Lue keskustelun säännöt.
Teini vinkui koiranpentua eikä nyt hoida sitä yhtään
12.06.2022 |
Ei jaksa leikkiä, käyttää pissalla tai ruokkia. Jäi kokonaan mulle tuo hoitaminen. Tottakai alunperinkin tiesin päävastuun olevan mulla, mutta ei sen ihan näin pitänyt mennä. Joka päivä sama riita.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä noi vinkunat loppuivat hoitokoiraan. :)
Todettiin yksissä tuumin, että ei koiraa meille.
Teinit muuttavat kohta pois kotoa ja voivat myöhemmin itse hankkia koiran. Tai ehkä me eläkkeellä, kuka tietää.
Mutta nyt ei.
Teineillä on niin pitkät koulupäivät ja paljon kotitehtäviä, ettei aikakaan riitä lemmikkien hoitamiseen. Ja sitten kun muuttavat kotoa aikanaan, niin se lemmikkin usein jää vanhempien
"iloksi". Eihän sitä voi ahtaisiin opiskelijabokseihin ottaa, jättää yksikseen pitkiksi päiviksi.
Voihan sen, itselläkin oli koiria opiskelijana. Samalla tavalla työssäkäyvien koirien pitää olla yksin, kyllä ne pärjää hyvin kunhan lenkitetään ja aktivoidaan muuten tarpeeksi. Mutta eri asia sitten, haluaako useimmat jäädä syrjään opintojen ulkopuolisesta opiskelijaelämästä. Minä olin kiusattu ja pelkäsin ihmisiä, joten minä halusin. Mutta moni muu varmasti harmittelisi, kun illanvietot on jätettävä välistä koska ei sitä koiraa voi opintopäivän aikaisen yksinolon jälkeen taas jättää toiste yksin mennäkseen jonnekin bileisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäikö sulta tajuamatta että teini muuttaa parin vuoden päästä ja silloin koira jää
joka tapauksessa kokonaan sun hoidettavaksi?
Ei periksi lapsille kirjoitti:
Etsi koiralle uusi koti, oppiipahan teini ja koira saa paremman kodin, sekin stressaantuu kun riidellään ja voi alkaa pissaamaan sisälle, tekemään tuhoja ym. Eläin ei ole lelu!!
Sanot, että eläin ei ole lelu, mutta sitten kehotat luopumaan siitä ensimmäisten hoitoerimielisyyksien tultua? Et näe tässä ristiriitaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vie lopetettavaksi.
Eikö se ole liian kova rangaistus sille teinille viedä se lopettavaksi vain siksi, että se ei hoida sitä koiraa?
Meillä kävi samoin kuin ap:lle, teini ei jaksa tai kerkiä. Joskus olen väsynyt ulkoilutukseen, mutta koira on aika suloinen ja olisihan se pitänyt arvata, ettei lapset usein kumminkaan jaksa hoitaa. Olen oikein iloinen, kun teini joskus yllättää ja vie koiran ulos kivalle lenkille. Teini on kyllä opettanut koiralle paljon hyviä asioita ja leikkii sen kanssa, joten en voi valittaa. Ja onhan se kivaa, kun koira tulee perässä ja hakeutuu lähelle, kun teen etätöitä.
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen miksi kaikki haluaa sen koiran heti nimenomaan pentuna, koska se pissikakkarumba on ihan kamalaa ja pahimmillaan vie vuoden tai jopa ylikin ja joissain roduissa ei ole sisäsiiteys edes välttämättä tosi juttu ollenkaan! Mieluiten aikuinen, juuri sille perheelle sopiva koira, jonka kanssa ei välttämättä tule tehtyä niitä klassisia ensikoiran kanssa tehtäviä virheitä, kun aikuisella koiralla on jo joku järki päässä. Toki harrastuskoiraa halutessa usein pentu parempi, mutta kyllä mulla 30 vuoden koirakokemuksen jälkeen edelleen ärsyttää se pissikakkarumba kun joskus uusi pentu talossa.
En ymmärrä viestiäsi oikeastaan yhtään. Siinä mielessä, että tottakai melkein jokainen tahtoo kasvattaa ja opettaa itse koiransa ja samalla tietää sen taustan. Jos kouluttaa sen itse niin tietää, että se on saanut opetusta ja on sosiaalistettu. Jos ostat aikuisen koiran niin et tiedä siitä mitään. Se edellinen koti on pahimmillaan melkein pilannut sen koiran tai ainakin antanut sen tehdä mitä vaan. Sitten saatkin taistella aikuisen koiran kanssa asioista mitä olisi jo pentuna ollut tärkeää oppia. Mieluummin siis opetan pentua. Kukaan ei voi antaa minulle ns valmista koiraa joka on jo opetettu vaan kyllä kodinvaihtajat ovat usein ongelmallisia tapauksia. Ei koirat ole mitään hevosia joita saa koulutettuinakin ostaa. Ainoa tilanne jossa voisin kodinvaihtajan ottaa on se, että joku tuttu koira jonka tunnen tarvisi kodin. Täysin vierasta en koskaan ottaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heittäkää se pihalle. Pärjätkööt sitten ulkona miten parhaiten näkee. Päättäkää te vanhemmat, että teettekö te niin sille teinille vai koiralle.
