Miksi muut naiset on huoliteltuja ja itse olen nukkavieru

Vierailija kirjoitti:

Ihmisellä on muitakin avuja kuin ulkonäkö, olet oikeassa. Kohdallasi kuitenkin esimerkiksi hampaiden valkaiseminen ja reikien paikkaus saattaisivat parantaa huomattavasti oloasi ja ulkonäköäsi (myös yllättävästi kenties ihoasi). Lähtisin parantamaan ulkonäköä urheilulla, ruokavaliolla ja sillä purukaluston korjaamisella. 

Tämä. Noilal keinoilla ap saa lisää hyvää oloa, joka heijastuu pakostakin myös ulospäin, ja on tietysti miljoona kertaa tärkeämpää kuin mikään "kauneus".

Suosittelen terapiaa, jos oma mieliala riippuu ulkonäöstä.

En ole koskaan meikannut, ja kampaajalla käyn max kerran vuodessa. Olen jo vuosikaudet käyttänyt samoja 10 käyttövaatetta (muutama t-paita, farkut, shortsit), ja ostan aina uuden identtisen kun edellinen hajuaa kulutuksesta.

Ehkä vähän säälittää väki, joka törsää hirveät määrät rahaa ja aikaa ulkonäköön ja vaatteisiin ja silti he miettivät onko ulkonäkö kelvollinen. Jos heillä vain olisi itsetunto kohdillaan, ei olisi tarvetta tuohon.

Olen vuosien varrella oppinut, että siisti olemus ei vaadi välttämättä kauheasti rahaa, vaan ennen kaikkea kiinnostusta hommaan, jotta jaksaa alkuun sen vaivannäön ja ajan. 

Täytyy olla kiinnostunut selvittämään minkä väriset ja malliset vaatteet sopii itselle ja omaan elämäntyyliin parhaiten. Seuraavaksi se vaatii sovittamista, sovittamista ja sovittamista, jotta itselle havainnollistuu, miten mitkäkin liikkeen/merkin vaatteet istuu päällä. Jos haluaa tehdä hyviä löytöjä seconhandina se vaatii kirppareiden penkomista ja jatkuvaa kirpparisovelluksen selaamista.

Täytyy olla kiinnostunut ihon- ja hiustenhoidosta sen verran, että selvittää omalle iholle sopivat tuotteet ja että kampaajalla saa itselle sopivan leikkauksen ja/tai värin. Somesta saa paljon vinkkejä itse etsimällä, kampaajilta ja kosmetiikkamyyjiltä kysymällä. Käy hammaslääkärillä ja suuhygienistillä säännöllisesti, hoidetut hampaat ovat myös terveysteko.

Omasta fyysisestä hyvinvoinnista on hyvä olla kiinnostunut jo ihan itsensä takia. Liikunta tekee kropan lisäksi hyvää itsetunnolle. Salli itsellesi se ajatus, että on ok olla kiinnostunut omasta ulkonäöstään, koska tietty aika ja vaivannäkö siihen menee. Ja päättää, mikä on se nimenomainen asia, mihin itsessään panostaa esim. oma hiusmallini on sellainen, ettei se vaadi kampaajalla käyntiä kuin pari-kolme kertaa vuodessa ja väri on oma, vaikka harmaita on jo näkyvillä reiluhkosti. Sen sijaan panostan kasvojen ihonhoitoon ja meikkiin sekä kynsiin sen verran, että hiusten huoleton hoito näyttäytyykin omana (rohkeana) valintana eikä sellaisena, että olisi jotenkin luovuttanut ulkonäkönsä kanssa. Joku toinen voi valita erittäin skarpin hiusmallin ja värin, mutta sen sijaan ei meikkaa. You do you.

Sukuni naiset eivät ole tottuneet panostamaan itseensä ja he huokailevat, kun heilläkin olisi kivoja vaatteita niin kuin minulla, mutta sitten eivät ikinä jaksa tai ei innostu lähtemään vaatekaupoille: ei jaksa sovittaa, tms. vaikka tarjoutuisin mukaan makutuomariksi. Mutta ei ne kivat vaatteet omaan kaappiinkaan ole itsestään tulleet. 

