Jos aerobinen kunto ei kerta kaikkiaan vaan nouse, niin missä on vika - sydämessä vai keuhkoissa? Vai muussa?

Peruskunto ei nouse, jos et harjoittele peruskestävyysalueella. Juokse siis hiljempaa. Kun malttaa rakentaa perustan, niin juoksusta tulee helppoa.

Voihan jotain muutakin olla taustalla mutta komppaan aiempia vastauksia. Kävely on hyvää liikuntaa mutta kunnon nousuun täytyy siirtyä pois mukavuusalueelta. Jos juoksussa on sykkeet maksimissa, treeni on liian kovaa. Hidasta hieman, niin tulosta kyllä syntyy.

Samaa oon miettinyt. Oon jo lapsesta asti ollut huonokuntoinen . Ja vaikka oon kuinka yrittänyt  liikkua ja kohottaa kuntoa niin ei tuu mitään. Oksettaa, pyörryttää, suussa maistuu veri ja joka paikka menee heti maitohapoille. Kävelyä siedän hyvin mutta esim. joku nopeatempoinen pallopeli tai pienikin hölkkä on ihan hirveää.

(Ja olen myöskin hoikka.)

N31

Miten liikuit talven aikana, kun pidit taukoa juoksusta? Vai piditkö totaalitaukoa sykkeitä kohottavasta liikunnasta? Jos näin, niin kyllä lähtötilanne on, että keväällä ihan alusta aloitettava juoksukunnon rakentaminen.

Ovathan hampaat varmasti kunnossa? Piilevä tulehdus, pienikin, saattaa tehdä tuollaista. Ystävälläni löytyi pitkän oireilun jälkeen jokin tosi yleinen suolistoloinen, jonka voi saada melkein mistä tahansa, ja kun se oli hoidettu, hänen kuntonsa nousi kuin raketti. Joskus siis voi olla jokin fyysinen syy taustalla.

Jos näin ei kuitenkaan ole, kannattaa miettiä sitä treenaamista uusiksi. Totuus on, että juoksukunto kyllä rapistuu tosi nopeasti mutta palaakin yleensä aika äkkiä, kunhan sietää epämukavuutta eikä lannistu vaikka puuskututtaa ja aamulla pohkeet tuntuvat kankeilta.

Sinulle olisi varmasti sopivin sellainen run-walk-run -metodi. Monet ovat saaneet sillä loistavia tuloksia. Jopa kokeneemmat juoksuharrastajat.

Lisäksi keskivartalon treenaaminen olisi tosi tärkeää. Kun sillä (ja takaketjun sekä lonkankoukistajien venyttelyllä) saa askeleen lähtemään oikeasta paikasta, juoksu muuttuu paljon taloudellisemmaksi.

Joillakin kunto ei vaan nouse, tutkittu juttu. Jos pystyt juoksemaan 15 km yhteen putkeen, niin on se ainakin vähän noussut jossain vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Joillakin kunto ei vaan nouse, tutkittu juttu. Jos pystyt juoksemaan 15 km yhteen putkeen, niin on se ainakin vähän noussut jossain vaiheessa.

Niin, helppoa ja kevyttä pitkä lenkki ei ollut silloinkaan, mutta kroppa painoi menemään kuin kone. Vauhti oli parhaimmillaankin luokkaa 8 min/km eli ei todellakaan häävi...

Kävelyn ja juoksun vaihtelua olen harrastanut mm. nyt kun tauon jälkeen uudelleen aloitin. Peruskuntoa koetan nostaa kaiken aikaa, mutta ehkä sitten treenaan väärin - liian lyhyitä lenkkejä luultavasti? Peruslenkki mulla on aina vain noin 45 min, kävellen teen tunnin lenkkejä muutaman kerran viikossa.

ap

Juoksfoorumilta saat oikeasti hyviä neuvoja. Siellä on jo valmiiksikin paljon tuskailuketjuja samasta aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Juoksfoorumilta saat oikeasti hyviä neuvoja. Siellä on jo valmiiksikin paljon tuskailuketjuja samasta aiheesta.

Juoksufoorumilta siis

Aineenvaihdunta pitää olla kunnossa. Kilpirauhasen vajaatoiminta on hyvin yleistä. Ruokavalio voi hidastaa sitä lisää. Pitäisi syödä tasapainoisesti, jotta kaikki ravintoaineet ja kuitu tulee ja myös hyvää hiilaria eli pitkään ja hitaasti verensokeria nostavaa ruokaa. Ylirasitus eli arjen stressin päälle liikunnan stressi voi ajaa automaattisen hermoston hälytystilaan. Silloin ei varmasti aerobinen kunto nouse. Viisikymppisellä kiireisellä naisella voi jo arjessa tulla korkea leposyke. Se johtuu iästä ja stressistä. Silloin pitää mennä lääkäriin. Sydämessä ei ole vikaa, mutta siinä elämänvaiheessa voi olla vaikea treenata huippukuntoa. Se olisi pitänyt tehdä aiemmin.

