Tutkimusten mukaan lasta pitaisi hoitaa kotona 3-vuotiaaksi. Mutta minka tutkimusten. Antaisiko joku vihdoin ne lahdeviitteet tahan.

a) äiti on huonosti koulutettu/opiskelija/työtön eikä hänellä ole mitään halua mennä töihin/kouluun takaisin



b) on muitakin lapsia eikä isompia jakseta/viitsitä/ole rahaa viedä hoitoon



Sen sijaan monesti hoitoon vietyjen vanhemmilla on hyvä työpaikka, koulutus ym. asiat kunnossa jolloin lapsen päivä on hoidossa/illalla kotona enemmän tasapainossa kun sen joka on äidin kanssa kotona. Ja toki niitä poikkeuksia on mutta useasti asia on näinkin! Millään esimerkillä, että meillä olin näin ja noin ei voi tätä faktaa kokonaan kumota! Jokainen varmasti tuntee näitä tyyppejä lähipiirissäänkin.

Vierailija:

a) äiti on huonosti koulutettu/opiskelija/työtön eikä hänellä ole mitään halua mennä töihin/kouluun takaisin

b) on muitakin lapsia eikä isompia jakseta/viitsitä/ole rahaa viedä hoitoon

Sen sijaan monesti hoitoon vietyjen vanhemmilla on hyvä työpaikka, koulutus ym. asiat kunnossa jolloin lapsen päivä on hoidossa/illalla kotona enemmän tasapainossa kun sen joka on äidin kanssa kotona. Ja toki niitä poikkeuksia on mutta useasti asia on näinkin! Millään esimerkillä, että meillä olin näin ja noin ei voi tätä faktaa kokonaan kumota! Jokainen varmasti tuntee näitä tyyppejä lähipiirissäänkin.

Vierailija:

Tottakai koti on paras paikka lapselle. Onhan siellä tuttu hoitaja ja tuttu, turvallinen ympäristö.

Mutta onko hoitopaikka turvaton? Onko hoitajat huonoja?

Onko asia mustavalkoinen??

Tottakai haluan lapsilleni parasta. Mutta käyn töissä, mieheni käy töissä.

Lapsia rakastetaan kotona ja hoidetaan hoidossa.

Lapset ei konttaa tai juokse itkien syliin, ne tykkää olla hoidossa. Hoidossa lapsista tykätään ja joka päivä kun haetaan lapsia niin kuullaan että päivä on mennyt kivasti.

En halua nostaa omaa äitiyttäni hoitajien yläpuolelle. Muutkin osaa vaihtaa vaippoja ja vahtia ettei tee hölmöyksiä.

Sitä hoitaminen on. Ei sirkustemppuja ja jatkuvaa ohjelmaa. Tai no: tähän väliin voisi kysyä moniko äiti järkkää lapselleen edes yhtä paljon tekemistä tai ulkoilee pari kertaa päivässä? :)

Meille on tärkeää että lapset tykkää olla hoidossa, isompina pidetään huoli että viihtyy koulussa ja niitä ei kiusata. Tarkoitus olisi saada luonnollinen, luottamuksellinen suhde lapsiin ja päinvastoin.

Se että meillä on tilanne ettei lapset ole kotona koko päivää ei tarkoita että lapset kärsii toisaalla.

Olisi minustakin parasta että lapset voisivat olla kotona joko minun tai isän kanssa, mutta se ei toteudu. Siis pidetään yhteyttä hoitopaikkaan.

Musta on kumma että Suomessa on laki erikseen lapsien väkivaltaa kohtaan joka tuomitsee henkisen ja ruumiillisen väkivallan mutta että joku KEHTAA väittää että hoitopaikka voisi tuottaa lapselle jotain vammaa, vain koska lapsi ei ole kotona??

Syyllistäminen on kamalaa. Itse kohtaan rasismia juuri tässä asiassa. Olen huono koska lapset on hoidossa. Vaikka lapset viihtyy -sillä ei ole merkitystä.

Olen ahne monen mielestä vaikka yritetään vaan selviytyä.

Itse olen paras tulkki lapsistani ja sanon: he viihtyvät hoidossa. Ne huonommatkin tapaukset henkilökunta hoidossa sanoo niin. Hoitopaikka on hyvä, hoitajat päteviä.

On mukava viedä lapset hoitoon ja hakea kotiin.

Toki olisi luksusta olla kotona. Mutta sitä nyt ei ole. On hyvä koti ja hyvä hoitopaikka.

Kuinka moni teistä oikeasti jaksaisi kahlata läpi nuo vaatimanne suomenkieliset psykologiset tutkimukset? Ihan varmasti niitä löytää esim. yliopiston kirjastosta, mutta hakematta taitaa suurimmalta osalta jäädä. Vaaditaan vaan näyttöä että vaikutettaisiin fiksuilta, vaikka en usko että kukaan palstalaisista niitä oikeasti jaksaisi hakea ja lukea. Saatikka että ymmärtäisi.

lyövät muita päähän?

