Hienovaraiset punaiset liput suhteessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tykkää eläimistä. Iso varoitusmerkki.

Minkä takia? Itse en vihaa eläimiä, mutta ei ne minua myöskään kiinnosta yhtään. Jos kysyisit lähipiiriltäni millainen olen, olisi vastauksena: empaattinen, hyvä kuuntelija ja aina valmis auttamaan muita.

En tykkää lemmikkien ja kotieläinten pidosta, koska mielestäni eläimet eivät ole ihmisten hyödykkeitä, enkä oleta eläimen olevan haltioissaan huomiostani tai pääsystä lautaselleni.

Rakkauttani eläimiin osoitan olemalla vegaani.

Ymmärrän, jos et halua pitää lemmikkejä, mutta miksi et halua osoittaa huomiota eläimelle, joka osoittaa kiinnostusta sinuun?

Osoitatko sinä huomiota puliukolle, joka osoittaa kiinnostusta sinuun?

Tulihan se eläinviha sieltä, ja näin nopeasti. Ei jatkoon, ei myöskään vegaanit tai pöss yttelijät.

Joku toinen kirjoitti tuon puliukkokommentin. Jos eläin huomioi minut, pyrin ohjaamaan sen huomion mahdollisimman pian muualle. Enkä oikeastaan tiedä, kannattaako lemmikkiä opettaa siihen, että ventovieraat reagoivat positiivisesti eläimeltä saatuun huomioon. Kun joskus voi tulla se ei niin mukava ihminen vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tykkää eläimistä. Iso varoitusmerkki.

Minkä takia? Itse en vihaa eläimiä, mutta ei ne minua myöskään kiinnosta yhtään. Jos kysyisit lähipiiriltäni millainen olen, olisi vastauksena: empaattinen, hyvä kuuntelija ja aina valmis auttamaan muita.

En tykkää lemmikkien ja kotieläinten pidosta, koska mielestäni eläimet eivät ole ihmisten hyödykkeitä, enkä oleta eläimen olevan haltioissaan huomiostani tai pääsystä lautaselleni.

Rakkauttani eläimiin osoitan olemalla vegaani.

Ymmärrän, jos et halua pitää lemmikkejä, mutta miksi et halua osoittaa huomiota eläimelle, joka osoittaa kiinnostusta sinuun?

Osoitatko sinä huomiota puliukolle, joka osoittaa kiinnostusta sinuun?

Tulihan se eläinviha sieltä, ja näin nopeasti. Ei jatkoon, ei myöskään vegaanit tai pöss yttelijät.

Joku toinen kirjoitti tuon puliukkokommentin. Jos eläin huomioi minut, pyrin ohjaamaan sen huomion mahdollisimman pian muualle. Enkä oikeastaan tiedä, kannattaako lemmikkiä opettaa siihen, että ventovieraat reagoivat positiivisesti eläimeltä saatuun huomioon. Kun joskus voi tulla se ei niin mukava ihminen vastaan.

Olet joko täysin pihalla eläimistä tai sitten maskeeraat eläinvihaasi vegaanijutuillasi.

Tunnen monia eläinrakkaita vegaaneja, joiden suhde ihmisten kumppanuuslajeihin vaihtelee, mutta noin älyvapaata tekstiä en ole kuullut heiltä keneltäkään.

Supertiukka vegaanisuus tai mikä tahansa muu ideologia on punainen lippu. Todennäköisesti mikään mukava tekeminen ei onnistu vaan moraalisaarna peittää alleen jopa auringonlaskun ihailun.

Toki jos itse on samanlainen, ei kuin tuota lippua kohti vain.

Vierailija kirjoitti:

Äitinsä käy pesemässä hänen ikkunansa.

Mitä sitten, mä maksan mun nuorenmiehen siivoojan ja hän saa kotitalousvähennykset. Mulle tulee just ikkunanpesijä.

Ulkoistan kaikki mitä en viitsi itse tehdä!

juu juu ei tartte vinoilla, olen jo ikivanha enkä enää lakanapaini!

Vierailija kirjoitti:

roinajonna kirjoitti:

Tää ei oo ihan pieni, mutta menee useimmilta ohi: Jos lyhyen tuttavuuden myötä jo uusi ihminen kertoo kaikki lapsuuden kurjat kokemukset ja elämän epäonnen hetket, niin, että on itse voimaton uhri, joka on kokemustensa vuoksi niin herkkä ja hauras, että muiden on kohdeltava häntä hellävaroen. Kun on tullut hylätyksi niin usein niin häntä ei enää saa kukaan koskaan hylätä tai kun on ollut niin raskasta niin muut ei saa enää pahoittaa mieltä kun on itkukin niin herkässä. Monella herää tuossa kohtaa suojeluvietti, joka on toki ihan ok, mutta kokemuksesta voin kertoa, että tuo tilanne antaa vähitellen toiselle osapuolelle täyden vallan suhteen etenemisessä. Aina voi vedota myötätuntoon ja syyllisyyteen ja aina saa tahtonsa läpi. Se on ikävää, että monella on rankkoja kokemuksia menneisyydessä, mutta siitä ei kuitenkaan voi odottaa uuden kumppanin kantavan vastuuta, vaan jokaisen aikuisen on se toipumisen työ tehtävä ihan itse omassa päässään. Ihan liian helposti oppii käyttämään tuota korttia, että kun isäkin kuoli ja olin koulukiusattu niin kyllä sinun nyt pitää muuttaa yhteen kun mun on vaikeaa olla yksin jne jne

