Minua kiinnostaa se, mikä lihottaa nykyisiä parikymppisiä? Syövätkö jotain erilaista kuin ennen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiilarit kuten pasta, peruna ja riisi, ovat todella halpoja, samoin xytoestrogeeniset soijatuotteet joita ainakin meillä vältellään. Luomu- ja lähiruoka on kallista. Kala on TODELLA kallista, jopa pakasteena. Laadukkaat lihatuotteet ovat kalliita. Salikortti voi maksaa jopa 80€/kk, samoin sisäpelikenttien tuntivuokrat tarvikkeineen ovat nykyään hintavia... Pyörien kysyntä on kova, ja ne pöllitään joka tapauksessa. Elämä on stressaavaa, syödään hiilaripitoisesti ja napostellaan kun ei ehdi laittaa ruokaa pitkän kaavan mukaan, nukutaan huonosti ja unirytmi on sekaisin. Lapsesta asti opetellaan stressaamaan. Sitten aletaan syödä hormonaalista ehkäisyä 14-vuotiaasta ja stressataan entistä enemmän. Elämä kallistuu, opiskelijana ei pian ole varaa edes vuokraan, pakko käydä töissä viikonloppuisin ja/tai ottaa lainaa = lisää stressiä. Työympäristö on huono, kaikesta kiristetään ja töitä tehdään alimiehityksellä surkealla palkalla tehokkuuden nimissä. Kemikaalikuorma alkaa jo äidinmaidosta ja lisääntyy ympäristöstä jatkuvasti. Rentoutuminen tapahtuu Netflixin ääressä, jotta stressitasot laskisivat edes vähän, sitten meno jatkuu Sitten ihmetellään, miksi kaikki voivat huonosti. Sekä nuoret, että vanhat?

Ei ongelma ole se että syödään vaikka perunaa vaan juuri se että kukaan ei ole keittämässä perunoita ja tekemässä ruokaa alusta lähtien.

Oikeiden aterioiden sijaan syödään karkkia ja smoothieta ja napostellaan

Youtubessa ja tiktokissa näkee lukemattomia "mitä söin tänään"-videoita. Suurin osa nuorista naisista tuntuvat napostelevan aamusta iltaan kaikkea snacksia ja juuri terveellisen oloisia tuotteita jotka ovat silti hiilaria ja rasvaa sekä sokeria. Sipsiä ja välipalapatukkaa yms. Tekee ihan pahaa katsoa vaikkei omakaan ruokavalio parhaasta päästä ole. Tulee silti huono ja vetämätön olo pelkästään kun vilkaisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mutta itse olen timmissä kunnossa ja parikymppinen. Terveelliset ruuat ja liikunta on niin pysyy hyvässä muodossa. Varmaan on unohtunut liikunnan ja ruokavalion tärkeys elämässä.

Liikunta on kivaa, muttei se laihduta.

Näinhän sitä sanotaan ja olen itsekin olettanut niin. Tänä keväänä päätin laajentaa viljelyharrastusta niin, että käänsin talikolla maata itseni ihan puhki ja kaikkea muuta mitä siihen liittyy. En siis todellakaan miettinyt tuota liikuntana tai laihduttamisena vaan ihan viljelynä. Olen sen verran lihava, että kun olen 175 cm pitkä, painoin n. 97-98 kg. Kävin sitten jostain päähänpistosta vaa'alla joitain viikkoja huhkittuani ja painoin 92 kg. En ole mikään dieettityyppi, en ole varmaan ikinä elämässäni edes laihtunut, pikku hiljaa vain lihonut. Olin tosi yllättynyt. Syömisiä en ole kytännyt, kun en ole laihduttanutkaan. En voi muuta keksiä kuin että tuo välillä ihan liiankin rankka huhkiminen pisti kropassani jotain liikkeelle. Käsittääkseni nuo liikuntamäärät ovat olleet sellaisia, ettei niillä periaatteessa voi laihtua noin paljon, jos laskee vain kulutettuja kaloreita. 

Todennäköisesti syynä oli kuitenkin se, että vietit runsaasti aikaa siellä kasvimaalla. Silloin et ollut jääkaapin ulottuvilla syömässä koko ajan. Ei tuollaisella liikunnalla laihduta viittä kiloa muutamassa viikossa. (Toki osa oli varmasti myös nestettä).

Itse olen aika pienikokoinen, lyhyt ja hoikka, niin minua henkökohtaisesti järkyttää että jotkut 10v lapset ovat tyyliin samanmittaisia kanssani mutta huomattavasti painavampia.

