun taas laittauduin, olen ylipukeutunut. Eli vaatteistani kysellään, että olenko menossa johonkin juhliin täältä (=töistä, kyläpaikasta, ostoreissulta jne jne) suoraan, kun olen niin juhlavaatteissa. Ja ei, en pukeudu iltapukuun tms, vaan mielestäni jokin kiva mekko, joka sopii omasta mielestäni hyvin arkikäyttöön.
Hiuksien kanssa sama, on vain ääripäät. Joko hapsottaa ja on homssuinen, tai sitten saan kyselyjä, että olenko menossa juhliin kun kampaajalla laitattanut kampauksen. En siis ole kampaajalla silloin laitattanut, vaan olen opetellut pari suht helposti toteutettavaa nutturakampausta, jotka sitten ilmeisesti ovat todellisuudessa juhlakampauksia.
Koruja en viitsi enää käyttää. "Rennossa" lookissani näyttävät todella o
Jospa kyselyt johtuvat siitä, että tyylisi ovat toistensa ääripäitä? Itse olen "aina" eli viimeiset 25 vuotta pukeutunut mekkoihin eikä kukaan koskaan tuohon tyyliin kysele. Riippuu myös siitä, missä liikkuu, kotiseudullani maalaiskaupungissa vaatteisiini kyllä kiinnitetään enemmän huomiota. Silloin, jos kuljen meikittä, joku saattaa kysyä olenko kipeä, mutta rennommista vaatteista en saa kommentteja, käytän myös trikoita ja hupparimekkoja tai muuta vastaavaa vapaa-ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisellä on muitakin avuja kuin ulkonäkö, olet oikeassa. Kohdallasi kuitenkin esimerkiksi hampaiden valkaiseminen ja reikien paikkaus saattaisivat parantaa huomattavasti oloasi ja ulkonäköäsi (myös yllättävästi kenties ihoasi). Lähtisin parantamaan ulkonäköä urheilulla, ruokavaliolla ja sillä purukaluston korjaamisella.
Hampaiden soodapuhdistus voi pelkästään poistaa älyttömästi keltaisuutta hampaista. Samalla hinnalla saa yleensä hammaskiven poiston johonkin sataseen joten tulee huomattavasti halvemmaksi kuin valkaisu. Jatkoon hammasväliharjojen tai lankaimen käyttö kerran päivässä, kielen puhdistus kaapimella ja alkoholiton hyvä hammashuuhde pitää suun raikkaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha aloitus, mutta ap voisi kuvailla minut tuossa tekstissä.
Olen aina joten vääränlaisen näköinen. Jos pukeudun "rennosti", niin olen kulahtaneen ja nukkavierun näköinen.
Kun taas laittauduin, olen ylipukeutunut. Eli vaatteistani kysellään, että olenko menossa johonkin juhliin täältä (=töistä, kyläpaikasta, ostoreissulta jne jne) suoraan, kun olen niin juhlavaatteissa. Ja ei, en pukeudu iltapukuun tms, vaan mielestäni jokin kiva mekko, joka sopii omasta mielestäni hyvin arkikäyttöön.
Hiuksien kanssa sama, on vain ääripäät. Joko hapsottaa ja on homssuinen, tai sitten saan kyselyjä, että olenko menossa juhliin kun kampaajalla laitattanut kampauksen. En siis ole kampaajalla silloin laitattanut, vaan olen opetellut pari suht helposti toteutettavaa nutturakampausta, jotka sitten ilmeisesti ovat todellisuudessa juhlakampauksia.
Koruja en viitsi enää käy
Jospa kyselyt johtuvat siitä, että tyylisi ovat toistensa ääripäitä? Itse olen "aina" eli viimeiset 25 vuotta pukeutunut mekkoihin eikä kukaan koskaan tuohon tyyliin kysele. Riippuu myös siitä, missä liikkuu, kotiseudullani maalaiskaupungissa vaatteisiini kyllä kiinnitetään enemmän huomiota. Silloin, jos kuljen meikittä, joku saattaa kysyä olenko kipeä, mutta rennommista vaatteista en saa kommentteja, käytän myös trikoita ja hupparimekkoja tai muuta vastaavaa vapaa-ajalla.
Ilmaisin ehkä itseni epäselvästi, mutta siis juuri tämän näen juurikin ongelman olevan. Eli en osaa kuin ääripäät, enkä osaa pukeutua ja laittautua rennon tyylikkäästi, niin että näyttäisin vaikka kauppakeskuksessa kävellessä tyylikkäältä, mutten ylipukeutuneelta.