Ja yks lapsi pomppi ja polki maata usein että haluaa kanin ja ei jonkun ajan kuluttua hoitanutkaan sitä. Ja ei kuulemma kannata sellaista ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi sai koiranpennun eikä omaa lasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäisenä teidän mielestä teinin pitäisi osallistua hänelle hankitun eläimen hoitamiseen? Minä olen nyt katsonut 5 vuotta sivusta sitä, kun avovaimon tyttö (kenelle kissa hankittiin) ei jostain syystä voi kerätä kissanpaskoja laatikosta. Lapsi oli kissan tullessa 8-vuotias, niin ymmärsin tämän että paskojen noukkiminen ei onnistunut, mutta en oikein nyt enää jaksa ymmärtää, kun hän on melkein 14. Puoliso ei jostain syystä vaadi lapseltaan yhtään mitään, ja tämä ärsyttää. Luulin, että eläimen hoitamisella opetetaan vastuunkantoa...
Vierailija kirjoitti:
Niin siinä yleensä käy kun lapset mankuu lemmikkiä. Jos et jaksa sitä hoitaa, niin kannattaa etsiä sille uusi koti.
Kummalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noniin ap.
Teini pöydän ääreen, sinä toiselle puolelle. Listaatte kotityöt, omat työsi, teinin koulun/työn, koiran hoidon ja muut, mihin aikaa menee.
Sen jälkeen pohditte, miten ne jaetaan.
Esimerkiksi hyvin hoidettu työ/koulu oikeuttaa puhelimeen, ruokaan ja kattoon pään päällä.
Kotityöt oikeuttavat harrastukset.
Koira on otettu ja haluttu, kuuluu perheeseen. Jaatte vuorot ja niistä ei lipsuta. Vaihtoehto on, että hoitaa niin paljon kuin pystyy (oikeasti hoitaa), niin vuoroja ei tarvita.
Kukaan ei ole vapaamatkustaja. Oikeilla teoilla ansaitaan etuja. Ilman tekoja ei ole etuja.
Näin menisi meillä, jos homma ei pyörisi muuten. Lapset luultavasti sen tietää, koska asioista ei tarvitse vääntää.
Aina ei tarvitse huvittaa tai olla kivaa. Silti asiat hoidetaan.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisenä teidän mielestä teinin pitäisi osallistua hänelle hankitun eläimen hoitamiseen? Minä olen nyt katsonut 5 vuotta sivusta sitä, kun avovaimon tyttö (kenelle kissa hankittiin) ei jostain syystä voi kerätä kissanpaskoja laatikosta. Lapsi oli kissan tullessa 8-vuotias, niin ymmärsin tämän että paskojen noukkiminen ei onnistunut, mutta en oikein nyt enää jaksa ymmärtää, kun hän on melkein 14. Puoliso ei jostain syystä vaadi lapseltaan yhtään mitään, ja tämä ärsyttää. Luulin, että eläimen hoitamisella opetetaan vastuunkantoa...
Meillä kyllä 8v osasi jo hoitaa helposti kissanlaatikon. Hän myös valvotusti hoisi itse vuokraponinsa tallilla ja talutti lenkeillä perheen koiraa hyvin hallitusti, sekä siivosi kakat.
Ihan näillä teoilla opeteltiin jo pienestä sitä vastuuta. Nyt muutamia vuosia myöhemmin auttaa omien eläinten lisäksi tuttavia ja vastuu kasvaa koko ajan.
Eli kyllä 14v pitäisi osata ihan itse hoitaa hommat. Lista seinään kotitöistä ja raksi ruutuun joka tekee, jos ei muuten suju.
Jos perheessä on kolme ihmistä, niin siitä on helppo laskea. Laatikon siivous 2x päivässä = 60 siivousta/kk. Jokaiselle 20 raksin sarake ja sille raksi, joka homman hoitaa. Laiskin hoitaa putkeen sitten sen loppukuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siinä yleensä käy kun lapset mankuu lemmikkiä. Jos et jaksa sitä hoitaa, niin kannattaa etsiä sille uusi koti.
Kummalle?
:D
Vierailija kirjoitti:
Vie lopetettavaksi.
