Lue keskustelun säännöt.
Vauva 9kk antaa vain äidin hoitaa, apua
Väsynyt mama
08.06.2022 |
Hei!
Minulla on 9kk vanha ihana tyttö. Haasteena on että hän ei suostu kenenkään muun hoidettavaksi ja syötettäväksi kuin minun ja joskus harvoin isän, yleensä ei suostu syömään edes hänen tarjoamaansa ruokaa. Ongelma on tietenkin itse aiheutettu sillä mieheni tekee paljon reissutyötä (muutoinkin haastavaa ja aikaavievää eli olen neidin arjessa enemmän läsnä) ja meillä ei ole lainkaan sukulaisia tai tukiverkkoa paikkakunnalla jossa asumme, esim.isovanhemmat asuvat 500km päässä. He hoitaisivat vauvaa välillä mielellään jos näemme mutta tyttö huutaa välittömästi uusia ihmisiä, ei suostu syliin saati anna syöttää. En ole kehdannut pientä huudattaa.
Minulla ja miehelläni ei juuri ole ollut kahdenkeskistä aikaa, kerran yli puolen vuoden aikana pääsimme leffaan tytön nukkuessa kun hoidin sen unille ja siskoni päivysti kotona jos tulisi jotain. Nyt olisi kuitenkin tulossa tilaisuus päästä kuukauden päästä käymään parilla festarikeikalla jolloin olisimme poissa ehkä n. 6 tuntia ja mummin pitäisi saada tyttö ruokittua ja nukkumaan (osa poissaolosta olisi tätä uniaikaa :). Tyttö olisi silloin 10kk, ja hengähdyshetki tulisi todella tarpeeseen.
Mitä jos hän ei vain suostu syömään mummin tarjoamaa ruokaa ja itkee vaan? Kiinteät kyllä maistuu mutta vain kun minä annan. Yritettiin viimeksi pari viikkoa sitten kotiseudulla käydessä antaa mummin hoidella neitiä mutta itku oli lohdutonta: leikkiminen ym onnistuu kyllä reippaasti mutta syöminen ja muut toimet vaipanvaihdosta lähtien oli kamalaa parkua. Miten tätä voi edes harjoitella kun ei ole ketään muuta kuin minä ja mieheni :/ ja uusissa tilanteissa ja uusien ihmisten keskellä vauva takertuu minuun entistä enemmän.
Olisiko kenelläkään neuvoja? Paitsi jäädä aina vain kotiin vauvaa hoitamaan, sitä on tullut jo tehtyä jonkin aikaa :D
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Jos näin olisi, suurimmalla osalla ihmisitä olisi vakavia mielenterveysongelmia. Harvassa ovat ne, joita ei koskaan ole hoitoon laitettu vauvana.
Niin. Suurin osa ihmisistä ei oikein osaa olla parisuhteessa ja kaikenlaista muutakin vaikeutta löytyy. Mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä ja ihmisiä ahdistaa ja masentaa ja heillä on valtavasti kommunikaatio-ongelmia joita he eivät edes tunnista. Varhaislapsuuden kokemuksilla on valtava merkitys.
Lässyn lässyn lää. Se ei kenellekään mielenterveysongelmia tuota, jos välillä on jonkun muunkin kuin äitinsä helmoissa. Niin on oltu kautta aikojen.
Juuri kaltaisesi kylmästi pienen lapsen hätään suhtautuva ihminen on luultavasti tällainen väkisin muiden helmoihin jätetty. Samaa sarjaa kuin ne jotka sanovat että "minuakin piiskattiin ja tukistettiin lapsena ja hyvä tuli" - sellainen ihminen ei ole itsekään kunnossa eikä millään tavalla "hyvä" joka ajattelee, että lapsen pakottaminen hädän ja kivun kokemukseen on normaalia.
Hui, oikein yrität loukata :D Ikävä pilata fantasiasi, mutta äitini oli kotiäitinä siihen saakka, kun menin kouluun. Että se siitä teoriastasi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Jos näin olisi, suurimmalla osalla ihmisitä olisi vakavia mielenterveysongelmia. Harvassa ovat ne, joita ei koskaan ole hoitoon laitettu vauvana.
Niin. Suurin osa ihmisistä ei oikein osaa olla parisuhteessa ja kaikenlaista muutakin vaikeutta löytyy. Mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä ja ihmisiä ahdistaa ja masentaa ja heillä on valtavasti kommunikaatio-ongelmia joita he eivät edes tunnista. Varhaislapsuuden kokemuksilla on valtava merkitys.
Miten niin ei osaa? Todella monet ihmiset ovat parisuhteessa koko aikuisikänsä. Siltikin, vaikka olisivat olleet jo 3kk ikäisenä hoidossa niin kuin esim. äitini ikäpolvi oli. Äitini ollut naimisissa nyt 32v.