Ja sitten taas, moni vaate ja asuste näyttää päälläni lähinnä siltä, että kyse olisi jostain vitsistä. Monella naisella esim. lippis poninhännän kanssa näyttää kivalta ja rennolta. Itse vastaavaa kun kokeilin, näytin lähinnä jotain sketsi -hahmolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi minun autoni ei korjaudu itse itsestään?
Jos on hoikka ja hyväryhtinen, saa jo paljon etumatkaa. Muuhun tarvitsee sitten aikaa sekä rahaa; tyyliä pitää opiskella ja kauneudenhoitoon ei riitä Tokmannin halvimmat rasvat, ellei ole voittanut geenilotossa.
Ensimmäisenä kannattaa hoitaa terveyteen liittyvät asiat, eli reikiintyneet hampaat, huonokuntoiset kädet ja jalat, ongelmaiho, mitä ikinä onkaan. Isompia operaatioita voivat olla esimerkiksi hampaiden oikomishoito tai ihotautilääkärin tekemät hoidot. Plastiikkakirurgiaa tarvitsee vain aniharva, sillä esim. silikonit tai pepputäytteet eivät ole saaneet ketään näyttämään hienostuneemmalta.
Sen jälkeen hiuksiin sopiva leikkaus sekä mahdollisesti väri (useimmat suomalaiset valitsevat täysin sopimattoman värin itselleen, joten käytä ammattilaista), värianalyysi joko ammattilaisella tai eri oppaiden avulla tehden sekä vaatekaapin koostaminen siten, että joka tilanteeseen löytyy sopivat vaatteet.
Koko homma vaatii vähintään nelinumeroisen summan rahaa, mutta maksaa itsensä takaisin parempana mielenterveytenä ja hyvinvointina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha aloitus, mutta ap voisi kuvailla minut tuossa tekstissä.
Olen aina joten vääränlaisen näköinen. Jos pukeudun "rennosti", niin olen kulahtaneen ja nukkavierun näköinen.
Kun taas laittauduin, olen ylipukeutunut. Eli vaatteistani kysellään, että olenko menossa johonkin juhliin täältä (=töistä, kyläpaikasta, ostoreissulta jne jne) suoraan, kun olen niin juhlavaatteissa. Ja ei, en pukeudu iltapukuun tms, vaan mielestäni jokin kiva mekko, joka sopii omasta mielestäni hyvin arkikäyttöön.
Hiuksien kanssa sama, on vain ääripäät. Joko hapsottaa ja on homssuinen, tai sitten saan kyselyjä, että olenko menossa juhliin kun kampaajalla laitattanut kampauksen. En siis ole kampaajalla silloin laitattanut, vaan olen opetellut pari suht helposti toteutettavaa nutturakampausta, jotka sitten ilmeisesti ovat todellisuudessa juh
Aloita pukeutumis- ja kauneusvinkkien hakeminen vaikka täältä
YouTube on täynnä tutoriaaleja miten tehdä kivoja ja helppoja kampauksia. Tosin leikkauta ensin hyvä malli hiuksiin ja kysy kampaajalta suosituksia mitä tuotteita kannattaa käyttää.
Tyylitajua voi parantaa ja aloittaa vaikka menemällä vaateliikkeeseen ja pyytämällä myyjää etsimään vaatteita eri tilaisuuksiin, silloin saa vinkkejä mikä sopii itselle ja ottaa siitä vinkkejä mitä vastaisuudessa ostaa. Koko on myös tärkeä, ei liian pieniä eikä myöskään liian isoja. Muodin mukaan ei kannata mennä, sellaisia mistä itse pitää. Jos on ystäviä, sisaruksia tai muuten tuttuja joiden makua ihailet niin rohkeasti vain kysymään. Kampaajalta kannattaa kysyä hiusten hoitoon ja leikkaukseen vinkkejä, shamppoo, hoitoaine ja jotain muotovaahtoa tai geeliä. Marketeista saa edullisia tuotteita, ei aina tarvitse Itselläni on ohuenlaiset puolipitkät hiukset ja muotovaahdolla + föönaamalla saan kivasti tuuheutta niihin. Itseluottamus tekee paljon, ryhti kuntoon ja positiivinen asenne, kyllä sen oppii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde Lappiin siellä hepeniin ei tuijotella naista:) varmaan riität noin ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Jos on hoikka ja hyväryhtinen, saa jo paljon etumatkaa. Muuhun tarvitsee sitten aikaa sekä rahaa; tyyliä pitää opiskella ja kauneudenhoitoon ei riitä Tokmannin halvimmat rasvat, ellei ole voittanut geenilotossa.