Kun itseä on kiinnostanut nämä jutut ja tyyliasiat ovat oikeastaan harrastus, ei oma valmistautuminen aamulla vie kuin puolisen tuntia. Ja jos aina ei jaksa niin ei haittaa.

Ap on näinä vuosina saanut monta hyvää neuvoa. Miltähän näyttää tänäpäivänä?

Mulla on toi sama hiusongelma, ohuet joista ei ole kasvattaa pitkiksi.

Mulla on hiuksissa raitoja, ja bob malli. 

Kulmat nypitytän ja värjään samalla kun käyn leikkaamassa hiukset.

Olet nukkavieru, koska sinusta kauneudenhoitokin olisi pitänyt ulkoistaa valtion maksettavaksi ja huolehdittavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen terapiaa, jos oma mieliala riippuu ulkonäöstä.

En ole koskaan meikannut, ja kampaajalla käyn max kerran vuodessa. Olen jo vuosikaudet käyttänyt samoja 10 käyttövaatetta (muutama t-paita, farkut, shortsit), ja ostan aina uuden identtisen kun edellinen hajuaa kulutuksesta.

Ehkä vähän säälittää väki, joka törsää hirveät määrät rahaa ja aikaa ulkonäköön ja vaatteisiin ja silti he miettivät onko ulkonäkö kelvollinen. Jos heillä vain olisi itsetunto kohdillaan, ei olisi tarvetta tuohon.

Ymmärrän jos vaatteita ja meikkiä ostetaan sitä varten että tulee hyvä mieli itselle, vähän kuin piristyksenä. Mutta se että rupee näyttämään joltain vain koska ympäristö sanelee ja ei uskalleta olla erilaisia kuin valtavirta, niin se on surullista. Se kielii pelosta ja ei ole tervettä. Itse käytin aiemmin maltillisesti meikkiä ja pukeuduin enemmän, mutta nyt vuosia ollut ilman ripsiväriäkin ja pukeudun vain puhtaisiin vaatteisiin, oli ne kollarit ja t-paita useammin kuin ennen. Olen enemmän sinut itseni kanssa, enkä arvota ketään muutakaan ulkonäön perusteella. Olen huomannut, että meikittömänä myös miehiltä on tullut enemmän suoraa kommenttia, että kuinka luonnollinen ja nätti olen. Ei sillä että se olisi niin tärkeää mitä muut kommentoivat, mutta selvän muutoksen olen kokenut miten ihmiset kohtaavat eri tavalla.

Kaunis ja siisti (eli huoliteltu) ovat eri asioita. Rumakin voi olla siisti. Siisteys kuuluu normaaleihin peruskäytöstapoihin ihan kaikilla. 

Vierailija kirjoitti:

Käyttävät kaiken aikansa itteensä ja ulkonäköönsä. Siinä ei muita ajatella ja aikaa riitä paitsi jos ne siitä hyötyvät. Kyllä itsekkäitä ovat.

En mä ainakaan käytä, perushygienian lisäksi meikkaan aamulla max vartin, lisään huulipunaa päivän aikana ja illalla puhdistan ihon ja teen samalla jotain muita kauneudenhoidollisia toimenpiteitä, esim yhtenä iltana kuorinnan, seuraavana naamion jne...tähänkin menee alle kaksikymmentä minuuttia. Kynnet ja jalat huollan samalla kun katson telkkaria. Kampaajalla käyn kahdesti vuodessa, pitkä polkkatukka ei sen useammin tarvitse.

Ruokavalioon ja liikuntaan kyllä panostan, mutta terveellisestä ruuasta hyötyy koko perhe. 

Lisäksi silitän vaatteeni ja minulla on selkeä tyyli joten ostan vain vaatteita jotka täydentävät vaatekaappiani.  

N54, uranainen ja kolmen teinin äiti.