Yksilöt saattavat toki onnistua. Silti varmasti tiedät itsekin että pettäminen, mustasukkaisuus, epävarmuus, huono kommunikaatio, ahdistus, riittämättömyyden tunne ja moni muu on suurimman osan tuskana ihmissuhteissa. Varhaislapsuuden kokemuksilla on iso merkitys sinä miten koemme itsemme ja muut aikuisena. Suurin osa avioliitoista päättyy eroon, muista suhteista varmaan 90%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Henkilökohtaisesti allekirjoitan tämän. Olen sairastunut vaikeaan masennukseen 13-vuotiaana. Mitään muuta syytä tähän ei ole löydetty kuin se että minut laitettiin 9kk iässä hoitoon. Se oli minulle todella raju kokemus oltuani äidin kanssa kotona koko elämäni joka hetki siihen asti. Ehdin kiintyä hoidossa aikuiseen jonka kanssa olin 10h päivässä ja vuoden kuluttua hän vaihtoi työpaikkaa. Menetin siis kaksi kertaa ensisijaisen hoivaajani.
Kärsin masennuksen lisäksi persoonallisuuden hauraudesta sekä pakonomaisesta tarpeesta selviytyä ilman toisten apua. En pysty muodostamaan pysyviä parisuhteita vaikka rakastaisin toista, olen hyvin vetäytyvä ja haluan olla yksin vaikka voin huonosti kun en ole kontaktissa muihin ihmisiin. Olen 39-vuotias.
Tätä on hyvin paljon tutkittu ja se on oikeasti pienestä kiinni, kun vauvalle muodostuu trauma, jota alitajuisesti työstää koko elämänsä. Edelleenkään tätä ei ymmärretä ja toistellaan vaan, että no on ennenkin ja ihan hyvin pärjätty, mutta jos katsoo tilastoista alkoholismia, masentuneisuutta, sairauksia jne. ja vertaa varhaislapsuuden kokemuksiin, voidaan huomata, ettei kaikki ollutkaan ihan hyvin. Perusturvallisuus on kriittisen tärkeää lapsen ihan koko elämän kannalta.
Vauva pärjää kyllä 6h syömättä, jossei kerta kaikkiaan suostu syömään. Vauva ei myöskään varmasti itke koko 6h aikaa, 10-kuukautista voi viihdyttää jo niin monilla keinoilla. Ainoa asia, mitä hoitoon jättö vaatii on sinun ja hoitajan kantti. Jos sinä pystyt luottamaan vauvan hoitajalle ja hoitaja kestää itkun, niin kaikki menee hyvin. 10-kuinen ei siitä todellakaan traumatisoidu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Jos näin olisi, suurimmalla osalla ihmisitä olisi vakavia mielenterveysongelmia. Harvassa ovat ne, joita ei koskaan ole hoitoon laitettu vauvana.
Niin. Suurin osa ihmisistä ei oikein osaa olla parisuhteessa ja kaikenlaista muutakin vaikeutta löytyy. Mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä ja ihmisiä ahdistaa ja masentaa ja heillä on valtavasti kommunikaatio-ongelmia joita he eivät edes tunnista. Varhaislapsuuden kokemuksilla on valtava merkitys.
Miten niin ei osaa? Todella monet ihmiset ovat parisuhteessa koko aikuisikänsä. Siltikin, vaikka olisivat olleet jo 3kk ikäisenä hoidossa niin kuin esim. äitini ikäpolvi oli. Äitini ollut naimisissa nyt 32v.
Yksilöt saattavat toki onnistua. Silti varmasti tiedät itsekin että pettäminen, mustasukkaisuus, epävarmuus, huono kommunikaatio, ahdistus, riittämättömyyden tunne ja moni muu on suurimman osan tuskana ihmissuhteissa. Varhaislapsuuden kokemuksilla on iso merkitys sinä miten koemme itsemme ja muut aikuisena. Suurin osa avioliitoista päättyy eroon, muista suhteista varmaan 90%.
Jaa, että pettämisen aiheuttaa se, että joutui vauvana olemaan joskus isänkin kanssa. Tätä selitystä en olekaan vielä aiemmin kuullut, vaikka pettäjät osaavat kyllä monenlaista satua keksiä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tämä aloituksessa ilmenevä asenne on jokin tiedostamaton, piintynyt sadismi. Perinne elää suvussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Jos näin olisi, suurimmalla osalla ihmisitä olisi vakavia mielenterveysongelmia. Harvassa ovat ne, joita ei koskaan ole hoitoon laitettu vauvana.
