Lue keskustelun säännöt.
Suomen oppimistulosten romahdus hakee vertaistaan maailmassa mikä meni vikaan?
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Liian moni asia on mennyt vikaan. Yksityiskouluja saatava Suomeenkin, jotta lahjakkaimmat pysyvät edes muun maailman perässä....[
Meillä on tasapäistämisen kulttuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettamissani oppilasryhmissä on yhteensä 123 oppilasta. Heistä yksi, kyllä, yksi, lukee kirjoja vapaa-ajalla. Kukaan muu ei lue. Lukeminen on todella hidasta, jolloin esimerkiksi kokeisiin lukeminen on hankalaa, eikä sitä viitsitä tehdä. Vanhemmat vaativat lukihäiriötestit, joissa ei löydy mitään. Eihän kukaan jaksa juosta nopeasti, jos ei harjoittele. Sama se on lukemisen kanssa, lukeminen on vaikeaa, jos sitä ei harjoittele. Ratkaisuna annetaan äänikirjat, ettei tarvitse lukea kokeisiin.
Mediakriittisyyttä, keskittymistä tai omaa ajattelua ei ole. Nuoret eivät tiedä mitään maailmasta. Illat kuluvat puhelimella videoita katsellen ja omassa somekuplassa pyörien.
Lisäksi normaaleissa luokissa on älyllisesti kehitysvammaisia oppilaita, todella vaarallisia ja vaikeasti mt-ongelmaisia oppilaita ja paljon tukea tarvitsevia oppilaita reippaasti yli puolet luokan opiskelijoista. Moni oppilas on lähetetty pois psykiatrisesta sairaalasta, kun ovat niin vaarallisia. Kouluun saa kuitenkin aina tulla.
N30, opettaja
Korvataan lapset paremmalla rodulla. Ei mitään suomalaisia hölmöjä.
"Ruotsi yritti huijata PISA-kokeessa jättämällä m a a h a n m u u t t a j a t pois testeistä mutta jäivät nolosti kiinni."
Tästä en ole kuullutkaan. Ei oikein sovi heidän sinisilmäiseen meininkiinsä... Mutta taitaa sekin olla historiaa, kuten on jo toki täälläkin.
Vierailija kirjoitti:
No kun koulu ei voi olla enää koulu. Pitää olla avoinmonimuotoilmiömikälietä. Ei luokkia ei kirjoja, ei ulkoa opettelua, ei vaivannäköä. Pelkkää googlailua ja mitä lienee piirileikkejä.
Kurin puute. Opettaja ei saa komentaa, ei saa poistaa luokasta, ei saa koskea. Pitää vaan hymistellä kun pikkuapinat kiipeilevät seinillä tai heittelevät ipadeja ikkunasta.
Kotien asenne. Koulua ja opettajia ei kunnioiteta, opettajaa pidetään jonain asiakaspalvelijana auktoriteetin sijaan.
Jossain istuu huoneellinen ihmisiä "suunnittelemassa" ja "uudistamassa" vuodesta toiseen, oli tarvetta tai ei. Ilman käytännön kosketusta siihen varsinaiseen opetustyöhön. Koulu on heille kuin jokin rottalaboratorio, jossa saa toteuttaa milloin mitäkin "ideoita", joita joissain palavereissa tuli pyöriteltyä.
Opetushallitus keksii pyörän säännöllisesti uudestaan. Koulutuskuntayhtymien opettajat ja koulutuspäälliköt ovat ylityöllistettyjä mihinkään johtamattomien ylistettyjen hankkeiden kanssa. Niin on kiire ettei pysähtyä ehdi.
Muutos ja hanketoiminta generoi palavereja ja auttaa yhä kasvavaa henkilökuntaa työllistämään toinen toisensa. Opettaminen on sivuseikka.
t. Opettaja joka on nähnyt maailmaa myös koulun ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonot kasvattajat antavat huonoa kasvatusta.