Minullakin syke pomppaa heti laskennalliselle maksimisykkeelle ja ylikin kun lähden juoksemaan. Koko juoksulenkki menee korkeimmalla sykealueella, eli vitosella. Näin siis jos juoksen normaalisti. Jos yritän juosta äärimmäisen hitaasti kuin hidastetussa filmissä pikkuaskelin töpöttelemällä niin syke on alueella 4, eli anaerobisella kynnyksellä.

Näin se vaan on. Suosituksia matalalla sykkeellä juoksemisesta on ainakin näin ikämiehenä mahdoton noudattaa, koska en kertakaikkiaan pysty juoksemaan riittävän hitaasti. Ilmeisesti suositukset ja sykerajat on määritelty kovakuntoiselle kaksikymppiselle tai kolmekymppiselle joka on juossut koko ikänsä, ei tällaiselle jolla on 30 - 40 vuoden tauko juoksemisessa. Leposykkeeni on kohtalaisen matala, jotain 42-44 lyöntiä minuutissa, toisinaan jopa alle 40, joten muuten sykeasiat ovat kunnossa.

Kaikesta huolimatta kunto kyllä kohenee juoksemalla. Keväällä meni puolimaraton puolikuntoisena ihan kohtalaiseen aikaan, liki minuutin nopeammin kilometriä kohden kuin oli tavoitteeni.

Mutta ainakaan minulla ei syke nouse muussa liikunnassa, luultavasti ap:llä on sama tilanne noiden muiden liikuntamuotojen kanssa. Olen yrittänyt nostaa sykettä esimerkiksi 40 kilometrin pyörälenkillä rehkien sen mitä jaksan. Syke jää aerobiselle alueelle ja urheilukello tulkitsee harjoituksen palautumiseksi.

Sauvakävelyllä saa tehoa kävelyyn, mutta ei liikaa. Kasvattaa hyvin peruskuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin syke pomppaa heti laskennalliselle maksimisykkeelle ja ylikin kun lähden juoksemaan. Koko juoksulenkki menee korkeimmalla sykealueella, eli vitosella. Näin siis jos juoksen normaalisti. Jos yritän juosta äärimmäisen hitaasti kuin hidastetussa filmissä pikkuaskelin töpöttelemällä niin syke on alueella 4, eli anaerobisella kynnyksellä.

Näin se vaan on. Suosituksia matalalla sykkeellä juoksemisesta on ainakin näin ikämiehenä mahdoton noudattaa, koska en kertakaikkiaan pysty juoksemaan riittävän hitaasti. Ilmeisesti suositukset ja sykerajat on määritelty kovakuntoiselle kaksikymppiselle tai kolmekymppiselle joka on juossut koko ikänsä, ei tällaiselle jolla on 30 - 40 vuoden tauko juoksemisessa. Leposykkeeni on kohtalaisen matala, jotain 42-44 lyöntiä minuutissa, toisinaan jopa alle 40, joten muuten sykeasiat ovat kunnossa.

Kaikesta huolimatta kunto kyllä kohenee juoksemalla. Keväällä meni puolimaraton puolikuntoisena ihan kohtalaiseen aikaan, liki minuutin nopeammin kilometriä kohden kuin oli tavoitteeni.

Mutta ainakaan minulla ei syke nouse muussa liikunnassa, luultavasti ap:llä on sama tilanne noiden muiden liikuntamuotojen kanssa. Olen yrittänyt nostaa sykettä esimerkiksi 40 kilometrin pyörälenkillä rehkien sen mitä jaksan. Syke jää aerobiselle alueelle ja urheilukello tulkitsee harjoituksen palautumiseksi.

ne sykemittareiden ja urheilukellojen sykealueet ovat viitteellisiä. Omasi saat tietää vain tekemällä rasituskokeen jossa mitataan suorituksen aikana laktaattitasot. Näin saadaan tietoon se sinulle (sen hetken kunnon) oikea taso.

Olen aina urheillut, mutta kunto jurnutti. Syyksi paljastui raudanpuutosanemia. Hb on aina ollut alhainen, mutta pari vuotta sitten syytä alettiin tarkemmin selvittää. Nyt anemia alkaa olla mennen talven lumia ja tuntuu, että juoksukin alkaa pikku hiljaa sujua ja kunto kasvaa.

