Lue keskustelun säännöt.
Jos aerobinen kunto ei kerta kaikkiaan vaan nouse, niin missä on vika - sydämessä vai keuhkoissa? Vai muussa?
18.06.2022 |
Otsikossa olennaisin. Olen aina liikkunut kohtuullisen aktiivisesti; kävelyä (lähinnä tosin koirien kanssa = ei aina optimisykkeellä), kuntosalia, hölkkää kausittain, lentopalloa, sulkista, tennistä jaksottain.
Viimeisin reipas juoksujakso oli viime syksystä talveen, mutta lumimyrskyjen aikaan juoksu jäi tauolle muutamaksi kuukaudeksi, ja aloitin sen taas keväällä uudelleen. Kunto ei voinut tuona aikana romahtaa, mutta miksi se tuntuu sille?
Juoksu ei ole ollut koskaan mulle helppoa. Niin moni liitää tuolla kuntopolulla kevyesti kuin höyhen, itse lähinnä taaperran punaisena ja tuskaisena, sykkeet tapissa, vaikka olisi paljonkin juoksutreenejä takana. Joka päivä en ole koskaan juoksennellut, vaan max 3 krt/viikko, enimmillään 15 kilsan lenkkejä (toissa kesänä).
Rasitustestissä, joka tehtiin muutama vuosi sitten, minusta ei löytynyt vikaa. Korkealle ja nopeasti nouseva syke on kuulemma ominaisuus...
Ikää on jo lähes 50 vuotta, mutta ikäloppuhan minä en vielä ole, varsinkin kun koko aikuisikä on ollut koko lailla aktiivinen. Ylipainollakaan asia ei selity, koska BMI on noin 21,5.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juokset liian lujaa. Aerobinen kunto ei korkealla sykkeellä juuri nouse.
Sykemittari auttaa pitämään sykkeet oikealla tasolla.
Ei se ihan noinkaan ole. Minun aerobinen kuntoni on talven jäljiltä kohonnut rutkasti, vaikka juoksen kaikki lenkkini niin sanotusti laikka punaisella. Kerronkin jo yllä että minä en kykene juoksemaan niin hitaasti että syke pysyisi aerobisella alueella.
Tuolla tyylillä se kunnon nousu kyllä loppuu paljon nopeammin kuin jos tekee asiat oikein. Sinun tavallasi treenaminen nyt vain on kaikkien juoksuvalmennusoppien vastaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juokset liian lujaa. Aerobinen kunto ei korkealla sykkeellä juuri nouse.
Sykemittari auttaa pitämään sykkeet oikealla tasolla.
Ei se ihan noinkaan ole. Minun aerobinen kuntoni on talven jäljiltä kohonnut rutkasti, vaikka juoksen kaikki lenkkini niin sanotusti laikka punaisella. Kerronkin jo yllä että minä en kykene juoksemaan niin hitaasti että syke pysyisi aerobisella alueella.
Tuolla tyylillä se kunnon nousu kyllä loppuu paljon nopeammin kuin jos tekee asiat oikein. Sinun tavallasi treenaminen nyt vain on kaikkien juoksuvalmennusoppien vastaista.
Juu, tiedän, mutta se kasvattaa sisua ja nostaa sietokynnystä.
Vierailija kirjoitti:
3x viikko on liikaa juoksua. Se on tosi iso stressi keholle, kerta viikkoon parempi. Tiedätkö miten mulla nousi parhaiten juoksukunto? Olin juoksematta monta kuukautta. Tein monta kertaa viikossa kotona cardio+core-treeniä. Ilmeisesti ryhti parani ja olin alemmilla sykealueilla kuin juostessa enemmän.
Kaikki ei ole sinun kaltaisia ihraporsaita. Tosin suurin osa suomalaisista on.
Itselläni on kilpirauhasen vajaatoiminta ja silloin, kun lääkitys on liian pieni, junnaa liikunnassa kehitys paikoillaan, eikä lihakset meinaa palautua liikuntasuorituksista.