Jatkossa tulen suhtautumaan erittäin varauksellisesti ihmiseen joka kertoo koko murheellisen elämänkertomuksensa ensimmäisten keskustelujen aikana kun ei vielä edes tunneta.

minusta ajatus, että elämän kolhima joka haluaa ehkä avautua sinulle onkin kurja hyväksikäyttäjä , kuulostaa hiukan kylmähköltä.

Ei mitenkään välttämättä kurja hyväksikäyttäjä. Mutta ihminen, joka on ulkoistanut onnensa ja onnistumisensa muiden harteille. Siis kokenut itsensä omassa elämässään niin voimattomaksi uhriksi, että nojaa ja luottaa vain toisiin siinä, että saa elämäänsä hyviä asioita. Tai kuten otsikon henkilö, ihminen joka kokee niin suurena vääryytenä sen, että elämässä on "Aku-Ankka -pilvi" joskus kulkenut sitkeästi hänen yllään, että ajattelee maailman ja muiden ihmisten olevan hänelle velkaa sen, että hänelle jatkossa tapahtuu vain hyvää. Ymmärrätkö kuinka raskasta on kumppanina olla henkilökohtaisesti velkaa toisen lapsuuden kipeiden kokemusten hyvittämisen? Ei saa haluta erota, koska toinen on jo menettänyt läheisiä perheenjäseniä. Mihinkään ei saa sanoa "ei", tai edellyttää toiselta myös hyvää käytöstä,  koska toinen on niin herkkä, että on lupa välillä olla itsekäs ja aggressiivinen. Yksin ei voi jättää, koska toiselle tulee hätä; viestiin et voi jättää vastaamatta, koska toiselle tulee hätä, lista jatkuu... Eikö aikuisen kuuluisi ottaa vastaan tarjottu apu ja terapia jos ihan normaali elämä, normaaleine vastoinkäymisineen, ja normaali vastavuoroisuus ja joustaminen läheisten kanssa tuntuu ylivoimaiselle?

Eivät ne lemmikkieläimet ole halunneet vapaaehtoisesti muuttaa pieneen kaksioon ihmisen pehmoleluiksi ja hellyydentarvetta helpottamaan. Eläimet sinänsä voivat olla ihan jees, mutta tuo edellinen pointti jotenkin ällöttää. Sitten pitäisi vielä omistajan mieliksi lelliä ja huomioida sitä eläintä, jottei tulisi auttamattomasti leimatuksi kylmäksi ja tunteettomaksi ihmiseksi. Eli tuommoinen kyttääminen ja painostaminenkin on epämiellyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläimet on mainittu monta kertaa, voiko joku oikeasti selittää MIKSI ei pidä eläimistä. Ymmärrän jos sellasta ei itselleen välttämättä halua tai voi pitää, mutta se että ei pidä eläimistä lainkaan kyllä kuulostaa minusta jo varsin oudolta. 

Minä pidän eläimistä, mutta voin hyvin ymmärtää jos jonkun toisen mielestä koirat haisee, kissat on arvaamattomia, hevoset pelottaa, jyrsijät on ällöttäviä, puput tylsiä jne. Keksin helposti mille vaan eläimelle syyn olla pitämättä.

Yksi flägi: vaikeus asettua itsestä erilaisten ihmisten asemaan

Tuo kertoo lähinnä ennakkoluuloisuudesta ja siitä, että luokitellaan yhden huonon kokemuksen perusteella samaan luokkaan. Koirat eivät haise kunhan omista pitää turkin puhtaana. Se, että on joskus tavannut arvaamattoman kissan ei tarkoita että kaikki kissat ovat arvaamattomia, kissan kehonkieltä seuraamalla tietää kyllä varsin hyvin onko kissa ystävällinen vai ei.  Hevoset pelottaa, ymmärrän että iso eläin voi pelottaa, mutta onko henkilö edes yrittänyt päästä pelostaan eroon? Jyrsijät ovat ällöttäviä? Miksi puhtaat kesyjyrsijät ovat ällöttäviä? Ja miksi puput ovat tylsiä, vitsejäkö niiden pitäisi alkaa kertomaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitinsä käy pesemässä hänen ikkunansa.