"Niin on kiire ettei pysähtyä ehdi."
Kiire... EI MIHINKÄÄN?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimistulokset nousee sillä, kun ensi syksynä aletaan opettamaan tunne ja vuorovaikutustaitoja omina oppituntinaan historian, matematiikan ja biologian sijaan =) Sen sijaan että näitä taitoja tulisi opettamaan koulutuksen saanneet psykologit yms. ne opettaakin aineenopettajat!
Nyt hiljaa supistaan aineenopettajien keskuudessa siitä, että monilla ole taitoja, kykyä ja osaamista opettaa oppituntia sellaista, mihin eivät ole saanneet koulutusta ja joita asioita ovat terapeutit käsittelleet. Mahtaa tulos olla hyvää jälkeä. Saako opettajat seuraavaksi reseptinkirjoitusoikeuden?
Se, mistä ops puhuu tunne ja vuorovaikutustaidoidoista sekä opettajan työstä viittaa oppitunnilla käytäviin keskusteluihin, riitojen selvittelyyn ja normaaliin vuorovaikutukseen. Ei siihen, että nyt kouluihin on kaikessa hiljaisuudessa lanseerattu oma oppitunti näitä varten ja oppitunnin pitäjäksi osuu se opettaja, jonka tunti silloin menossa. Voin vaan kuvitella kuin antoisa oppitunti siitä tulee kellekään, kun introvertti aineenopettaja ei koe lainkaan omakseen eikä luontaista kykyäkään ole leikittää yläkouluikäistä.
En ole varma sainko ajatuksestasi kiinni, mutta jos ymmärsin oikein, sinun mielestä vuorovaikutusta ja leikitystä saisivat opettaa terapeutit ja psykologit.
Psykologien ja terapeuttien koulutuksessa korostuu istuminen paikallaan, kirjoittaminen ja puhuminen ja psykologien yksinomaisuutta on tietynlaisten testien ja arviointien tekeminen.
Kansalaisopistoissa vuorovaikutustaitoja ovat tähän asti opettaneet nimenomaan esim.luokanopettajat ja näyttelijät sekä ilmaisutaidon ohjaajat.
Opettajan koulutuksessa (luokanope, erityisope) minun tietääkseni joutuu venymään monipuolisemmin kuin vaikka psykologin koulutuksessa, koska istuminen, puhuminen ja kirjoittaminen ei riitä; opettajan tulee opetella ja käytännön työssä hän joutuu kohtaamaan väkivaltaa, auktoriteetin uhmaamista ja jo koulutuksessaankin hän perehtyy liikuntaan ja sosiaaliseen venymiseen eli puhdas kirjatoukka tai ylväs ja jähmeä tietopatsas on tiukilla opettajan koulutuksessa ja töissä, mutta lääkärinä tai psykologina ylväs suolapatsas voi pärjätä tai paremmin sanottuna varsinkin ennen vanhaan pärjäsi, kun sosiaalisia taitoja ei vaadittu sitäkään vähää.
Tämä on ihan totta. Minusta äidinkielen opettajat voisivat parhaiten opettaa näitä taitoja.
73: Kun kerran näin on jo nyt de facto, mikä estää yksityiskoulujärjestelmän perustamisen tähänkin maahan?
Onko sekään oikein, että julkisin rahoin rahoitetut koulut ovat tasoltaan noin erilaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on opettaja, hän sanoi juuri eilen, että lukiossa vietiin läpi reilun viikon hömppäprojekti, se kaikki aika oli pois mm. matematiikan opetuksesta ja se on paljon se.
Sitten ihmetellään kun nuoret ei opi.
Tätä harjoitetaan myös ammatillisessa koulutuksessa. Vähän väliä on joku "Teema".