Kyllä se on minusta aika paljon, jos 10v painaa enemmän kuin kaverinsa äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiilarit kuten pasta, peruna ja riisi, ovat todella halpoja, samoin xytoestrogeeniset soijatuotteet joita ainakin meillä vältellään. Luomu- ja lähiruoka on kallista. Kala on TODELLA kallista, jopa pakasteena. Laadukkaat lihatuotteet ovat kalliita. Salikortti voi maksaa jopa 80€/kk, samoin sisäpelikenttien tuntivuokrat tarvikkeineen ovat nykyään hintavia... Pyörien kysyntä on kova, ja ne pöllitään joka tapauksessa. Elämä on stressaavaa, syödään hiilaripitoisesti ja napostellaan kun ei ehdi laittaa ruokaa pitkän kaavan mukaan, nukutaan huonosti ja unirytmi on sekaisin. Lapsesta asti opetellaan stressaamaan. Sitten aletaan syödä hormonaalista ehkäisyä 14-vuotiaasta ja stressataan entistä enemmän. Elämä kallistuu, opiskelijana ei pian ole varaa edes vuokraan, pakko käydä töissä viikonloppuisin ja/tai ottaa lainaa = lisää stressiä. Työympäristö on huono, kaikesta kiristetään ja töitä tehdään alimiehityksellä surkealla palkalla tehokkuuden nimissä. Kemikaalikuorma alkaa jo äidinmaidosta ja lisääntyy ympäristöstä jatkuvasti. Rentoutuminen tapahtuu Netflixin ääressä, jotta stressitasot laskisivat edes vähän, sitten meno jatkuu Sitten ihmetellään, miksi kaikki voivat huonosti. Sekä nuoret, että vanhat?

Ei ongelma ole se että syödään vaikka perunaa vaan juuri se että kukaan ei ole keittämässä perunoita ja tekemässä ruokaa alusta lähtien.

Oikeiden aterioiden sijaan syödään karkkia ja smoothieta ja napostellaan

Youtubessa ja tiktokissa näkee lukemattomia "mitä söin tänään"-videoita. Suurin osa nuorista naisista tuntuvat napostelevan aamusta iltaan kaikkea snacksia ja juuri terveellisen oloisia tuotteita jotka ovat silti hiilaria ja rasvaa sekä sokeria. Sipsiä ja välipalapatukkaa yms. Tekee ihan pahaa katsoa vaikkei omakaan ruokavalio parhaasta päästä ole. Tulee silti huono ja vetämätön olo pelkästään kun vilkaisee.

Sipsit eivät ole kyllä terveellisen oloisia :D. Nuo välipalapatukat yms. ovat kyllä täysin turhia, periaatteessa sama syödä suklaapatukoita. 

Sidukka niitä lihottaa

Kyllä mä (itsekin ylipainoinen) aikuinen olen kiinnittänyt huomiota siihen, että monet tuttavapiirin nuoret lihovat aivan yllättäen ja paljon lyhyessä ajassa sen jälkeen, kun muuttavat pois kotoa.

Tapasin juuri parikymppisen sukulaistytön, joka on lihonut vajaassa parissa vuodessa lähes tunnistamattomaksi, siis kiloja on tullut varmaan 30 ihan yhtäkkiä. Mietin ihan, että onko kaikki kunnossa henkisesti ja fyysisesti.

Useimmilla varmaan syynä on liikkumaton elämäntapa eli koneella / puhelimella istuminen sekä ymmärtämättömyys säännöllisistä ruoka-ajoista ja ruoan valmistamisesta eli ehkä eletään hyvin pitkälle pakastepitsoilla, snäkseillä jne.

Itse olin parikymppisenä hoikka poika silloin 90-luvulla, mäkkärissä söin 1. kertaa joskus 19-vuotiaana vieraalla paikkakunnalla, omaan naapurikaupunkiin se tuli vasta muistaakseni 1995 kun olin 20-21v.

Koiraa piti lenkittää joka päivä ja muuten söin vaan pääasiassa tavallista kotiruokaa, muuten ei suurempia liikuntasuorituksia tullut tehtyä. Silloin nuorena tuntui että sai syödä mitä tahansa ja silti pysyi hoikkana.

Nyttemmin on kyllä kroppa tanakoitunut huomattavasti, tosin liikunta on vähentynyt kun ei ole koiraa jota lenkittää, silloin tällöin olen pyöräillyt ja kävellyt, aiempi työ oli erittäin fyysisesti raskasta, mutta paljon tuli syötyäkin, joten kiloja on pikkuhiljaa kertynyt.

Mäkkäreissä ei tule käytyä kuin harvakseltaan, enintään muutama kerta vuodessa. Muuten kyllä ruokavalio ei ole kovin terveellinen, joskus sentään syön omenoitakin ja juon appelsiinimehua, kurkkuakin leivän päällä joskus kun kaupassa muistuu mieleen ostaa sitä.