Vahvasti kuitenkin epäilen, että ne jotka niihin tutkimuksiin viittaavat, eivät itsekään ole niitä lukeneet.



Kyllä se varmasti useimmin on niin, että äidit, joilla ei ole (korkea)koulutusta, jäävät kotiin. Ja onhan kotona toki mukavaa, mutta ei se kotona hoidettu lapsi aikuiseksi kasvaessaan ole yhtään sen onnellisempi tai tasapainoisempi kuin päiväkodissa ollut. Voi jopa olla, että päiväkotilapsi on sosiaalisempi ja näin ollen menestyy paremmin?

niin ystävällisesti voisi kertoa että kuka on tutkinut, missä ja milloin. En minä nyt välttämättä sitä lähtisi kirjastosta tms hakemaan mutta olisi vähän enemmän uskoa teidän teksteihin. Ihan sama asia kaikissa muissa aiheissa, jos viittaa tutkimustuloksiin niin olisi ihan suotavaa pystyä mainitsemaan vähän enemmän lähteestä.

Muuten noi on ihan hölynpölyä tollaset jutut joissa väitetään että päiväkotilapsi on seurallisempi ja menestyy elämässään paremmin jne... Voi hyvänen aika näitä juttuja...

En tiedä pitääkö se paikkaansa, mutta omassa ystäväpiirissäni näin kyllä on. Me jotka olemme olleet päiväkodissa, olemme kaikki yliopiston käyneet, hyvissä työpaikoissa, onnellisesti naimisissa.

Luulisi, että jokaisen oma järki sanoo, että pienen lapsen paikka on ehdottomasti oman vanhemman hoidossa. Ja isommankin lapsen paikka on hyvä olla suurin osa ajasta kotona. Tämä on ihan samanlaista kuin imetyskeskustelu, miten kukaan voi olla niin tyhmä, että ei imetä jos siihen kykenee? Kyllä on ihminen eksynyt kauas luonnosta, kun ei tajua itsestäänselvyyksiä.

esim. eilisessä viestissä " en arvosta äitejä, jotka vievät lapsensa hoitoon jne. , joku väitti tällaista:



" kun nämä lapsensa hoitoon pieninä laittavat äidit selittävät suut vaahdossa, miten lapsille ei ole mitään haittaa siitä, että joutuvat sinne. Ja sitten mietitään, että miksi lasten pahoinvointi lisääntyy kaikkien tutkimusten mukaan jatkuvasti, miksi teinit syövät niin paljon masennuslääkkeitä, miksi aikuiset ihmiset eivät pysty sitoutumaan ja perheet hajoavat... Mistähän johtuisi? No ainakaan se ei voi mitenkään johtua siitä, että pienten lasten perusturvallisuutta horjutetaan tieten tahtoen, jotta voidaan pitää omistusasuntoa ja parempaa autoa."



-eiköhän tässä aika suoraan väitetä, että hoitoon vieminen aiheuttaa sitä ja tätä. Tämän vuoksi osa palstailijoista haluaa nähdä nämä tutkimukset, joissa todetaan täällä väitetyt asiat

ja edelleenkin olen sitä mieltä, että kotihoito on parasta lapselle, mutta onko tarhahoito todella haitaksi lapselle, siihen tääällä halutaan vastaus, koska moni kotiäiti tällaisia argumentteja antaa.

t. kotiäiti minäkin

Yleensä jätän huomiotta nämä ääritapaukset, joissa omaa erinomaisuutta korostetaan pelkästään sillä, että toisia alennetaan. Oli aihe tai kirjoittajan mielipide mikä tahansa.

Olen sitä mieltä, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, enkä voi oikeastaan millään tavalla vaikuttaa siihen miten nämä mielipiteet tällaisessa foorumissa ilmaistaan, mutta kehottaisin kaikkia muitakin kriittisyyteen myös sen suhteen, kuinka näihin mielipiteisiin tulisi suhtautua tai edes vastata. Ihan ääripäät harvemmin tulevat muuttamaan mieltään vain siksi, että joku kertoo omasta tilanteestaan. Sillähän nuo vähenisivät, kun niihin ei vastattaisi lainkaan.

Myönnän siis erehdykseni aikaisemman kirjoitukseni kohdalla. Muutankin kirjoitustani sen verran, etten ole vielä palstailuaikanani nähnyt yhtään varteen otettavaa kirjoitusta siitä, että päivähoito olisi tyystin haitallista.

