10v poika on koko kesäloman isällään ja tiedän, että tulee sieltä ainakin 5 kg painavampana kotiin, mitä voin tehdä kun isälle ei mene puhe perille?

Isä tietysti haluaa hemmotella ja itsekin nauttii samalla. Oma poikamme oli laiha pienenä ja tosi huono syömään. Annettiin kaikkea ylimääräistä aina, kun oli niin laiheliini. Yhtenä kesänä havahduin, että poika on lihonut. Mahaa ja tissinalkuja. Muutos oli selvä. Sen jälkeen miehen kanssa vaivihkaa lopetettiin kaikenlaisten pullien ja leivosten, karkkien ja sipsien osto. Hyvin harvoin oli sen jälkeen mitään herkkua enää kaapissa, vain juhlapäivinä. Tästä on kaksi vuotta aikaa ja poika on selvästi sutjakoitunut. Ei ihan ruipelo vieläkään, mutta kasvu on tasannut, kun on samalla rajoitettu hiljakseltaan pojalle sanomatta tuota herkkupuolta.

Vierailija kirjoitti:

Äh, sano pojalle että kokeilet uutta metodia. Jatkossa saa syödä isän luona mitä haluaa etkä nipota asiasta. Mutta ollessaan sun katon alla syödään sinun laittamia terveellisiä ruokia, eikä hän nipota. Ja ei tarvitse mitään mehua ja leipää olla kotona. Jos ei lapsi syö niin lautanen jääkaappiin. Parin tunnin päästä kun valittaa nälkää niin sama lautanen naaman eteen. Toimii.

Ja tässäpä oikotie syömishäiriöön. Tällaiset pakotteet kuuluvat sinne 70-luvun hämärään, eivät ne oikeasti toimi. Molempien vanhempien pitää vetää yhtä köyttä ja lapsen tulee itse osallistua terveytensä hoitamiseen, omasta halustaan. Kaikki muu on ulkopuolista pakottamista joka aiheuttaa vain kapinaa ja pahimmillaan traumoja.

Olen vierestä katsonut kun tuttavani on yrittänyt pakottamalla ja uhkailemalla saada poikaansa syömään, ei onnistunut kertaakaan ja tuloksena on ylipainoinen teini jolla vääristynyt suhde ruokaan (=tunnesyöjä). Ja tuon ikäistä et enää väkipakolla pöydässä pitelekään.

Vierailija kirjoitti:

keskustele pojan kanssa ravinnosta ja lihomisesta rakentavasti ja rakastavasti.

kyllä tuon ikäinen tajuaa jo korrelaation ravinnon ja lihomisen/ulkonäön kanssa.

joku urheiluharrastus voisi piristää tai kokkaamisen itse opettelu.

Ei, ei, ei! Lasta ei saa vastuuttaa 10-vuotiaana omasta painostaan. Näin ne syömishäiriöt saa alkuaan. Tämä on aikuisten välinen asia. VArsinkaan, kun lapsi ei aidosti voi valita millaista ravintoa saa toisen vanhempansa luona.

Vierailija kirjoitti:

Onko isä noin valistumaton, että pilaa lapsensa elämän huonolla ruoalla ja ylipainolla. Eipä ole penaalin terävin kynä. Kesällä uimaan, pyöräilemään ja pelaamaan palloa ja yhdessä voi kokata terveellistä ruokaa, josta on iloakin.

Isälläkin on selvästi mielenterveysongelma, masennusta ainakin.

Äiti tässä on se mielenterveysongelmainen. Laittaa lapsen laihikselle kesän jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

145cm/52kg ja sun mielestä ei vaaraa painon kanssa?

Tuon ikäisenä mä painoin joku 35kg ja olin pulleahko lapsi. Luokan ns. megaläski tyttö painoi 45kg.

Kyllähän tuota kannattaisi ennaltaehkäistä. Ylipainosta voi tulla huonoa itsetuntoa, kiusaamista ja muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vapaus päättää omasta ruokavaliostaan kuuluu ihmisen perusoikeuksiin.

Paljonko muuten painat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Urheileeko poika ollenkaan?

Vaikka urheilisikin, ei sitä silloinkaan voi syödä kaikkea mitä napa vetää. Kasvuikäinenkään.

Kyllä voi, T: kolmen kasvuikäisen kilpaurheilevan nuoren miehen äiti

Ethän oikeasti ole noin ***** *****? Kilpaurheilua ei useimpien kroppa montaa vuotta kestä. 30v alkaa olla jo romu. Jos totutat lapset siihen, että he voivat syödä mitä vain, niin mitä luulet että tapahtuu kun urheilu loppuu? Ihmiset syövät sitä ja niitä määriä mihin he ovat tottuneet.

Tästä on oivana esimerkkinä mm. muutama suomalainen kiekkoilija.

Tekosyitä riittää kun pohjimmiltaan on epätoivoinen yritys hallita miehen elämää eron jälkeenkin

Oot vaan mustis kun sen muikkelin kanssa on hauskaa ruokapäydässäkin.

No onhan tuo jo liikaa painoa. Painan itse saman verran, mutta olen 164cm. Kohta 10v tyttöni taas 140cm/29kg. Me toki olemme hoikkia ja siroja tytön kanssa.

Eikö isälle voi sanoa mahdollisimman neutraalisti ja ei-syyllistävästi että huolestuttaa liika karkin ja pikaruoan syöminen?

Ja että se aiheuttaa teillä arjessa ongelmaa kun tottuu saamaan muuta kuin tavallista arkiruokaa?

Pyydä että olisi edes terveellisiä eineksiä jos ei halua alusta lähtein laittaa. Pinaattiletut, kalapuikot, tonnikalapasta yms ei vaadi mitään vaivaa ja on parempi kuin hamppari ja sipsi

Poika punnertamaan ja vetämään leukoja, kiittää sitten kun täyttää 16v eikä ole mikään laihaläski rimpula.

Poika kasvaa ja tuo kilomäärä ei näy missään, paitsi pituudessa.

Tästä nyt vielä puuttuisi että äiti on päättänyt alkaa vegaaniksi ja sitä samaa vaaditaan lapsilta ja eksältä

Jos lapsi olisi tyttö, täällä haukuttaisiin aloittaja anoreksian stimuloimisesta.

Jos tässä ketjussa mies kirjoittaisi, että äiti antaa pojan syödä siellä äidin luona mitä haluaa ja poika lihoo, niin viestiketju olisi poistunut täältä jo ajat sitten, mutta nyt täällä vain Palstamammat pimppi kiimassa haukkuvat miehiä eikä webbari tee mitään.

Ei ole mitenkään väärin myös yrittää sopia yhteisiä sääntöjä, että esimerkiksi molempien luona limsat ja mehut on viikonloppu/juhlajuomaa ja muuten juodaan vettä.

Lapsi myös kärsii jos ei ole yhteisiä ruokailuja vaan ne on korvattu karkilla ja sipsillä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitenkään väärin myös yrittää sopia yhteisiä sääntöjä, että esimerkiksi molempien luona limsat ja mehut on viikonloppu/juhlajuomaa ja muuten juodaan vettä.

Lapsi myös kärsii jos ei ole yhteisiä ruokailuja vaan ne on korvattu karkilla ja sipsillä.

Yksipuoleinen sanelu ei ole sopimista vaikka naiset omaa toimaantaansa sopimimiseksi valehtelevat

Sellaisia te naiset olette. Valitatte koko ajan poikien ja miesten syömisestä vaikka söisitte itse koko ajan ties miten paljon tahansa ja olisitte jotain 200kg painavia läskipalleroita.