Mitä sitten, mä maksan mun nuorenmiehen siivoojan ja hän saa kotitalousvähennykset. Mulle tulee just ikkunanpesijä.

Ulkoistan kaikki mitä en viitsi itse tehdä!

juu juu ei tartte vinoilla, olen jo ikivanha enkä enää lakanapaini!

Eri asia maksaa palvelusta kuin että äiti käy siivoamassa aikuisen lapsen kämpässä.

Minusta siinä ei ole mitään söpöä kun kyläpaikassa iso koira tulee tämän tästä lähelleni läähättämään ja kiehnäämään ja ravaa levottomaksi paikasta toiseen ja kyttää lautastani. Suoraan sanottuna tuollainen on häiritsevää ja erittäin ällöttävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tykkää eläimistä. Iso varoitusmerkki.

Minkä takia? Itse en vihaa eläimiä, mutta ei ne minua myöskään kiinnosta yhtään. Jos kysyisit lähipiiriltäni millainen olen, olisi vastauksena: empaattinen, hyvä kuuntelija ja aina valmis auttamaan muita.

Miksi eläimet kiinnosta? Oikeasti mun on todella vaikea ymmärtää kuinka joku ei voi pitää puskevasta ja kehräävästä kissasta tai iloisena häntää heiluttavasta koirasta, joka innoissaan haluaa tutustua sinuun. 

Sinä oletkin vähän yksinkertainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei viikkaa vaatteita vaan tunkee ne kaappiin miten sattuu

Toinen on täysi pyykkiteline, jossa kaikki pyykit ovat kuivia.

Jaha, täytyypä alkaa siirrellä pyykit jo märkinä kaappiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tykkää eläimistä. Iso varoitusmerkki.

Minkä takia? Itse en vihaa eläimiä, mutta ei ne minua myöskään kiinnosta yhtään. Jos kysyisit lähipiiriltäni millainen olen, olisi vastauksena: empaattinen, hyvä kuuntelija ja aina valmis auttamaan muita.

En luottaisi sinuun, enkä ikinä voisi seurustella saati vakavampaa ihmisen kanssa, jonka kanssa en voisi pitää lemmikkiä. Teissä on vaan jotakin karmivaa.

Et sinäkään varmaan minusta huolisi, kun minulla on pari kissaa, ja tulee aina olemaankin.

Te lemmikkihullut vasta karmivia olettekin. Mutta jokainen tyylillään, eikö niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläimet on mainittu monta kertaa, voiko joku oikeasti selittää MIKSI ei pidä eläimistä. Ymmärrän jos sellasta ei itselleen välttämättä halua tai voi pitää, mutta se että ei pidä eläimistä lainkaan kyllä kuulostaa minusta jo varsin oudolta. 

Minä pidän eläimistä, mutta voin hyvin ymmärtää jos jonkun toisen mielestä koirat haisee, kissat on arvaamattomia, hevoset pelottaa, jyrsijät on ällöttäviä, puput tylsiä jne. Keksin helposti mille vaan eläimelle syyn olla pitämättä.

Yksi flägi: vaikeus asettua itsestä erilaisten ihmisten asemaan

Ja tämä flägi onkin pahimmasta päästä. Puuttuu joko älykkyyttä tai empatiaa, tai molempia.

Tunkee ilman lupaa iholle halailemaan ja esim. kättä hivelemään heti alkuvaiheessa, sanoo ääneen olevansa varma että meistä tulee pari vaikka tuskin tunnetaan. Ehdottomia turn-offeja molemmat, mieluummin vaikka yksin kuin alennusmyynnissä ja että joku muu päättää puolestani mitä minun pitää haluta, onneksi on fiksujakin miehiä jotka osaavat lukea naista ja joiden ei tarvitse olla epätoivoisia.

Tuollaista termiä kuin punainen lippu ei ole suomen kielessä. Se on varomerkki. Punaliput puolestaan olivat ne, jotka liehuivat Hakaniemen torilla vappuisin 1970-luvulla, kun Kansainvälistä laulettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläimet on mainittu monta kertaa, voiko joku oikeasti selittää MIKSI ei pidä eläimistä. Ymmärrän jos sellasta ei itselleen välttämättä halua tai voi pitää, mutta se että ei pidä eläimistä lainkaan kyllä kuulostaa minusta jo varsin oudolta. 

Minä pidän eläimistä, mutta voin hyvin ymmärtää jos jonkun toisen mielestä koirat haisee, kissat on arvaamattomia, hevoset pelottaa, jyrsijät on ällöttäviä, puput tylsiä jne. Keksin helposti mille vaan eläimelle syyn olla pitämättä.