Vierailija:

esim. eilisessä viestissä " en arvosta äitejä, jotka vievät lapsensa hoitoon jne. , joku väitti tällaista:

" kun nämä lapsensa hoitoon pieninä laittavat äidit selittävät suut vaahdossa, miten lapsille ei ole mitään haittaa siitä, että joutuvat sinne. Ja sitten mietitään, että miksi lasten pahoinvointi lisääntyy kaikkien tutkimusten mukaan jatkuvasti, miksi teinit syövät niin paljon masennuslääkkeitä, miksi aikuiset ihmiset eivät pysty sitoutumaan ja perheet hajoavat... Mistähän johtuisi? No ainakaan se ei voi mitenkään johtua siitä, että pienten lasten perusturvallisuutta horjutetaan tieten tahtoen, jotta voidaan pitää omistusasuntoa ja parempaa autoa."

-eiköhän tässä aika suoraan väitetä, että hoitoon vieminen aiheuttaa sitä ja tätä. Tämän vuoksi osa palstailijoista haluaa nähdä nämä tutkimukset, joissa todetaan täällä väitetyt asiat

ja edelleenkin olen sitä mieltä, että kotihoito on parasta lapselle, mutta onko tarhahoito todella haitaksi lapselle, siihen tääällä halutaan vastaus, koska moni kotiäiti tällaisia argumentteja antaa.

t. kotiäiti minäkin

http : //www . kolumbus . fi/reijo . jussila/temperam . doc

tuolla linkissä on keltikangas-järvisen sanomisia ym.

http : //www . lapsiperheet . net/inf/asiantuntijat . htm





http : //www . edu . helsinki . fi/lapsetkertovat/lapset/Tutkimus/Julkunen_gradu . doc

Mikä käy jollekin perheelle, ei välttämättä sovi toiselle. Kyllä vanhemmuus on aika huonolla pohjalla jos tutkimustuloksiin pitää nojata tällaisessa asiassa :DDD





terveisin

kolmen lapsen äiti

jotka ovat menneet 3-vuotiaana päiväkotiin, ja hoidettu kotona alle 3-vuotiaina.



Ja annatko itsekin lähteen tuohon sinun tutkimukseesi, kuulostaa aika jännältä. kun itse olen ollut kotonahoidettu ja aina luokkani parhaita, myös sosiaalisesti. Samoin kuin suurin osa ystävistänikin.

paljon, joten minullakaan ei ole antaa tarkempia tietoja tutkimuksesta. Mutta vielä vähemmän on silmiin sattunut tutkimuksia tästä kotihoidon eduista alle 3-vuotiaille ja ihan oikeasti haluaisin ne tiedot. Auttaisivat perustelemaan miehellenikin, miksi minun olisi hyvä jäädä hoitamaan vauvaamme vielä vanhempainvapaan jälkeenkin kotiin, vaikka se tarkoittaa taloutemme tiukkenemista. Minä haluun-perustelu kun ei ole maailman vahvin ja minun kotiinjäämiseni kuitenkin asettaisi miehn tiukempaan rakoon.

Ap

Vierailija:

jotka ovat menneet 3-vuotiaana päiväkotiin, ja hoidettu kotona alle 3-vuotiaina.

Ja annatko itsekin lähteen tuohon sinun tutkimukseesi, kuulostaa aika jännältä. kun itse olen ollut kotonahoidettu ja aina luokkani parhaita, myös sosiaalisesti. Samoin kuin suurin osa ystävistänikin.

Teorian mukaan (korjatkoon joku, jos olen väärässä, en ole psykologi) ensimmäisten kolmen ikävuoden aikana lapsella tulisi olla ainakin yksi pysyvä ihmissuhde. Sinänsä tämä ihmissuhde voi olla kenen tahansa ihmisen, esimerkiksi hoitajan kanssa. Lähinnä päivähoitokeskusteluissa perustellaan kotihoitoa sillä, että päiväkodeissa tuppaavat nuo hoitajat vaihtumaan usein, eikä lapselle siis pääse hoitopaikassa tällöin syntymään yhtä kiinteää suhdetta hoitajaansa kuin kotona.



Toisaalta, tämä maa on täynnä lastentarhanopettajien seurassa aikaansa viettäneitä ihmisiä, ja suurimmasta osasta on tullut ihan normaaleja. Terveellä järjellä ajateltuna tärkeintä on, että lapsi saa vanhemmiltaan runsaasti aikaa (vaikka vanhemmat työssä kävisivätkin), jotta heihin tällainen kiintymyssuhde pääsee syntymään, ja että muut hoitajat eivät vaihdu turhan usein.

kuten kaikki ystävänikin ja olemme kaikki elämässä hienosti menestyviä ihmisiä. Omalla luokallani kotonahoidetut olivat keskinmäärin vähälahjaisempia ja heidän elämästään ei tullut kummoista. Tämä taas johtui siitä, että heidät hoidettiin kotona, koska äitillä ei ollut kunnon ammattia ja perhe-elämä muutenkin rikkonaista.