Päiväkodissa luki että ovat sitoutuneet antirasismiin. Tuli puklu suuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimistulokset nousee sillä, kun ensi syksynä aletaan opettamaan tunne ja vuorovaikutustaitoja omina oppituntinaan historian, matematiikan ja biologian sijaan =) Sen sijaan että näitä taitoja tulisi opettamaan koulutuksen saanneet psykologit yms. ne opettaakin aineenopettajat!
Nyt hiljaa supistaan aineenopettajien keskuudessa siitä, että monilla ole taitoja, kykyä ja osaamista opettaa oppituntia sellaista, mihin eivät ole saanneet koulutusta ja joita asioita ovat terapeutit käsittelleet. Mahtaa tulos olla hyvää jälkeä. Saako opettajat seuraavaksi reseptinkirjoitusoikeuden?
Se, mistä ops puhuu tunne ja vuorovaikutustaidoidoista sekä opettajan työstä viittaa oppitunnilla käytäviin keskusteluihin, riitojen selvittelyyn ja normaaliin vuorovaikutukseen. Ei siihen, että nyt kouluihin on kaikessa hiljaisuudessa lanseerattu oma oppitunti näitä varten ja oppitunnin pitäjäksi osuu se opettaja, jonka tunti silloin menossa. Voin vaan kuvitella kuin antoisa oppitunti siitä tulee kellekään, kun introvertti aineenopettaja ei koe lainkaan omakseen eikä luontaista kykyäkään ole leikittää yläkouluikäistä.
En ole varma sainko ajatuksestasi kiinni, mutta jos ymmärsin oikein, sinun mielestä vuorovaikutusta ja leikitystä saisivat opettaa terapeutit ja psykologit.
Psykologien ja terapeuttien koulutuksessa korostuu istuminen paikallaan, kirjoittaminen ja puhuminen ja psykologien yksinomaisuutta on tietynlaisten testien ja arviointien tekeminen.
Kansalaisopistoissa vuorovaikutustaitoja ovat tähän asti opettaneet nimenomaan esim.luokanopettajat ja näyttelijät sekä ilmaisutaidon ohjaajat.
Opettajan koulutuksessa (luokanope, erityisope) minun tietääkseni joutuu venymään monipuolisemmin kuin vaikka psykologin koulutuksessa, koska istuminen, puhuminen ja kirjoittaminen ei riitä; opettajan tulee opetella ja käytännön työssä hän joutuu kohtaamaan väkivaltaa, auktoriteetin uhmaamista ja jo koulutuksessaankin hän perehtyy liikuntaan ja sosiaaliseen venymiseen eli puhdas kirjatoukka tai ylväs ja jähmeä tietopatsas on tiukilla opettajan koulutuksessa ja töissä, mutta lääkärinä tai psykologina ylväs suolapatsas voi pärjätä tai paremmin sanottuna varsinkin ennen vanhaan pärjäsi, kun sosiaalisia taitoja ei vaadittu sitäkään vähää.
Aineenopettajan koulutukseen ei sisälly minkään valtakunnan tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskelua, ei myöskään siihen osioon, jossa luetaan pakolliset kasvatustieteen opinnot, jotka keskittyvät lähinnä oppimiseen.
Se, että tunnetaitoja alkaa opettamaan henkilö, jolla siihen ei ole pätevyyttä, on aika riskaapelia toimintaa. Tunne- ja vuorovaikutustaidoista onntehty tieteellistä tutkimusta vuosikymmeniä. Puhutaan mm. siitä miten tärkeää on sanoittaa ja tunnistaa omat tunteensa ja mitä se vaatii tunnistaa tunteet. Mihin me jatkossa enää terapeutte tarvitaan aikuisina tunne-elämön ongelmiin, riittää, kun varaat ajan opettajalle? Vai saako lapsia ja nuoria kouluttaa ei pötevät henkilöt, koska kyseessä on lapsi ja nuori.
Osalla luokan oppilaista on mielenterveydellisiä ongelmia ja joista käyvät keskustelemassa asiantuntijan kanssa. Nyt kyseessä oleva nuori kohtaakin kaksi erilaista käsittelytapaa, joista toisen antaa pätevä asiantuntijanja toisen esittää henkilö, jolla ei ole siihen koulutusta.