Yksi flägi: vaikeus asettua itsestä erilaisten ihmisten asemaan

Jos vaikka pelkää hevosia niin ok, mutta se että ihminen ei pidä mistään eläimistä niin kyllä kertoo aika paljon ihmisestä. Minkälainen ihminen ei pidä edes esim. pienistä kissanpennuista, pikkulinnuista tai peuranvasoista?

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista termiä kuin punainen lippu ei ole suomen kielessä. Se on varomerkki. Punaliput puolestaan olivat ne, jotka liehuivat Hakaniemen torilla vappuisin 1970-luvulla, kun Kansainvälistä laulettiin.

Vastauksista päätellen hyvin on kuitenkin ymmärretty mitä se aloittaja on punaisella lipulla tarkoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläimet on mainittu monta kertaa, voiko joku oikeasti selittää MIKSI ei pidä eläimistä. Ymmärrän jos sellasta ei itselleen välttämättä halua tai voi pitää, mutta se että ei pidä eläimistä lainkaan kyllä kuulostaa minusta jo varsin oudolta. 

Minä pidän eläimistä, mutta voin hyvin ymmärtää jos jonkun toisen mielestä koirat haisee, kissat on arvaamattomia, hevoset pelottaa, jyrsijät on ällöttäviä, puput tylsiä jne. Keksin helposti mille vaan eläimelle syyn olla pitämättä.

Yksi flägi: vaikeus asettua itsestä erilaisten ihmisten asemaan

Tuo kertoo lähinnä ennakkoluuloisuudesta ja siitä, että luokitellaan yhden huonon kokemuksen perusteella samaan luokkaan. Koirat eivät haise kunhan omista pitää turkin puhtaana. Se, että on joskus tavannut arvaamattoman kissan ei tarkoita että kaikki kissat ovat arvaamattomia, kissan kehonkieltä seuraamalla tietää kyllä varsin hyvin onko kissa ystävällinen vai ei.  Hevoset pelottaa, ymmärrän että iso eläin voi pelottaa, mutta onko henkilö edes yrittänyt päästä pelostaan eroon? Jyrsijät ovat ällöttäviä? Miksi puhtaat kesyjyrsijät ovat ällöttäviä? Ja miksi puput ovat tylsiä, vitsejäkö niiden pitäisi alkaa kertomaan? 

Mutta ennakkoluuloisuutta ei ole päättää että ihminen on epäilyttävä vain koska ei pidä eläimistä?

Tiedän useitakin henkilöitä, joiden soisi ulottavan suunnattoman eläinrakkautensa edes jollain asteella myös ihmisiin. En silti ajattele kaikkien eläimistä pitävien olevan lähtökohtaisesti outoja.

Vierailija kirjoitti:

Ei herää ensimmäiseen herätykseen vaan torkuttaa

Tuo kommentti on saanut enemmän alapeukkuja, niin kysyn: kuka haluaa nukkua torkuttajan kanssa samassa makuuhuoneessa eläkeikään asti? Minulta menisi hermo jo ensimmäisen viikon aikana.

Joka ilta (siis ihan JOKA ilta) pitää ottaa 2-3 olutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tykkää eläimistä. Iso varoitusmerkki.

Minkä takia? Itse en vihaa eläimiä, mutta ei ne minua myöskään kiinnosta yhtään. Jos kysyisit lähipiiriltäni millainen olen, olisi vastauksena: empaattinen, hyvä kuuntelija ja aina valmis auttamaan muita.

En tykkää lemmikkien ja kotieläinten pidosta, koska mielestäni eläimet eivät ole ihmisten hyödykkeitä, enkä oleta eläimen olevan haltioissaan huomiostani tai pääsystä lautaselleni.

Rakkauttani eläimiin osoitan olemalla vegaani.

Ymmärrän, jos et halua pitää lemmikkejä, mutta miksi et halua osoittaa huomiota eläimelle, joka osoittaa kiinnostusta sinuun?

Osoitatko sinä huomiota puliukolle, joka osoittaa kiinnostusta sinuun?

Tulihan se eläinviha sieltä, ja näin nopeasti. Ei jatkoon, ei myöskään vegaanit tai pöss yttelijät.

Joku toinen kirjoitti tuon puliukkokommentin. Jos eläin huomioi minut, pyrin ohjaamaan sen huomion mahdollisimman pian muualle. Enkä oikeastaan tiedä, kannattaako lemmikkiä opettaa siihen, että ventovieraat reagoivat positiivisesti eläimeltä saatuun huomioon. Kun joskus voi tulla se ei niin mukava ihminen vastaan.

Olenko minä vastuussa siitä, että ventovieraat reagoivat positiivisesti koiraani? Se on luonnostaan ihmisrakas, mikä näkyy sen kehonkielessä, vaikka se ei puske päin tai kiipeile. Koira on ollut ihmisen kumppanuuslaji kauemmin kuin vaikkapa vehnä. Yksi vegaani ei sitä muuta.