Lue keskustelun säännöt.
Teini vinkui koiranpentua eikä nyt hoida sitä yhtään
12.06.2022 |
Ei jaksa leikkiä, käyttää pissalla tai ruokkia. Jäi kokonaan mulle tuo hoitaminen. Tottakai alunperinkin tiesin päävastuun olevan mulla, mutta ei sen ihan näin pitänyt mennä. Joka päivä sama riita.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vie lopetettavaksi.
Eikö se ole liian kova rangaistus sille teinille viedä se lopettavaksi vain siksi, että se ei hoida sitä koiraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä hoidin lapsena saamaani koiraa. Toki vanhemmat hoitivat eläinlääkäriasiat ja lenkittivät, jos minulla oli oikeasti jotain tärkeää menoa, mutta minä kyllä kannoin päävastuun lenkityksistä. Lapsilta voi vaatiakin asioita.
Just tuon takia oon sanonu lapsille että ainoa lemmikki mitä he voi saada on skorpioni, koska ne on lähestulkoon hoitovapaita.
Kyllä sun synnyttämä pentus vie sua jo 6-0. Hauskaa varmaan kun tulee teini-ikään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun synnyttämä pentus vie sua jo 6-0. Hauskaa varmaan kun tulee teini-ikään.
Miten niin TULEE teini-ikään? (lue otsikko)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
99% tapauksista lemmikkien hoitovastuu tulee perheen äidille vaikka mitä olisi sovittu. Eli jos olet äiti etkä halua lemmikkiä niin älä myönny siihen. Aivan sama vaikka muut lupaisivat kuun taivaalta niin sinä olet se joka sen loppujen lopuksi hoitaa kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et hoida vaan pistät sen lapsen hoitamaan. Koira on hoidettava ja vastuu otettava. Kasvata lapsi ottamaan vastuu eikä mitään vinkunaa ettei huvita.
Vierailija kirjoitti:
99% tapauksista lemmikkien hoitovastuu tulee perheen äidille vaikka mitä olisi sovittu. Eli jos olet äiti etkä halua lemmikkiä niin älä myönny siihen. Aivan sama vaikka muut lupaisivat kuun taivaalta niin sinä olet se joka sen loppujen lopuksi hoitaa kokonaan.
Varmasti jos et kasvata lasta yhtään. Sitten se ottaa taas omille muuttaessa kissaa/koiraa/marsun ja työntää ne sulle hoitoon kun ei ole kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan turhaa aloittajan syyllistämistä taas täällä. Muistelkaapas omia kouluaikojanne ja omia koulukavereitanne: kuinka moni teini-ikäinen luokkakaverisi oikeasti vastasi koiransa hoidosta, kasvattamisesta ja kouluttamisesta täysin itse tai edes suurimmaksi osaksi?
Omista koulukavereistani ei kukaan muu paitsi minä. Oma koirani tuli aikuisena, pennun vaativasta ja sitovasta hoidosta en varmaan olisi edes kyennyt täysin itsenäisesti vastaamaankaan. Pientä pentuahan on kiikutettava ulkonakin tuhkatiheään, puhumattakaan sosiaalistamisesta ja muusta peruskoulutuksesta.
Suuri osa aikuisistakaan ei osaa tai jaksa kasvattaa pentua järkevästi.
Mitä aloittajan tilanteeseen tulee, onko nuorella varmasti tietoa nykyaikaisista koulutusmenetelmistä ja koiran käsittelystä? Onko Kennelliiton Koiranomistajalle tarkoitettu tietopaketti luettu läpi? Tai joku hyvä koirakirja?
Voisiko nuori saada intoa koiran kanssa puuhailuun pentukurssilta tai joltain kivalta harrastuskurssilta? Tai kiinnostaisiko koiraleirille lähteminen?
Yksi juttu voisi olla se että sopisitte käytännössä hoitovastuut ja -vuorot. Teini huolehtii pennusta aamun ja päivän, muu perhe myöhemmän illan tms.
Toki jos koira ei oikeasti kiinnosta nuorta niin eihän sille sitten oikein voi mitään. Kaikkia ei loppupeleissä koirat kiinnosta, ja joskus on vaan hyväksyttävä että niin on. Nuoruusikä on vielä siitä haastavaa aikaa että monelta teiniltä jää siinä ikävaiheessa pois monet aiemmatkin harrastukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% tapauksista lemmikkien hoitovastuu tulee perheen äidille vaikka mitä olisi sovittu. Eli jos olet äiti etkä halua lemmikkiä niin älä myönny siihen. Aivan sama vaikka muut lupaisivat kuun taivaalta niin sinä olet se joka sen loppujen lopuksi hoitaa kokonaan.
Varmasti jos et kasvata lasta yhtään. Sitten se ottaa taas omille muuttaessa kissaa/koiraa/marsun ja työntää ne sulle hoitoon kun ei ole kivaa.
Ja omat lapsensakin. Läheisiä toki pitää auttaa, mutta nuoren pitää oppia myös ottamaan vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkän linjan koiraihmiseltä se kuuluisa testikikka kaikille koiraa haluaville, niin lapsille kuin koskaan koiraa omistamattomille aikuisillekin:
- Hankitaan talutushihna. Mikä tahansa narunpätkä, jossa on käsilenkki, ajaa asian.
- Lähdetään narunpätkä kädessä ulos aamulla ennen kouluun tai töihin lähtemistä ja kierretään puolen tunnin lenkki.
- Sama toistetaan heti, kun tullaan koulusta kotiin. Otetaan naru suoraan eteisestä ilman välipaloja, vaatteiden vaihtoa, yhtään mitään muutakaan ylimääräistä ja lähdetään ulos.