Kouluissa on koulupsykologeja ja kuraattoreita. He voivat opettaa tunnetaitoja. Kouluissa on äidinkielenopettajia ja ilmaisutaidon opettajia. He voivat käydä läpi vuorovaikutustaitoja, koska ne muutenkin kuuluvat näihin oppiaineisiin. Minä-käsitys, itsetunto ja tunteiden tunnistaminen ja opettaminen ei voi kuulua henkilöille, joilla siihen ei ole asianmukaista koulutusta. Vai pidetäänkö näitä asioita sellaisena, että noihan nyt voi kaikki hoitaa?
Kerroit, että kansalaisopistossa vuorovaikutustaitoja on opettanut luokanopettajat, näyttelijöt ja ilmaistaidonohjaajat. Niinpä, vuorovaikutustaitoja voi opettaa kuka tahansa konsultti, niissä tuskin voi metsään mennä, mutta tunnetaidot ovatkin täysin eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opettajat tietävät sen: älypuhelimen tulo kouluun mursi monien oppilaiden keskittymisen kyvyn. Myös lähimuistille on tapahtunut jotain, se ei toimi entiseen tapaan, ja se vaikeuttaa aika lailla esimerkiksi lukemisen avulla oppimista.
Älypuhelin yhdistettynä someen tai pelaamiseen on tappava yhdistelmä aivojen toiminnan ja itseohjautuvuuden kannalta. Mullakin seiskaluokan pojat pelaa hullun lailla Among usia penkillä ennen tuntia, tulevat nenä kiinni kännykässä luokkaan, sitten vastahakoisesti luopuvat pelistä, pikkuhiljaa tarkkaavaisuus alkaa suuntautua luokan tapahtumisiin, mutta hitaasti. Ja kun vihdoin riittävä tarkkaavaisuus ja keskittyneisyys on saavutettu, tulee välkkä ja pojat ovat taas nenä kännykässä. Ei tuollaisissa sykleissä voi kukaan oppia mitään, se on ihan näennäistä opiskelua!
Esim. kirjoittamisen käynnistäminen kestää nykyään tuhat vuotta verrattuna entiseen, samoin kirjoitelmat valmistuvat etanan vauhdilla. Aikaa menee ihan tuhottomasti siihen verrattuna entiseen
Naureskelin kun huomasin, että Kiina laittoi valtiolliset rajat nuorten älylaitteiden käytölle. Se takaa sen, että Kiina tulee kymmenen vuoden päästä olemaan planeetan johtava valtio.
Ranskassa nuoret eivät saa käyttää puhelinta koulupäivän aikana. Se kuulostaisi järkevältä. Mutta meidän maassa nuoret päättää.
t. äidinkielen ope
Meidän piti ostaa älypuhelin lapselle koulutehtävien takia. Silloin älypuhelimet olivat vielä niin uusi juttu, ettei sellaista ollut vielä jokaisella lapsella. Mutta koulun takia se piti ostaa.
Tekivät koulussa oppitunneilla sellaisia tehtäviä joissa pitää käyttää älypuhelimeen sovellusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittavaa, että kun Suomi on lähes koko maailmaa edellä Viroa ja joitain Aasian maita lukuunottamatta, palstamammat haluavat ottaa oppia niistä maista jossa on paljon Suomea huonommat tulokset.
Ei Virossa ole laajaa yksityiskoulujärjestelmää. Monissa huonosti pärjäävässä maassa on.
Tässä ketjussa on esitetty syyt huonoille Pisa-tuloksille. Ihan pientä suodatinta käyttäen te innovaattorit voisitte palkkaanne menettämättä seuraavaksi keksiä vanhan hyvän ajan koulusysteemin ja opettajan kunnioituksen uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Korvataan lapset paremmalla rodulla. Ei mitään suomalaisia hölmöjä.