Kannattaa tosiaan kokeilla sitä kävelyn ja hölkän vuorottelua, niinkuin joku jo mainitsi. Itsellä jos vain kävelee, niin sykkeet on helposti liian matalalla, 90-100 yleensä ja hölkässä nousee nopeasti yli 150, joten olen asettanut urheilukellooni hälytyksen, jos suorituksen aikana syke menee asetettujen rajojen ulkopuolelle. Kävelen siis alkuun n. kilometrin ja sitten lyhyillä hölkkäpätkillä nostan sykkeen sinne oman kynnyksen tuntumaan ja taas kävelen kunnes sykkeet laskee 20 pykälää. Hölkkä kestää minulla siis vain ehkä 10-30 sekuntia, se riittää nostamaan sykettä.
Pk-lenkillä ei saisi hengästyä, vaan pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta (PPPP). Oleellista on tuo puuskuttamatta. Jos pystyt puhumaan mutta joudut vetämään henkeä kesken lauseen, olet jo vauhtikestävyysalueella. Pk-treenit saa siis oikeasti olla kevyitä, eikä siinä pidä murehtia mistään aikarajoista tai kilometrivauhdeista, vaan siitä että viettää aikaa omalla peruskestävyysalueella. Pk-treeni on sitä mikä kasvattaa sydämen kokoa, lisää lihasten hiusverisuoniston määrää ja näin tehostaa hapen kulkua lihaksiin, sekä tehostaa kehon rasva-aineenvaihduntaa. Sen tulisi vaan olla säännöllistä, mutta koska se on kevyttä, siitä myös palautuu nopeasti, eikä ole pelkoa joutua ylirasitustilaan. Kerta viikkoon voi halutessaan juosta vähän kovempaakin jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän vauhtia ap yrität juosta, kun sykkeet nousee tappiin? Kannattaa hidastaa ja paljon. Vaikka vauhti tuntuisi sitten äärettömän hitaalta. Syke on hyvä olla max. 70 % maksimisykkeestä. Mulle yksi tuttu naureskeli "juoksemistani", kun matalasykkeisellä juoksulenkilläni tuli vastaan. Ei naureskellut enää, kun juoksin 120 km:n ultran ja tyyppi edelleen hinkkaa max. 10 km:n lenkkejä naama punaisena puuskuttaen.
Juoksit siis 120km ilman taukoa putkeen jollain nopeudella? kuinka moinen mahtaa olla mahdollista. mitemköhän siihen pitää treenata
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän vauhtia ap yrität juosta, kun sykkeet nousee tappiin? Kannattaa hidastaa ja paljon. Vaikka vauhti tuntuisi sitten äärettömän hitaalta. Syke on hyvä olla max. 70 % maksimisykkeestä. Mulle yksi tuttu naureskeli "juoksemistani", kun matalasykkeisellä juoksulenkilläni tuli vastaan. Ei naureskellut enää, kun juoksin 120 km:n ultran ja tyyppi edelleen hinkkaa max. 10 km:n lenkkejä naama punaisena puuskuttaen.
Juoksit siis 120km ilman taukoa putkeen jollain nopeudella? kuinka moinen mahtaa olla mahdollista. mitemköhän siihen pitää treenata
Kyllähän tuossa nyt vähintään eväs- ja vessataukoja täytyy pitää, tuollainen suoritus kestäisi ainakin 12 tuntia, jos menisi 10 km/h nopeudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika ei tarvitse olls iso jos se on päässä
Kiitos tästä suuresta viisaudesta. Olet varmaan asian spesialisti.
