Pieni juttu, mutta miehen käytös kun tulee vieraita
Jos meille tulee lyhyellä varoitusajalla vaikka kavereita käymään, toki istutaan kahvipöytään. Laitan usein kahvin tippumaan, mies nostaa pöytään keksejä. Ja kupit. Ottaa kupit itselleen ja vieraille, kaataa niihin kahvia. Minulle ei ota kuppia. Hetken päästä hiippailen vähin äänin hakemaan kahvia itsellenikin. Siis niin pieni juttu, mutta tulee aina huono fiilis ja minua jotenkin hävettää. Tekisi mieli räjähtää, tätä on tapahtunut niin monta kertaa, mutta en tietenkään vieraiden edessä voi. Olen jälkeen päin kysynyt miksi teet noin, mies ei (muka?) ymmärrä mistä puhun, hän vain epähuomiossa ei hoksannut. Osaanhan itsekin ottaa kahvia. Mutta miksi näin käy aina?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä sanoisin ihan vieraiden kuullen, että missä minun kuppini on.
Tämä ei ole ystävällinen pyyntö tuoda vielä yksi kahvikuppi.
Ja miehen käytöskö on ystävällistä?
Ehkä on, ehkä ei, vieraiden kannalta kohteliaampaa setviä tarvittaessa jälkikäteen, jos vielä ajankohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Minä menisin pöydästä ihan kokonaan pois, vaikka olohuoneen puolelle. Siinä sitten ihmettelisivät, että minne se hävisi. Ei kai sitä pöytään tulla, kun ei ole katetukkaan.
Tämä olisikin vieraiden kannalta todella mukava tyyli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä sanoisin ihan vieraiden kuullen, että missä minun kuppini on.
Naljailua.
No voi kauheaa, jos nainen naljailisi!
Mieshän voisi vastaavassa tilanteessa JYRÄHTÄÄ että TAAS yksi puuttuu, eikös rouva osaa EDELLEENKÄÄN laskea RÖHHÖHHÖHHÖÖ.
Jaa-a, tällaiset kumppanit olisivat sitten ansainneet toisensa.
Vierailija kirjoitti:
Istu pöytään muina naisina ja huomaa vaikutus, kun muut juovat kahvia!
Siinä vaan pokkana istut, juttelet mutta et syö mitään tai juo mitään.
On tää kyllä oikea draama queen -palsta
Minulla on samantapainen kokemus, joka toistui aina ja aina. Jos olin käymässä kutsuttuna isäpuolen luona lomalla ja jos hänen naisystävänsä sattui myös olemaan siellä, niin tämä nainen jos keitti kahvit, niin hän kattoi vain kaksi kuppia, ei siis minulle eikä tietenkään kutsunut pöytäänkään. Ilmeisesti en olisi saanut ruokaakaan, jos en olisi hoitanut huushollihommia. Ja katoin toki myös tälle naiselle lautasen ja tein ruokaa niin paljon, että varmasti riitti kaikille. En tunkenut kutsumatta sinne lapsuudenkotiini, joten en ymmärrä, mikä mielenosoitus se kahville kutsumattomuus oli. Yleensä pyrin käymään entisessä kodissani silloin, kun tuo naisystävä ei ollut siellä, mutta aika usein olimme myös samaan aikaan. Meitä on moneksi, kuten sanotaan.
Jos tämä on suhteessanne oikeasti ainut ongelma, siitä ei kannata välittää.
Mutta jos esiintyy muitakin "oireita", jotka viittaavat siihen, että hän ei arvosta sinua, on ehkä syytä miettiä sianjättöä.
Jos vieraat olisivat yhteisiä vieraita, tai minun kavereitani, toteaisin ääneen: "Nyt on tainnut pöydänkattajalle tulla laskuvirhe." Ja hakisin kupin kaapista, ottaisin kahvia ja istuisin pöytään.
Jos vieraat olisivat yksikäsitteisesti miehen vieraita kysyisin, riittääkö kahvia minullekin. Jos vastaus olisi myönteinen, hakisin kupin kaapista, ottaisin kahvia ja menisin toiseen huoneeseen juomaan kahvini.
Sinä olet kotonasi ja vakio kalustolle ei ole tarjoilu palvelua vai vaaditko yleensäkin että sinulle tarjoillaan ja sinua palvellaan kotonasi?
Jos kiirehdit istumaan kupilliselle paikalle, niin mies ottaa sitten itselleen epähuomiossa unohtamansa kupin?
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tekee näin: kun tulee jotain tuttuja yllättäen käymään, niin mies hakee itselleen kupillisen kahvia termoskannusta ja hörppii sitä siinä vieraiden aikana, hävettää niin kauheasti että painun äkkiä kahvinkeittoon. Niin monta kertaa tästä on puhuttu mutta ei, ei mene perille.
Tuossa tilanteessa pitäisi todeta vieraille: "Hän tykkää juoda kahvia, joka on hiukan vetäytynyt termoskannussa. Mutta minäpä keitän teille tuoreet kahvit." Vieraille kahvia kaataessasi vielä toteat: "Se on kai se retkifiilis, mikä termarikahvista tulee."
Talonväki osaa ottaa itselleen, mies huolehtii vieraiden kupit ja omansa, jotta sinun ei tarvitse huolehtia kuin omastasi. Onpa kiva ja huolehtivainen mies.
Vierailija kirjoitti:
eihän nyt mies mikään koira ole,ei nyt paljon vaivaa,jos nainen ottaa itse kupin....mua ei haittais ollenkaan,en nyt niin tarkka ole,jos suhde muuten kunnossa :) ehkä hän ei ajattele
Jos asiasta on jo monta kertaa sanottu, mitä ajattelemista siinä vielä on?
Noinhan siinä äkkiä käy jos mies ei haluaisi vieraita mutta nainen kuitenkin kutsuu ystäviään kylään
älä nyt ainakaan mene reilusti kysymään asiasta- vaan haudo, juonittele ja kieroile. sillai on naisellisempaa.
Oletteko olleet pitkään yhdessä ja onko miehen käytöksessä näkyvissä mitään muita viitteitä siitä, että hän ei arvostaisi sinua? Ovatko hänen puheensa ja tekonsa noin muuten linjassa keskenään?
No miksi et vaan sano miehellesi että semmoinen asia harmittaa. Ei varmasti tarkoita sillä mitään pahaa.
Hyvänen aika ihmiset, keskustelemalla ne asiat selvitetään!
Itse naisena ajattelisin,että riittää,että vieraille on kupit ainakin ja niitä on riittävästi....parisuhteessa jo pitkään olleella parilla voi olla omat kuppinsa,joita sitten pidetään jossain hyllyn päällä....en odottaisi,että ukko kiikuttaa minullekin kupin tai suuttuisi kauheasti jos ei nyt muistanut tuoda minulle....mulle se ei ole kupista kiinni,paitsi jos olisin vierailulla ja mulle ei tuotas kuppia :D
AP ei kerro ainakaan aloitusviestissä omaa sukupuoltaan. Koska kumppani on mies, suurin osa olettaa, että AP on nainen. Keskustelu käydään näillä spekseillä.
Entä, jos hän ei olisi kertonut kumppaninsakaan sukupuolta, olisiko keskustelu ollut toisenlainen?
Tai jos AP:n kumppani olisikin nainen?
Istu pöytään muina naisina ja huomaa vaikutus, kun muut juovat kahvia!
Siinä vaan pokkana istut, juttelet mutta et syö mitään tai juo mitään.