Skitsofrenian periytyvyys, kannattaako tehdä lapsia?

Vauva saa hapenpuutteen synnytyksessä. Siihen ei sun perintötekijäsi auta.

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäisenä oon huomannu et tyypit tekee muksuja vakavampiankin sairauksien periytyvyydellä. Skitsofreniaa voi hoitaa lääkkeillä? Et sä pysty takaamaan et lapaistas tulee terveitä vaik sukujuuret olis miten terveet. Joskus lapset kuolee tai vammautuu jopa tukehtumalla ruokaan tai hukkumalla vesisankoon. Tai syntyy muuten vain vammainen jälkeläinen.

Miksi tarkoituksella lisääntyä, kun tietää jo etukäteen että suvussa on paljon ongelmia? Onhan se nyt ihan eri asia jos terveet ihmiset tekee lapsia verrattuna siihen, että etukäteen jo tiedetään ettei ole kovinkaan hyviä geenejä jatkettavaksi.

Lisäksi vaikeasti mielenterveysongelmainen ihminen ei ole tasapainoinen, turvallinen ja hyvä vanhempi, ja lapsen elämä on kamalaa sellaisessa kodissa.

Tiedän nuoren naisen jonka äidillä on skitsofrenia. Tällä naisellakin on ja hänellä on kaksi lasta, haaveilee kolmannesta joka olisi vihdoin tyttö. Miehet on vaihtuneet, en tiedä onko sama isä lapsilla, jotain huumepiiriä kuitenkin. Levoton luonne ,muuttaa paikkakunnalta toiselle ja lapset kärsii.

N.10% skitsofreniatapauksista johtuu viruksista.

Sairastan skitsofreniaa enkä missään tapauksessa hankkisi lasta. Sairastuin teini-iässä ja sen jälkeen on ollut useita sairaalajaksoja. En kykene huolehtimaan läheskään aina edes itsestäni ja lapsi siihen lisäksi olisi omalla kohdallani täysin mahdoton. 

Porukka on täälläselkeesti aika yksimielinen siitä, ettei skitsofrenikon kannata hankkia lapsia, ettei tauti periydy.

Mites jos skitsofreniaa on kauempana suvussa, uskaltaako sillon lisääntyä? Missä se raja menee?

Vierailija kirjoitti:

Porukka on täälläselkeesti aika yksimielinen siitä, ettei skitsofrenikon kannata hankkia lapsia, ettei tauti periydy.

Mites jos skitsofreniaa on kauempana suvussa, uskaltaako sillon lisääntyä? Missä se raja menee?

Minä ainoa suvussa ja silti en todellakaan lisääntyisi johtuen omasta sairaudestani. 

Vierailija kirjoitti:

Porukka on täälläselkeesti aika yksimielinen siitä, ettei skitsofrenikon kannata hankkia lapsia, ettei tauti periydy.

Mites jos skitsofreniaa on kauempana suvussa, uskaltaako sillon lisääntyä? Missä se raja menee?

Itse ajattelen enemmän kykyä vanhemmuuteen kuin perintötekijöitä. Mieheni sedällä on skitsofrenia ja se ei olisi vaikuttanut ajatuksiini lasten hankinnasta. Miehen skitsofrenia on eri asia kun haluan että lähtökohtaisesti lapseni isä kykenee tasavertaiseen vanhemmuuteen. Tietenkin sairastua voi silloinkin kun lapset ovat jo syntyneet ja silloin asiaan joutuu sopeutumaan.

Vierailija kirjoitti:

Porukka on täälläselkeesti aika yksimielinen siitä, ettei skitsofrenikon kannata hankkia lapsia, ettei tauti periydy.

Mites jos skitsofreniaa on kauempana suvussa, uskaltaako sillon lisääntyä? Missä se raja menee?

Itse ajattelisin, että jos vanhemmalla tai isovanhemmalla on, niin se on iso riski, eikä ainoastaan genetiikan takia, vaan siksi ettei tällaiset ihmiset kykene kunnolliseen vanhemmuuteen. Jos lähisuvussa on useampia tapauksia, niin onhan se aika hälyyttävää. Jos jollain pikkuserkulla on, niin siitä en välittäisi millään tavalla.

Minullakin on yhden äidin sisaruksen suvunhaarassa ties minkälaista mielenterveysongelmaa, mutta se johtuu siitä, että eno on ollut aina varsin erikoinen ja yksinkertainen tapaus, ja vaimonsa rehellisesti sanottuna heikkolahjainen monenlaisella sukurasitteella. Tekivät ison lauman lapsia, joilla ei juurikaan koulutusta eikä elämänhallintaa, sen sijaan päihteitä ja mielenterveysongelmia riittää, ja sama meno jatkuu seuraavassakin sukupolvessa. Omaan lisääntymiseeni tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut, koska oma perheeni ja sukulinjani on aivan erilainen.