ap
Täällä on noita järjen jättiläisiä :) älä välitä
Minulla on sama juttu, vaikka ikää 20 vuotta vähemmän. Urheilen paljon ja olen aina ollut liikunnallinen, mutta kestävyys on ollut ongelma. Esimerkkinä siskoni eivät juurikaan urheile, mutta joskus yhteislenkillä käyneenä ei minulla ole yhtään parempi juoksukunto kuin heilläkään. Nyt olen sinnikkäästi yrittänyt noudattaa juoksuohjelmaa, jossa on 4 erilaista treeniä viikossa eri sykealueille, myös kävelyä seassa. Haaveilen siitä että jaksaisin edes 5 km juosta ilman että se on tuskallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän vauhtia ap yrität juosta, kun sykkeet nousee tappiin? Kannattaa hidastaa ja paljon. Vaikka vauhti tuntuisi sitten äärettömän hitaalta. Syke on hyvä olla max. 70 % maksimisykkeestä. Mulle yksi tuttu naureskeli "juoksemistani", kun matalasykkeisellä juoksulenkilläni tuli vastaan. Ei naureskellut enää, kun juoksin 120 km:n ultran ja tyyppi edelleen hinkkaa max. 10 km:n lenkkejä naama punaisena puuskuttaen.
Juoksit siis 120km ilman taukoa putkeen jollain nopeudella? kuinka moinen mahtaa olla mahdollista. mitemköhän siihen pitää treenata
Kyllähän tuossa nyt vähintään eväs- ja vessataukoja täytyy pitää, tuollainen suoritus kestäisi ainakin 12 tuntia, jos menisi 10 km/h nopeudella.
Aika pienellä googlauksella löytyisi tietoa ultrajuoksusta. Tietysti välillä syödään ja levätäänkin, kun matkat ovat todella pitkiä. Vuorilla olosuhteet saattavat vaatia myös varusteiden vaihtoa kesken matkan jne.
Voi olla geeneissä. Alin 10% ei hyödy liikannasta, kuin mielialan osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin syke pomppaa heti laskennalliselle maksimisykkeelle ja ylikin kun lähden juoksemaan. Koko juoksulenkki menee korkeimmalla sykealueella, eli vitosella. Näin siis jos juoksen normaalisti. Jos yritän juosta äärimmäisen hitaasti kuin hidastetussa filmissä pikkuaskelin töpöttelemällä niin syke on alueella 4, eli anaerobisella kynnyksellä.
Näin se vaan on. Suosituksia matalalla sykkeellä juoksemisesta on ainakin näin ikämiehenä mahdoton noudattaa, koska en kertakaikkiaan pysty juoksemaan riittävän hitaasti. Ilmeisesti suositukset ja sykerajat on määritelty kovakuntoiselle kaksikymppiselle tai kolmekymppiselle joka on juossut koko ikänsä, ei tällaiselle jolla on 30 - 40 vuoden tauko juoksemisessa. Leposykkeeni on kohtalaisen matala, jotain 42-44 lyöntiä minuutissa, toisinaan jopa alle 40, joten muuten sykeasiat ovat kunnossa.
Kaikesta huolimatta kunto kyllä kohenee juoksemalla. Keväällä meni puolimaraton puolikuntoisena ihan kohtalaiseen aikaan, liki minuutin nopeammin kilometriä kohden kuin oli tavoitteeni.
Mutta ainakaan minulla ei syke nouse muussa liikunnassa, luultavasti ap:llä on sama tilanne noiden muiden liikuntamuotojen kanssa. Olen yrittänyt nostaa sykettä esimerkiksi 40 kilometrin pyörälenkillä rehkien sen mitä jaksan. Syke jää aerobiselle alueelle ja urheilukello tulkitsee harjoituksen palautumiseksi.
ne sykemittareiden ja urheilukellojen sykealueet ovat viitteellisiä. Omasi saat tietää vain tekemällä rasituskokeen jossa mitataan suorituksen aikana laktaattitasot. Näin saadaan tietoon se sinulle (sen hetken kunnon) oikea taso.
Joo, olen selvitellyt paljon tuota sykeproblematiikkaa. Olin jo menossa rasituskokeeseen, mutta päätin että se on täysin turhaa tällaiselle perusjuoksijalle, joka juoksee huvin vuoksi muutaman maratonin tai puolimaratonin vuodessa.
Sen sijaan hankin pätevämmän urheilukellon ja se kyllä yrittää laskea sykerajat kehon laktaattikynnyksestä jonka se päättelee sykemittarin tiedoista. Minusta nuo sykealueet vaikuttavat järkeviltä, paljon paremmilta kuin suoraan iästä lasketut luvut.