Missä muka teinejä lopetetaan
Vie koira koiratarhaan että hakevat uuden kodin.Inhittavaa vanhemmita antaa periksi .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisenä teidän mielestä teinin pitäisi osallistua hänelle hankitun eläimen hoitamiseen? Minä olen nyt katsonut 5 vuotta sivusta sitä, kun avovaimon tyttö (kenelle kissa hankittiin) ei jostain syystä voi kerätä kissanpaskoja laatikosta. Lapsi oli kissan tullessa 8-vuotias, niin ymmärsin tämän että paskojen noukkiminen ei onnistunut, mutta en oikein nyt enää jaksa ymmärtää, kun hän on melkein 14. Puoliso ei jostain syystä vaadi lapseltaan yhtään mitään, ja tämä ärsyttää. Luulin, että eläimen hoitamisella opetetaan vastuunkantoa...
Meillä kyllä 8v osasi jo hoitaa helposti kissanlaatikon. Hän myös valvotusti hoisi itse vuokraponinsa tallilla ja talutti lenkeillä perheen koiraa hyvin hallitusti, sekä siivosi kakat.
Ihan näillä teoilla opeteltiin jo pienestä sitä vastuuta. Nyt muutamia vuosia myöhemmin auttaa omien eläinten lisäksi tuttavia ja vastuu kasvaa koko ajan.
Eli kyllä 14v pitäisi osata ihan itse hoitaa hommat. Lista seinään kotitöistä ja raksi ruutuun joka tekee, jos ei muuten suju.
Jos perheessä on kolme ihmistä, niin siitä on helppo laskea. Laatikon siivous 2x päivässä = 60 siivousta/kk. Jokaiselle 20 raksin sarake ja sille raksi, joka homman hoitaa. Laiskin hoitaa putkeen sitten sen loppukuun.
Niin, kuulostaapa helpolta. Tuon kun saisi vielä iskostettua puolisolle, ilman että lopputuloksena olisi hirveät kilarit. On käsittämättömän lepsu kasvattaja.
Minäkään en saanut lapsena koiraa, vaikka manguin. Sain marsun. Nyt kun minulla on oma koti ja koira, haluaisivat lapseni marsun. Sanon ei. Niin kai sitä aina haluaa, mitä ei voi saada.
Mutta eläinten hankinnan kanssa tarkkana, koska kyseessä on aina elävä olento, jonka hoito sitoo ja siihen kuluu aikaa, rahaa ja voimia. Vastuuhan on tosiaan aina aikuisella.
Jouduimme tekemään keväällä lopettamispäätöksen 15-vuotiaan koiravanhuksemme kohdalla, joka oli todella raskas koko perheelle ja kaikkein raskain 10-vuotiaalle tyttärellemme, jonka elinajan oli koira ollut meillä.
Lupasimme tyttärellemme, että otamme tyttärellemme oman koiranpennun kunhan sopiva tulee kohdalle.
Tosin tiesimme, että päävastuu tulee olemaan minulla ja miehelläni, mutta ajattelimme reipasta tytärtä vastuuttaa omalta osalta koiran hoidosta (olihan jo vähän harjoitellutkin koiravanhuksen kanssa.
Koiranpentu tuli taloon. Tytär on opetellut osaltaan hoitamaan ja kantamaan vastuuta pennusta. Hän käyttää joka päivä vähintään yhden lenkin (varsinkin kouluaikaan), mutta lomilla ja viikonloppuihin useamman. Hoitaa ja opettelee koiran ruokailu hoitamisen meidän vanhempien valvonnassa. Harjaa koiraa (tosin on helpphoitoinen turkki, joten sitä ei hirveästi tarvitse edes harjailla). On opetellut koiran pesemisen ja hoitaa sen aina tarvittaessa.
Jotkut tyttäremme kavereista ihmettelevät, että pitääkö sinun käyttää koiraa lenkillä ja etkö voi vielä leikkiä/pelata yms. Tytär näissä tilanteissa sanoo, että lähden käyttämään lenkillä ja annan ruoan tulen sitten vielä pelaamaan, jos haluatte ja minun vanhemmille sopii.
Toki koiraa hoidamme koko perhe ja sovimme kuka saa milloinkin minkälainen koiranhoitovapaa kenelläkin on vuorossa tai kenellä olisi menoja.
Teineillä on niin pitkät koulupäivät ja paljon kotitehtäviä, ettei aikakaan riitä lemmikkien hoitamiseen. Ja sitten kun muuttavat kotoa aikanaan, niin se lemmikkin usein jää vanhempien
"iloksi". Eihän sitä voi ahtaisiin opiskelijabokseihin ottaa, jättää yksikseen pitkiksi päiviksi.