Minulla on ollut paranoidinen skitsofrenia diagnoosi 15 vuotta. Olen nyt 37 vuotias mies. Ne psykoosit johtuivat alkoholismista. Ei ole vaikuttanut diagnoosi niiden parin toipumisvuoden jälkeen elämääni mitenkään. Olen ollut 10 vuotta normaalisti kokoaikatyössä tes palkalla omalla ammattialalla. En käytä mitään lääkkeitä. En tarvitse. 3kk oli lääkitys suljetulla osastolla. Avohoidossa lopetin lääkkeiden syönnin heti, koska ne aiheuttavat väsymystä, aivosumua ja lihomista. Lääkkeet ovat erittäin haitallisia.

Lapsista ei kannata haaveilla, kun en jostain syystä kelpaa naisille. Johtuu ilmeisesti ulkonäöstä. En ole mikään kansikuvapoju.

Minä sairastuin vasta, kun minulla oli jo yksi lapsi. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Toisen lapsen olisin halunnut, mutta sairastumiseni jälkeen en enää uskaltanutkaan toista toivoa. Minulla on siis vain yksi lapsi, ja pelkään tosi paljon, että hänkin sairastuu psyykkisesti. Hän oireilee jonkin verran, on jo teini-ikäinen. Hänellä on mm.syömishäiriö. Pelkään, että se johtuu minun kasvatuksestani, en ole aina ollut täysissä voimissa häntä hoitaessani. Lääkityksellä pysyn kuitenkin jotenkin kunnossa. Suosittelen teitä harkitsemaan tarkkaan lasten hankintaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä näkisin, että skitsofreenikoiden, pahasti persoonallisuushäiriöisten, autistien, kehitysvammaisten, perinnöllisiä kuolemaan johtavia sairauksia sairastavien, päihdeongelmaisten ja väkivaltaisten kannattaa jättää lisääntymättä.

Mielisairaat tulisi laittaa pakkohoitoon mielisairaaloihin

pelkästään se laskisi rikoksia 50%

Vierailija kirjoitti:

Miten skitsofrenia periytyy?

Perinnölliset tekijät lisäävät alttiutta sairastua skitsofreniaan. Jos jompikumpi lapsen vanhemmista sairastaa skitsofreniaa, noin joka kymmenes lapsi sairastuu elinaikanaan skitsofreniaan. Perinnöllisten tekijöiden lisäksi erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat sairauden kehittymiseen.

google: skitsofrenia periytyvyys

Täysin arpapeliä siis.

Mikäli tätä on suvussa kannattanee ehkä jättää se kaikilla jännähuumeilla leikkiminen sivuun, vaikka kieltäytymällä menettäisikin "kavereita".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä näkisin, että skitsofreenikoiden, pahasti persoonallisuushäiriöisten, autistien, kehitysvammaisten, perinnöllisiä kuolemaan johtavia sairauksia sairastavien, päihdeongelmaisten ja väkivaltaisten kannattaa jättää lisääntymättä.

Mielisairaat tulisi laittaa pakkohoitoon mielisairaaloihin

pelkästään se laskisi rikoksia 50%

Kyllä on kova luku, mm. psykoosipotilaat tietenkin osaavat tehdä ison osan rikoksista.

Kyllä siellä vankiloissa suurin osa on syyntakeisia JA syystä.

Ystäväni biologisella isällä on skitsofrenia. Ystävä ei ole kasvanut bio-vanhempiensa kanssa, vaan tasapainoisessa kodissa vauvasta lähtien. Silti ystävä on kärsinyt mielenterveysongelmista 15-vuotiaasta lähtien, on masennusta, ahdistusta, syömishäiriö ym. Ei ole pystynyt opiskelemaan ammattia eikä ole koskaan ollut töissä.

Suvussa noin paljon skitsofreniaa ja ap tosissaan pohtii asiaa. Missään tapauksessa ei kannata hankkia lapsia, luulisi tämän olevan itsestään selvää.

Ei kannata tehdä lapsia oli tilanne mikä hyvänsä.

Minun bonus lapsellani on skitsofrenia. Hän on 32v on naimisissa ja kaksi lasta 6v. ja 3v. Hän on vakituisessa työssä kielenkääntäjänä pitää paljon työstään se tuo hänelle itsetuntoa. Hoitotasapaino on kohdallaan hän käy säännöllisesti terapiassa ja ottaa lääkkeensä: Ainakin toistaiseksi näyttää siinä perheessä kaikki olevan kohdallaan elän toivossa että nuoruuden kaksi psykoosijaksoa jäivät viimeisiksi niinkin voi käydä.  

Perinnöllisyyttä enemmän miettimisen arvoisena näkisin perheen voimavarat. Pikkulapsiaika valvomisineen on raskas terveellekin ja valvominen voi pahentaa sairauden oireita.

Mistä te lapsenne tekisitte?