Kyllä nämäkin algoritmit ovat parantuneet ja toimivat paremmin kuin ne referenssitasot, joka on yleisin, mutta eivät nekään niin luotettavia ole kuin se rasituskoe. Rasituskoe on vain monta kertaa halvempi kuin nuo kunnon urheilukellon. Toki urheilukello tulee pidemmän päälle halvemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän vauhtia ap yrität juosta, kun sykkeet nousee tappiin? Kannattaa hidastaa ja paljon. Vaikka vauhti tuntuisi sitten äärettömän hitaalta. Syke on hyvä olla max. 70 % maksimisykkeestä. Mulle yksi tuttu naureskeli "juoksemistani", kun matalasykkeisellä juoksulenkilläni tuli vastaan. Ei naureskellut enää, kun juoksin 120 km:n ultran ja tyyppi edelleen hinkkaa max. 10 km:n lenkkejä naama punaisena puuskuttaen.
Tämä! Todella moni ihminen inhoaa juoksua, koska ei viitsi hankkia sitä peruskuntoa. Ja peruskunnon saa juoksemalla juurikin tuolla max. 70 % maksimisykkeestä useamman kerran viikossa, ja sitten vauhtikestävyyttä voi lisätä treeniin, kunhan peruskunto on kunnossa. Se tuntuu alkuun todella tympeältä, mutta peruskunto on hankittava ensin.
Peruskuntoon kyllä pitää vauhdin ja sykkeen olla reilusti alle tuon. Tuo menee jo vauhtikestävyysharjoittelun puolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syynä huonoon aerobiseen kuntoosi on väärä harjoittelu!
Ei palloilut ja muut lepsuilut sitä kohota! Ja jo kuukauden tauko voi nollata sen!
Pitää painaa kovia, pitkiä JA ERILAISIA lenkkejä verenmaku suussa (ärsytys-vaihe, jonka aikana kunto kylläkin heikkenee, varo flunssaa), ja sitten lepopäiviä (kompensaatio-vaihe, jolloin kunto nousee aiempaa pykälän paremmaksi, porraskäyrä). Myös aina vain kovempia harjoituksia (nousujohteinen harjoittelu).Samanlaisen lenkin tahkoaminen ei auta!
Itse olen juossut maratoneja vuodesta 1991 (ens. HCM) alkaen nyt jo 39 kpl, kymmenet lyhemmät juoksut päälle! Niinpä nykyään leposyke onkin normaalisti 39 ja usein lenkillä pääse "flow-lentotilaan", aivan kuin liitelisi (endorfiini?)!
Mutta myös kaikki juoksuvaivat on tullut koettua, akillesjännetulehdus, jalkapöydän luun rasitusmurtuma, jne.
Mulla on astma ja se vaikuttaa, etten oikein jaksa kestävyysjuoksua.
Nestori k kirjoitti:
Syynä huonoon aerobiseen kuntoosi on väärä harjoittelu!
Ei palloilut ja muut lepsuilut sitä kohota! Ja jo kuukauden tauko voi nollata sen!
Pitää painaa kovia, pitkiä JA ERILAISIA lenkkejä verenmaku suussa (ärsytys-vaihe, jonka aikana kunto kylläkin heikkenee, varo flunssaa), ja sitten lepopäiviä (kompensaatio-vaihe, jolloin kunto nousee aiempaa pykälän paremmaksi, porraskäyrä). Myös aina vain kovempia harjoituksia (nousujohteinen harjoittelu).Samanlaisen lenkin tahkoaminen ei auta!
Itse olen juossut maratoneja vuodesta 1991 (ens. HCM) alkaen nyt jo 39 kpl, kymmenet lyhemmät juoksut päälle! Niinpä nykyään leposyke onkin normaalisti 39 ja usein lenkillä pääse "flow-lentotilaan", aivan kuin liitelisi (endorfiini?)!
Mutta myös kaikki juoksuvaivat on tullut koettua, akillesjännetulehdus, jalkapöydän luun rasitusmurtuma, jne.