Elintarviketeollisuus on siihen osaltaan syyllinen. Nykyään lähes kaikissa tuotteissa sokeri on korvattu ns. pikasokerilla, kuten glugoosilla ja glugoosisiirapilla, maissisiirapilla yms ne glugoosi hajoaa heti elimistössä ja jämähtää läskiksi. Glugoosisokerit kiihottaa ja ylläpitää makeannälkää ja lisää ruokahalua.

Kaikki runsaskalorisia ruokia mainostetaan ja ne on helpompi syödä, kuin että kuorisi perunat ja keittäisi   lihakeiton ja sen kanssa ruisleipää, taikka edes kaupan purkkihernekeittoa.

On tultu niin nirsoiksi, että kelpaa vaan se mikä eniten lihottaa ja maistuukin lihottavalta.

Syökää omenoita!!

Mä oon normaalipainoinen, mutta paino vaihtelee normaalipainon sisällä kausittain. Opiskelen ja teen pari työkeikkaa viikossa. Syön koulussa lounaan. Pitkän koulupäivän jälkeen en vaan jaksa tehdä hyviä valintoja, vaan saatan ostaa illalliseksi sipsiä. Mulla ainakin opiskelu- ja työväsymys, stressi, ahdistus (ahdistus rahasta ja tulevaisuudesta) saa mut syömään huonosti. Oon siis vähän tunnesyöjä, mutta myös laiska kokki. Helpompaa ostaa väsyneenä valmisruokaa tai herkkuja.

Odotan aikaa, jolloin oon vain töissä. Jaksanko silloin paremmin? Opiskelu+työ on raskasta.

Nyt kesälomalla koulusta ja teen vähän työkeikkaa. Paino on pudonnut itsestään pari kiloa, koska oon tehnyt ruokaa itse enkä ole ollut väsynyt ja ahdistunut. Ei tee mieli edes herkkuja! Taisin syödä kioskijäätelön ystävien kanssa 1.5 viikkoa sitten?

Sanoisin siis, että nykyihmistä lihottaa:

-ruuan laatu

-stressaava, ahdistava ja kiireinen elämä (ei jaksa tehdä hyviä valintoja.)

Sipseissä ei muuten (jos oikean sortin valitsee) ole valkoisia jauhoja eikä sokeria. Pelkästään perunaa, suolaa ja rasvaa.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mutta itse olen timmissä kunnossa ja parikymppinen. Terveelliset ruuat ja liikunta on niin pysyy hyvässä muodossa. Varmaan on unohtunut liikunnan ja ruokavalion tärkeys elämässä.

Joo. Minäkin treenasin vielä parikymppisenä. Sitten hajosi selkä 25-vuotiaana ja treenaaminen jäi, kun sitä ei enää pystynyt tekemään. Nälkä ei kuitenkaan hävinnyt minnekään ja nyt 25 vuotta myöhemmin painan 50 kiloa enemmän.

Uimahallissa tämän ilmiön kyllä näkee. Uin joka viikko, joten katsanto on aika laaja sikäli.

Lapset on pääasiallisesti laihoja. Tottakai on muutamia poikkeuksia, mutta se iso massa.

Teini-ikäisetkin on vielä ihan ok kunnossa. Laihoja on jo vähän vähemmän, mutta tilanne ei vielä ole katastrofaalinen.

Parikymppisissä alkaakin se laiha olla jo todella harvinainen. Ei mitään järkyn lihavaa mutta selkeästi on jo pyöreyttä.

Aikuisista ei viitsi edes aloittaa, eikä vanhuksista. Lähes kaikki löllyröitä.

Jokin asia siis tapahtuu siinä noin 15-20 vuotiaana. Eikä se käänny toiseenkaan suuntaan. Ilmiön on oltava siis suht huomaamaton.

Tämä on järkyttävää ja surullista. Mitään ei voi sanoa, koska toisten asioihin ei saa puuttua, eikä se auttaisikaan. Ihmisen pitäisi heti skarpata, kun paino lähtee nousuun. Sitten vain lisätä vaikka kävelyä päivään. 1,5h kävely joka päivä antaa hieman varaa syödä enemmän. Tiedän: nainen ei voi syödä juuri mitään lihomatta. Se on masentavaa.

Kyllä se on enemmän tuo syöminen/juominen kuin liikunnan vähyys. Nimittäin aikamoisen määrän saa liikkua, että saa kaloreita kulumaan esim. sokerisen energiajuoman verran. Ihminen kuitenkin kuluttaa aika paljon energiaa pelkällä olemassaolollaan, etenkin kasvava teini. Sokeria nykyään on niin paljon joka paikassa, että sitä tulee ihan liikaa kun ottaa kaikki napostelut huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Uimahallissa tämän ilmiön kyllä näkee. Uin joka viikko, joten katsanto on aika laaja sikäli.