Sopivat ihonhoito tuotteet. Puhdistus ja rasvaus joka päivä. Hampaat kuntoon. Reiät paikataan. Hammaskiven poisto ja sooda puhdistus. Sopivat hiustenhoito tuotteet. Urheilu, Nuku hyvin ja syö terveellisesti. Puhtaat vaatteet. Siisti kynnet ja laita väritöntä lakkaa. 

RumaLehmä kirjoitti:

Minulla sama ongelma. Voisin olla ihan kivan näköinen jos olisi rahaa panostaa enemmän. Nyt joudun kulkemaan tosi vanhoissa farkuissa ja rumassa fleecetakissa, työmatkoilla vanha tuulipuku ja lenkkarit. Menovaatteita ei ole, saati että olisi rahaa koskaan lähteä sttömään tai baariin, risteilylle tai ylipäätään mihinkään mihin tarvitsee rahaa.

Kampaajaan. kynsiin, hampaiden valkaisuun, kosmetologiin tai vaatteisiin ei riitä rahaa. Värjään itse hiukseni enkä ole käynyt kampaajalla pariin vuoteen. Hiukset aina nutturalla. Meikit Lidlistä/alekoreista. Huono iho ihan perintönä saatu, ei auta haisevaan taliin ja huokosiin mikään mitä joskus kokeillut. Hampaat eroosion vuoksi keltaiset ( en polta) ja melkein kärjistä läpinäkyvät, tosi viehättävää. Kynnet ammatin takia lyhyet ja littanat, lakkaa ei saa töissä olla. Iho ryppyinen käsistä vaikka kuinka rasvaisi, kun niitä pitää pestä työn takia koko ajan. 

Olen tosi katkera ja

 Kirpparille ostamaan edullisia vaatteita ja Lidlissäkin on kivoja vaatteita ja Tokmannilla. Alerekistä jo saat uutta. Hampaat kannattaa paikkuuttaa terveyden takia. Ihoon saa lisäravinteita: C vitamiini 175 Tokmanni, Sinkki pari euroa.Käsiin kunnon rasvaa myös koko ajan. Liikunta auttaa kaikkeen ulkonäössä. Mutta kurjaa kun tunnet noin. Tsemppiä, koeta saada apuja tuohon.

Heittäydy vain kunnolla boheemiksi.

Ne herää aamuisin viideltä meikkamaan ja kampaamaan, sekä silittämään vaatteita.

Minusta kyse on paljolti geeneistä. Hiuksilla on suurin merkitys. Upeat hiukset on sellaiset, ettei kampaajaa tarvita. Toinen on hyvä iho.

Minulla ei mikään laittaminen auta, kun tukka puuttuu. Toki käyn hammaslääkärissä 1-3 kertaa vuodessa. Pesujen lisäksi putsaan hammasvälit useita kertoja vuorokaudessa, ja kielen päivittäin.

Vaatteilla voi parantaa vähän ulkonäköä, etenkin talvella. Ja kevyt meikillä, ohut värivoide, siistit kulmat ja poskipuna. Lyhyet kynnet ja väritön lakka riittävät minulle. 

Ryhti on myös tärkeä. 

Muutoin minä yritän vain hymyillä ja katsoa silmiin. Muu ei auta. Kun näen oikein kauniit hiukset jollain, kerron sen heti hänelle. Eivät he ehkä tajua, miten saavat olla onnellisia. 

 

Hae Kaurismäen leffaan näyttelijäksi.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen terapiaa, jos oma mieliala riippuu ulkonäöstä.

En ole koskaan meikannut, ja kampaajalla käyn max kerran vuodessa. Olen jo vuosikaudet käyttänyt samoja 10 käyttövaatetta (muutama t-paita, farkut, shortsit), ja ostan aina uuden identtisen kun edellinen hajuaa kulutuksesta.

Ehkä vähän säälittää väki, joka törsää hirveät määrät rahaa ja aikaa ulkonäköön ja vaatteisiin ja silti he miettivät onko ulkonäkö kelvollinen. Jos heillä vain olisi itsetunto kohdillaan, ei olisi tarvetta tuohon.

Sama juttu. Luen aina ihan äimänä näitä aloituksia missä ollaan kateellisia kun jollain muulla on varaa geelikynsiin.