Näin on käymässä.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvataan lapset paremmalla rodulla. Ei mitään suomalaisia hölmöjä.
Näin on käymässä.
Pakollinen eutanasia kaikille.
Varmaan siksi, kun ei enää opeteta eikä ole velvollisuutta muuhun kuin näihin ilmiöjuttuihin. Aivan turhaa pskaa. Miksi piti mennä muuttamaan toimiva systeemi? Vähän kuin toimistot muutettiin avotoimistoiksi - ei näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimistulokset nousee sillä, kun ensi syksynä aletaan opettamaan tunne ja vuorovaikutustaitoja omina oppituntinaan historian, matematiikan ja biologian sijaan =) Sen sijaan että näitä taitoja tulisi opettamaan koulutuksen saanneet psykologit yms. ne opettaakin aineenopettajat!
Nyt hiljaa supistaan aineenopettajien keskuudessa siitä, että monilla ole taitoja, kykyä ja osaamista opettaa oppituntia sellaista, mihin eivät ole saanneet koulutusta ja joita asioita ovat terapeutit käsittelleet. Mahtaa tulos olla hyvää jälkeä. Saako opettajat seuraavaksi reseptinkirjoitusoikeuden?
Se, mistä ops puhuu tunne ja vuorovaikutustaidoidoista sekä opettajan työstä viittaa oppitunnilla käytäviin keskusteluihin, riitojen selvittelyyn ja normaaliin vuorovaikutukseen. Ei siihen, että nyt kouluihin on kaikessa hiljaisuudessa lanseerattu oma oppitunti näitä varten ja oppitunnin pitäjäksi osuu se opettaja, jonka tunti silloin menossa. Voin vaan kuvitella kuin antoisa oppitunti siitä tulee kellekään, kun introvertti aineenopettaja ei koe lainkaan omakseen eikä luontaista kykyäkään ole leikittää yläkouluikäistä.
En ole varma sainko ajatuksestasi kiinni, mutta jos ymmärsin oikein, sinun mielestä vuorovaikutusta ja leikitystä saisivat opettaa terapeutit ja psykologit.
Psykologien ja terapeuttien koulutuksessa korostuu istuminen paikallaan, kirjoittaminen ja puhuminen ja psykologien yksinomaisuutta on tietynlaisten testien ja arviointien tekeminen.
Kansalaisopistoissa vuorovaikutustaitoja ovat tähän asti opettaneet nimenomaan esim.luokanopettajat ja näyttelijät sekä ilmaisutaidon ohjaajat.
Opettajan koulutuksessa (luokanope, erityisope) minun tietääkseni joutuu venymään monipuolisemmin kuin vaikka psykologin koulutuksessa, koska istuminen, puhuminen ja kirjoittaminen ei riitä; opettajan tulee opetella ja käytännön työssä hän joutuu kohtaamaan väkivaltaa, auktoriteetin uhmaamista ja jo koulutuksessaankin hän perehtyy liikuntaan ja sosiaaliseen venymiseen eli puhdas kirjatoukka tai ylväs ja jähmeä tietopatsas on tiukilla opettajan koulutuksessa ja töissä, mutta lääkärinä tai psykologina ylväs suolapatsas voi pärjätä tai paremmin sanottuna varsinkin ennen vanhaan pärjäsi, kun sosiaalisia taitoja ei vaadittu sitäkään vähää.
Sekä psykologien että terapeuttien koulutukseen kuuluu toiminnallisuutta. Ja heillä jopa koulutus tunne- ja vuorovaikutuksesta. Lanseerattu jlleen sellainen hanke, johon opettajien pitäisi hypätä pääedellä syvimpään päähän, mutta koulun asiantuntijat istuvat keskenään oppilashuollon tiloissa pyörittämässä papereitaan?
Suomeen tuotiin uudet oppilaat ulkomailta.