Juokset liian lujaa. Aerobinen kunto ei korkealla sykkeellä juuri nouse.

Sykemittari auttaa pitämään sykkeet oikealla tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullakin syke pomppaa heti laskennalliselle maksimisykkeelle ja ylikin kun lähden juoksemaan. Koko juoksulenkki menee korkeimmalla sykealueella, eli vitosella. Näin siis jos juoksen normaalisti. Jos yritän juosta äärimmäisen hitaasti kuin hidastetussa filmissä pikkuaskelin töpöttelemällä niin syke on alueella 4, eli anaerobisella kynnyksellä.

Näin se vaan on. Suosituksia matalalla sykkeellä juoksemisesta on ainakin näin ikämiehenä mahdoton noudattaa, koska en kertakaikkiaan pysty juoksemaan riittävän hitaasti. Ilmeisesti suositukset ja sykerajat on määritelty kovakuntoiselle kaksikymppiselle tai kolmekymppiselle joka on juossut koko ikänsä, ei tällaiselle jolla on 30 - 40 vuoden tauko juoksemisessa. Leposykkeeni on kohtalaisen matala, jotain 42-44 lyöntiä minuutissa, toisinaan jopa alle 40, joten muuten sykeasiat ovat kunnossa.

Kaikesta huolimatta kunto kyllä kohenee juoksemalla. Keväällä meni puolimaraton puolikuntoisena ihan kohtalaiseen aikaan, liki minuutin nopeammin kilometriä kohden kuin oli tavoitteeni.

Mutta ainakaan minulla ei syke nouse muussa liikunnassa, luultavasti ap:llä on sama tilanne noiden muiden liikuntamuotojen kanssa. Olen yrittänyt nostaa sykettä esimerkiksi 40 kilometrin pyörälenkillä rehkien sen mitä jaksan. Syke jää aerobiselle alueelle ja urheilukello tulkitsee harjoituksen palautumiseksi.

ne sykemittareiden ja urheilukellojen sykealueet ovat viitteellisiä. Omasi saat tietää vain tekemällä rasituskokeen jossa mitataan suorituksen aikana laktaattitasot. Näin saadaan tietoon se sinulle (sen hetken kunnon) oikea taso.

Joo, olen selvitellyt paljon tuota sykeproblematiikkaa. Olin jo menossa rasituskokeeseen, mutta päätin että se on täysin turhaa tällaiselle perusjuoksijalle, joka juoksee huvin vuoksi muutaman maratonin tai puolimaratonin vuodessa.

Sen sijaan hankin pätevämmän urheilukellon ja se kyllä yrittää laskea sykerajat kehon laktaattikynnyksestä jonka se päättelee sykemittarin tiedoista. Minusta nuo sykealueet vaikuttavat järkeviltä, paljon paremmilta kuin suoraan iästä lasketut luvut.

Vierailija kirjoitti:

Juokset liian lujaa. Aerobinen kunto ei korkealla sykkeellä juuri nouse.

Sykemittari auttaa pitämään sykkeet oikealla tasolla.

Ei se ihan noinkaan ole. Minun aerobinen kuntoni on talven jäljiltä kohonnut rutkasti, vaikka juoksen kaikki lenkkini niin sanotusti laikka punaisella. Kerronkin jo yllä että minä en kykene juoksemaan niin hitaasti että syke pysyisi aerobisella alueella.

Tuttu tunne. Kyllä se nousee kun et pelkää rasitusta.

Minulla oli vika, että en saanut riittävästi hapappea. Luulin että minulla on astma, mutta lopetin kokonaan gluteenin, niin nyt saan hyvin happea, gluteeni aiheuttaa minulle jonkinlaisen allergian, joka vaikuttaa keuhkoihin.

Vierailija kirjoitti:

"juoksu jäi tauolle muutamaksi kuukaudeksi, ja aloitin sen taas keväällä uudelleen. Kunto ei voinut tuona aikana romahtaa, mutta miksi se tuntuu sille?"

Itsellä juoksukunto romahtaa kahdessa viikossa, jos lopettaa lenkkeilyn. On ihan oma kuntolajinsa, ei sitä ylläpidetä muuten kuin juoksemalla.

Olen samaa mieltä tämän kommentoijan kanssa. Jos ulkona ei viitsi talvella juosta, niin aina voi mennä kuntosalille juoksumatolle, vaikka se tyhmältä kuulostaisikin.