Ensimmäisenä kannattaa hoitaa terveyteen liittyvät asiat, eli reikiintyneet hampaat, huonokuntoiset kädet ja jalat, ongelmaiho, mitä ikinä onkaan. Isompia operaatioita voivat olla esimerkiksi hampaiden oikomishoito tai ihotautilääkärin tekemät hoidot. Plastiikkakirurgiaa tarvitsee vain aniharva, sillä esim. silikonit tai pepputäytteet eivät ole saaneet ketään näyttämään hienostuneemmalta.
Sen jälkeen hiuksiin sopiva leikkaus sekä mahdollisesti väri (useimmat suomalaiset valitsevat täysin sopimattoman värin itselleen, joten käytä ammattilaista), värianalyysi joko ammattilaisella tai eri oppaiden avulla tehden sekä vaatekaapin koostaminen siten, että joka tilanteeseen löytyy sopivat vaatteet.
Koko homma vaatii v
Värianalyysista maksamista en suosittele, katsoo värejä netistä ja kokeilee itse, noi menee ammattilaisillakin välillä metsään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, no itse käyn hoitamassa ja soodapuhistamassa hampaita kaksi kertaa vuodessa. Käyn myös kampaajalla noin pari kertaa vuodessa ja silloin värjätään myös. Pidän hiuksia yleensä kiinni - ovat pitkät.
Rasvaan jalkoja ja lakkaan varpaan kynnet. Olen käynyt hakemassa muotoja salilla.
Ostan laadukkaita vaatteita.
No iho on miitä on. Kesällä pisamainen ja täplikäs, vaikka yritän suojata. Laitan kyllä kohtuullisen ja luonnollisen oloisen meikin aina töihin.
Vähän se nukkavieruus silti joskus päätä vaivaa. Ainakin väsyneenä.
Olen miettinyt samaa, mutta lopputulema on, että muilla on kärsivällisyyttä ja kiinnostusta asiaan. Jaksavat selvittää, millaiset miljoona eri meikkiputelia mihinkin juttuun, ja miten niitä käytetään. Yritän joskus perehtyä asiaan, mutta alkaa parissa minuutissa kyllästyttää.
Tai jaksavat harjoitella tukan laittamista. En osaa kunnolla edes käyttää kiharrinta tai suoristusrautaa, koska menee hermo kolmessa sekunnissa joka kerta. Puhumatta jostain helpoistakin kampauksista.
Sama kaiken kanssa, kynnet, hiukset, iho.. Ainoa johon jaksan panostaa on vaatteet. Tuntemani huolitellut tuntevat aitoa kiinnostusta asiaan, jota en vain voi tavoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä niin samaistun tuohon, että jos vähänkin yrittää jotain, esimerkiksi käy kampaajalla ja kerrankin on nätit hiukset, tulee sellainen olo että näen vain vahvemmin sen koko työmaan itsessäni.
Olo ei siis parane vaan huononee entisestään. Parempi kun on ihan kunnolla peikon näköinen niin ei huonot puolet korostu😆.
Mulla tuo sama totaalilamautuminen ja alakulo tulee aina kun alan syömään oikein viimeisen päälle terveellisesti, juon reilusti vettä, alan käydä kävelemässä ja jumppaan/venyttelen kotona jne. Silloin jotenkin lävähtää kerralla koko katastrofi kasvoille ja oman elämän surkeus ja elämättömyys vie sen kaiken tsemppiasenteen mennessään.
Sitten taas kun ei jaksa välittää mistään ja tuijottaa vaan kotona seinää / kattoa / ruutua niin on vähemmän ahdistunut olo. Toki se sitten kostautuu taas korkojen kera kun seuraavan kerran alkaa skarppaamaan.
Noihin, että käy kampaajalla, etsi vinkkejä jne.
Itselläni kampaajatkaan eivät tunnu pääsevän yhteisymmärrykseen siitä, mikä minulle sopii ja mikä ei. Yksi leikkaa mielestään sopivan muodon ja kehuu väriä minulle sopivaksi, seuraava kertoo värin olevan täysin minulle sopimaton ja leikatun mallin sitäkin sopimattomampi. Niin etsi siinä sitten sitä oikeaa ratkaisua.
Vartalomallini taas on outo. Selkeästi erottuva vyötärö, mutta vatsa pullottaa esiin vaikka kuinka ryhtiä ja lihaksia parantaisi. Sama ollut aina jo teini-iästä lähtien. Hartiat taas ovat leveät. Rasva kerääntyy eniten reisiin.
Vierailija kirjoitti:
Lähde Lappiin siellä hepeniin ei tuijotella naista:) varmaan riität noin ihan hyvin.