Mitä tarkoitat kovilla lenkeillä? Että aina kovilla sykkeillä anaerobisella kynnyksellä? Jos peruskunto on huono, niin valtaosa harjoittelusta pitää olla kevyttä harjoittelua, koska peruskunto ei kehity noilla raskailla ja hapottavilla treeneillä. Toki ne juoksua ja vauhtikestävyyttä parantaa, mutta sykkeet pysyy aina korkealla, jos ei panosta pk-harjoitteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän vauhtia ap yrität juosta, kun sykkeet nousee tappiin? Kannattaa hidastaa ja paljon. Vaikka vauhti tuntuisi sitten äärettömän hitaalta. Syke on hyvä olla max. 70 % maksimisykkeestä. Mulle yksi tuttu naureskeli "juoksemistani", kun matalasykkeisellä juoksulenkilläni tuli vastaan. Ei naureskellut enää, kun juoksin 120 km:n ultran ja tyyppi edelleen hinkkaa max. 10 km:n lenkkejä naama punaisena puuskuttaen.
Tämä! Todella moni ihminen inhoaa juoksua, koska ei viitsi hankkia sitä peruskuntoa. Ja peruskunnon saa juoksemalla juurikin tuolla max. 70 % maksimisykkeestä useamman kerran viikossa, ja sitten vauhtikestävyyttä voi lisätä treeniin, kunhan peruskunto on kunnossa. Se tuntuu alkuun todella tympeältä, mutta peruskunto on hankittava ensin.
Peruskuntoon kyllä pitää vauhdin ja sykkeen olla reilusti alle tuon. Tuo menee jo vauhtikestävyysharjoittelun puolelle.
Hetkinen! Siis alle 70 % maksimisykkeestä - vaan miten paljon alle? Jos saivarrellaan, niin 50 %:lla maksimisykkeestä tehty kävelylenkki kävisi siis pk-harjoituksesta? Kävelen joka päivä 1,5 tuntia sykkeellä 80-100 (maksimisyke rasitustestissä 180), joten mullahan on optimaalista pk-harjoittelua joka päivä! Harmillisesti juoksukuntoa ei kuitenkaan ole :(
Ja toki olet ottanut kokeelliset k-injektiot, jotka tukkii suonet ?
Vierailija kirjoitti:
Aineenvaihdunta pitää olla kunnossa. Kilpirauhasen vajaatoiminta on hyvin yleistä. Ruokavalio voi hidastaa sitä lisää. Pitäisi syödä tasapainoisesti, jotta kaikki ravintoaineet ja kuitu tulee ja myös hyvää hiilaria eli pitkään ja hitaasti verensokeria nostavaa ruokaa. Ylirasitus eli arjen stressin päälle liikunnan stressi voi ajaa automaattisen hermoston hälytystilaan. Silloin ei varmasti aerobinen kunto nouse. Viisikymppisellä kiireisellä naisella voi jo arjessa tulla korkea leposyke. Se johtuu iästä ja stressistä. Silloin pitää mennä lääkäriin. Sydämessä ei ole vikaa, mutta siinä elämänvaiheessa voi olla vaikea treenata huippukuntoa. Se olisi pitänyt tehdä aiemmin.
Alhaisella tyroksiinitasolla ei syke tahdo nousta ensimmäisten kilometrien aikana. Tosin sitten kun se lähtee nousemaan, se saattaa nousta hetkessä korkeaksi. Liian korkea tyroksiini estää lihasvoiman kehittymistä. Jaksat mennä vaikka päivän hirveällä syketasolla, mutta vauhti ei parane ja syketaso ei madallu.
Tämä! Todella moni ihminen inhoaa juoksua, koska ei viitsi hankkia sitä peruskuntoa. Ja peruskunnon saa juoksemalla juurikin tuolla max. 70 % maksimisykkeestä useamman kerran viikossa, ja sitten vauhtikestävyyttä voi lisätä treeniin, kunhan peruskunto on kunnossa. Se tuntuu alkuun todella tympeältä, mutta peruskunto on hankittava ensin.