- Illalla tehdään sama, mutta pidennetään lenkki tunnin mittaiseksi.
- Neljännen kerran lähdetään juuri ennen nukkumaanmenoa. Tällä kertaa riittänee vartti.
- Kaikki edellämainitut kerrat kävellään naru kädessä satoi tai paistoi, huvitti tai ei.
- Jos koiraa tahtovia on perheessä useita, voidaan lenkkien jakamisesta sopia. Jos koiraa hankitaan enemmänkin jonkun omaksi koiraksi, ottaa hän ne vastuulleen.
Kun yllämainittu onnistuu ilman marinoita kaksi viikkoa, aletaan suunnitella koiran hankintaa.
Tätä nimittäin koiran omistaminen yhdeltä kantilta on, jos siihen toisaalta sisältyy paljon muutakin. Minulla on ollut koiria 30 vuotta ja voin kertoa, että aika monta kertaa on tarvottu ulkona kylmässä, sateessa, kurassa, itse kipeänä, nälässä, kiireessä jne. jne, mutta kun olen koirani ottanut, ne myös hoidan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vie lopetettavaksi.
Kumpi?
kai teinin voi vielä abortoida?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama homma, ex teini tyttö (nyt 48v) piti saada koira mutta kun...sataa, tuulee, väsyttää....joudun päivittäin ulkoiluttamaan aamuin illoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siinä yleensä käy kun lapset mankuu lemmikkiä. Jos et jaksa sitä hoitaa, niin kannattaa etsiä sille uusi koti.
Kyllä minä sitä hoidan ja koulutan. Meillä on aina ollut koiria. Harmittaa vain tuo teinin asenne. Ap
Siinä on se hyvä puoli,ettei ehkä itse ota koskaan enää koiraa,kun on nähnyt ,mitä koiranhoito vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos kasvattaisit lastasi? Jos lapsi lupasi hoitaa koiraa, niin sanot, että lapselta lähtee netti, jos ei tee tiettyjä sovittuja perusasioita, eli tietty määrä ulkoilutuksia päivässä ja ruuat plus vedet. Sinä tietysti aikuisena seuraat, että näin tapahtuu.
. . .
Ihan mun ajatukset! Jos teini on luvannut hoitaa, nyt hoitaa. Ei mene hitto minnekään ennenkuin koira on käytetty kunnon lenkillä, syötetty, saanut puhtaaseen kulhoon raikasta vettä ja niin edelleen. Meillä lähtisi tuossa tilanteessa teiniltä netti ja taskurahat kyllä. Miksi hemmotella teini piloille? Hemmottelusta kärsivät kaikki, myös teinin kaverit, opettajat, tulevat pomot ja työkaverit, tulevat puolisot!
Lopeta riitely ja ole fiksu, koska riitely luo turhaa, todella negatiivista ilmapiiriä ja voi pahentaa asiaa, teini ei enää lainkaan halua sitten hoitaa koiraa tai pysty. Ehkä tuli sitten otettua riski siinä asiassa, kun koira hankittiin. Aikuinen on aina ensisijassa vastuussa eläimestä, ei nuori tai lapsi. Jos et jaksa, joku muu aikuinen ottaa sen. Mutta onko koiran kanssa helppoja tehtäviä, jotka teini tykkää tehdä. Siihen kellonaikaan kun jaksaa ja hän on virkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siinä yleensä käy kun lapset mankuu lemmikkiä. Jos et jaksa sitä hoitaa, niin kannattaa etsiä sille uusi koti.
Kyllä minä sitä hoidan ja koulutan. Meillä on aina ollut koiria. Harmittaa vain tuo teinin asenne. Ap
Siinä on se hyvä puoli,ettei ehkä itse ota koskaan enää koiraa,kun on nähnyt ,mitä koiranhoito vaatii.
Ei toimi. Eihän se nytkään hoida joten oppi on ihan toisenlainen. Otat kun huvittaa ja nakkaa menee kun ei huvita.
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen on aina vastuussa lemmikistä, ei lapsi tai nuori. Harkinta ja päätös lemmikin ottamisesta pitää tehdä vain tältä pohjalta. Itse kinusin lapsena koiraa, ja lopulta vanhemmat sellaisen suostuivat hankkimaan ollessani 12-vuotias.
Mutta luoja mitä valitusta ja ulinaa sain kuulla vielä kotoa muuttamisen jälkeenkin äidiltäni siitä, miten et hoitanut koiraa yhtään niin paljon mitä lupasit ja valtaosa hoitamisesta jäi äidille. Siis oikeasti, olin 12-vuotias!! Mitäköhän äiti kuvitteli? Kaiken lisäksi äiti oli kaikki päivät kotona, joten hänellä oli kyllä hyvää aikaa koiran ulkoilutukseen eikä myöskään ihme, että koira häneen ensisijaisesti leimautui.
Edelleen ihmettelen sitä, miten huonosti vanhemmat olivat asiaa suunnitelleet. Ja olen sentään itse jo nykyään 45-vuotias perheenäiti. 😊
No 12v ei kuitenkaan ole ihan pieni enää, meille tuli koira kun olin 7v(!) ja koska minä sen halusin niin hoito laitettiin minun vastuulleni. Eihän siitä tullut mitään, koira oli kaiken lisäksi aikuisena 20kg ja paimenkoirarotuinen. Toivon näin aikuisena että joku olisi tehnyt tuosta tilanteesta eläinsuojeluilmoituksen.
Teini hoitaa tai koira lähtee. Eikä asiasta neuvotella.