Jee, lähden huomenna Soankylää, sielläkin on tosi kivantyylisiä ihmisiä, ainakin leffajuhlilla
Suurin vaikutus on sillä että osaa kantaa itsensä kauniisti eli on hyvä ryhti ja olemuksessa / eleissä / liikkeissä on tietynlaista sulavuutta joka vaatii hyvää kehonhallintaa. Suomeksi sanottuna siis hyvää lihaskuntoa etenkin syvissä keskivartalon tukilihaksissa ja ettei hartiat nouse korviin / käänny eteenpäin ja niska on suorassa. Lisäksi kun yläkroppa ei ole jumissa ja kasaan käpristyneenä niin verenkiertokin paranee, samoin kuona-aineiden poistuminen ja hengityskin on helpompaa ja saa paremmin happea. Se taas näkyy ihan kaikessa.
Kävelytyyliin vaikuttaa ruumiinrakenne todella paljon eli toisilla sekin vaan on ärsyttävän automaattisesti kissamaisen sulavaa ja pehmeää, mutta paljon siihen ei-niin-sulavaankin voi vaikuttaa lihaskuntoa ja liikkuvuutta parantamalla sekä kiinnittämällä huomiota ainakin siihen, ettei harppolaahusta eteenpäin vaan kävelee ihan normaalein askelein.
Nämä kun saa kuntoon niin ne vaatteetkin alkaa näyttää päällä kivoilta ja oikealla tavalla rennoilta sen nykyisen nukkavierun sijaan. Lisäksi se hyvä olo omissa nahoissa lisää tietenkin itsevarmuuttakin jonka myötä se koko olemuskin muuttuu freesimmäksi kun katse ei enää painu lattiaan ja ihan ne kasvojen mikroilmeetkin rentoutuu saati sitten se viivaksi kiristynyt suu.
Lisäksi etenkin ulkona liikkuminen (muista aurinkosuoja!) tekee iholle ihmeitä eli sitä kauttakin ihoon saa uudenlaista hehkua. Aurinkoisella säällä saattaa saada jopa hiuksiin raidatkin ihan ilmaiseksi.
En jaksa nähä vaivaa laittautumisen eteen ja käyttää rahaa. Ennemmin nukkavieru pieru.
Vierailija kirjoitti:
Värianalyysista maksamista en suosittele, katsoo värejä netistä ja kokeilee itse, noi menee ammattilaisillakin välillä metsään
Itse olen vähän kyllä ja ei-fiiliksellä tästä :D Valitettavasti kaikki värianalyytikot eivät ole yhtä lahjakkaita, jolloin osaavat tunnistaa vain "selvät tapaukset" mutta muissa analyyseissään saattavat mennä vähän pieleen. Sen sijaan huonokin analyytikko voi ehkä antaa jotain vinkkejä, kuten välttää niitä pahimpia virheitä värivalinnoissa tai kenties löytää muutaman hyvän sävyn joka käy aina. Pointtina tässä siis että jos löydät hyvän värianalyytikon niin käy ehdottomasti, tai jos sinulla on ystävä jolla tosi hyvä värisilmä niin pyydä häneltä apua.
Muuten ehdottaisin luottamaan omaan silmään, mutta valitettavasti on tavallista että tottumaton ihminen näkee kauniina ne värit joista pitää riippumatta siitä sopivatko ne juuri itselle vai ei. Kirjastosta voi lainata värianalyysi-kirjoja joiden avulla voitte vaikka kavereina tehdä toisillenne alustavat analyysit, jolloin ehkä ainakin selviää muutama asia! :-)
Vanha aloitus, mutta ap voisi kuvailla minut tuossa tekstissä.
Olen aina joten vääränlaisen näköinen. Jos pukeudun "rennosti", niin olen kulahtaneen ja nukkavierun näköinen.
Kun taas laittauduin, olen ylipukeutunut. Eli vaatteistani kysellään, että olenko menossa johonkin juhliin täältä (=töistä, kyläpaikasta, ostoreissulta jne jne) suoraan, kun olen niin juhlavaatteissa. Ja ei, en pukeudu iltapukuun tms, vaan mielestäni jokin kiva mekko, joka sopii omasta mielestäni hyvin arkikäyttöön.
Hiuksien kanssa sama, on vain ääripäät. Joko hapsottaa ja on homssuinen, tai sitten saan kyselyjä, että olenko menossa juhliin kun kampaajalla laitattanut kampauksen. En siis ole kampaajalla silloin laitattanut, vaan olen opetellut pari suht helposti toteutettavaa nutturakampausta, jotka sitten ilmeisesti ovat todellisuudessa juhlakampauksia.
Koruja en viitsi enää käyttää. "Rennossa" lookissani näyttävät todella oudolta lisältä (tyyliin kuin verkkarien kanssa kultatimantti -kaulakoru ja -korvikset), ja sitten tuossa toisessa ääripäässäni taas lisää huimasti ylipukeutuvuutta.