Lapset on pääasiallisesti laihoja. Tottakai on muutamia poikkeuksia, mutta se iso massa.

Teini-ikäisetkin on vielä ihan ok kunnossa. Laihoja on jo vähän vähemmän, mutta tilanne ei vielä ole katastrofaalinen.

Parikymppisissä alkaakin se laiha olla jo todella harvinainen. Ei mitään järkyn lihavaa mutta selkeästi on jo pyöreyttä.

Aikuisista ei viitsi edes aloittaa, eikä vanhuksista. Lähes kaikki löllyröitä.

Jokin asia siis tapahtuu siinä noin 15-20 vuotiaana. Eikä se käänny toiseenkaan suuntaan. Ilmiön on oltava siis suht huomaamaton.

Kaipaisin tähän analyysiin kyllä jonkinlaista tilastoa ja tutkittua tietoa. Muutakin kuin se, että "käyn uimahallissa ja siellä kattelen muita uimareita."

Vierailija kirjoitti:

Uimahallissa tämän ilmiön kyllä näkee. Uin joka viikko, joten katsanto on aika laaja sikäli.

Lapset on pääasiallisesti laihoja. Tottakai on muutamia poikkeuksia, mutta se iso massa.

Teini-ikäisetkin on vielä ihan ok kunnossa. Laihoja on jo vähän vähemmän, mutta tilanne ei vielä ole katastrofaalinen.

Parikymppisissä alkaakin se laiha olla jo todella harvinainen. Ei mitään järkyn lihavaa mutta selkeästi on jo pyöreyttä.

Aikuisista ei viitsi edes aloittaa, eikä vanhuksista. Lähes kaikki löllyröitä.

Jokin asia siis tapahtuu siinä noin 15-20 vuotiaana. Eikä se käänny toiseenkaan suuntaan. Ilmiön on oltava siis suht huomaamaton.

Tässä se onkin, teininä voi syödä aivan käsittämättömiä määriä ja se vain katoaa jonnekin (kasvamiseen, yms). Mutta jossakin vaiheessa se loppuu ja pitäisi vähentää syömisiään ja juomisiaan. Mutta ei se yhdessä yössä tule se ylipaino, se pikkuhiljaa hivuttautuu ilman että sitä huomaa, ellei ihan ole ulkonäkökeskeinen peiliin- ja puntariintuijottelija. Ja kun se on tullut siihen pisteeseen, että itsekin huomaa, sitä on todella vaikea saada pois. Itse havahduin n. 35-vuotiaana, että nyt alkaa olla jo liikaa. Sain muutaman kilon häviämään ihan vain ruokailua säätämällä. Vaikka en ole vielä BMI-asteikolla normaalipainoinen, olen silti tyytyväinen, että sain ylipainon kasvun kuriin. Yritän nyt löytää lisämotivaatiota vaikka vähän enempään liikkumiseen, että saisi sitten mieltä kohotettua, mutta aika masentavaa aikaa elämme, eikä elämästä tule enää sen parempaa vaikka olisi miten timmi tässä iässä. M47

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on enemmän tuo syöminen/juominen kuin liikunnan vähyys. Nimittäin aikamoisen määrän saa liikkua, että saa kaloreita kulumaan esim. sokerisen energiajuoman verran. Ihminen kuitenkin kuluttaa aika paljon energiaa pelkällä olemassaolollaan, etenkin kasvava teini. Sokeria nykyään on niin paljon joka paikassa, että sitä tulee ihan liikaa kun ottaa kaikki napostelut huomioon.

Noissa limuissa yms. on sokeria n. 9-10 grammaa/desi. Siis puhdasta sokeria. Tuollaisen 0,5 litran pullonhan teini ja lapsi huljauttaa kitusiinsa ihan käden käänteessä ja lopputuloksena 45-50 grammaa puhdasta sokeria kehoon. 

"Suositeltava lisätyn sokerin määrä eli enintään 10 prosenttia energiasta on 2000 kcal:n energiatasolla noin 50 grammaa"

Lapsilla tuo päivittäinen energiansaanti lienee n. 1500 kcal, jos sitäkään eli siihen määrään saisi syödä lisättyä sokeria n. 30 grammaa. Kuinkahan monella jää nykyään tuohon?

Entä jos juo sokerittomia limuja, onko se sokerin korvike yhtä paha juttu?

Juuri katselin tuubivideon aiheen tiimoilta. Jäi sellainen käsitys, että merkittävä osatekijä on modernin vehnän sisältämät opiaatit jotka stimuloivat ruokahalua. Eräässä kokeessä jengi söi noin 400 kcal vähemmän  per vrk, kun menyystä poistettiin ruoka-aineet jotka sisältävät noita opiaatteja.