Niin. Suurin osa ihmisistä ei oikein osaa olla parisuhteessa ja kaikenlaista muutakin vaikeutta löytyy. Mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä ja ihmisiä ahdistaa ja masentaa ja heillä on valtavasti kommunikaatio-ongelmia joita he eivät edes tunnista. Varhaislapsuuden kokemuksilla on valtava merkitys.
Miten niin ei osaa? Todella monet ihmiset ovat parisuhteessa koko aikuisikänsä. Siltikin, vaikka olisivat olleet jo 3kk ikäisenä hoidossa niin kuin esim. äitini ikäpolvi oli. Äitini ollut naimisissa nyt 32v.
Yksilöt saattavat toki onnistua. Silti varmasti tiedät itsekin että pettäminen, mustasukkaisuus, epävarmuus, huono kommunikaatio, ahdistus, riittämättömyyden tunne ja moni muu on suurimman osan tuskana ihmissuhteissa. Varhaislapsuuden kokemuksilla on iso merkitys sinä miten koemme itsemme ja muut aikuisena. Suurin osa avioliitoista päättyy eroon, muista suhteista varmaan 90%.
Suurin osa avioliitoista ei muuten pääty eroon, ainoastaan n 40% minään vuonna naimisiin menneistä on eronnut. Ensimmäinen avioliitto päättyy todennäköisimmin toisen osapuolen kuolemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Jos näin olisi, suurimmalla osalla ihmisitä olisi vakavia mielenterveysongelmia. Harvassa ovat ne, joita ei koskaan ole hoitoon laitettu vauvana.
Niin. Suurin osa ihmisistä ei oikein osaa olla parisuhteessa ja kaikenlaista muutakin vaikeutta löytyy. Mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä ja ihmisiä ahdistaa ja masentaa ja heillä on valtavasti kommunikaatio-ongelmia joita he eivät edes tunnista. Varhaislapsuuden kokemuksilla on valtava merkitys.
Lässyn lässyn lää. Se ei kenellekään mielenterveysongelmia tuota, jos välillä on jonkun muunkin kuin äitinsä helmoissa. Niin on oltu kautta aikojen.
Juuri kaltaisesi kylmästi pienen lapsen hätään suhtautuva ihminen on luultavasti tällainen väkisin muiden helmoihin jätetty. Samaa sarjaa kuin ne jotka sanovat että "minuakin piiskattiin ja tukistettiin lapsena ja hyvä tuli" - sellainen ihminen ei ole itsekään kunnossa eikä millään tavalla "hyvä" joka ajattelee, että lapsen pakottaminen hädän ja kivun kokemukseen on normaalia.
Hui, oikein yrität loukata :D Ikävä pilata fantasiasi, mutta äitini oli kotiäitinä siihen saakka, kun menin kouluun. Että se siitä teoriastasi :D
En yritä loukata. Minulle tämä vaan ei ole mikään huutonaurun paikka. Tunnekylmä sinusta selvästi silti tuli vaikka olit kotihoidossa. Psykopatia on sellainen juttu että se vain pahenee kun saa jakamatonta huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Henkilökohtaisesti allekirjoitan tämän. Olen sairastunut vaikeaan masennukseen 13-vuotiaana. Mitään muuta syytä tähän ei ole löydetty kuin se että minut laitettiin 9kk iässä hoitoon. Se oli minulle todella raju kokemus oltuani äidin kanssa kotona koko elämäni joka hetki siihen asti. Ehdin kiintyä hoidossa aikuiseen jonka kanssa olin 10h päivässä ja vuoden kuluttua hän vaihtoi työpaikkaa. Menetin siis kaksi kertaa ensisijaisen hoivaajani.
Kärsin masennuksen lisäksi persoonallisuuden hauraudesta sekä pakonomaisesta tarpeesta selviytyä ilman toisten apua. En pysty muodostamaan pysyviä parisuhteita vaikka rakastaisin toista, olen hyvin vetäytyvä ja haluan olla yksin vaikka voin huonosti kun en ole kontaktissa muihin ihmisiin. Olen 39-vuotias.
Tätä on hyvin paljon tutkittu ja se on oikeasti pienestä kiinni, kun vauvalle muodostuu trauma, jota alitajuisesti työstää koko elämänsä. Edelleenkään tätä ei ymmärretä ja toistellaan vaan, että no on ennenkin ja ihan hyvin pärjätty, mutta jos katsoo tilastoista alkoholismia, masentuneisuutta, sairauksia jne. ja vertaa varhaislapsuuden kokemuksiin, voidaan huomata, ettei kaikki ollutkaan ihan hyvin. Perusturvallisuus on kriittisen tärkeää lapsen ihan koko elämän kannalta.
KYLLÄ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Henkilökohtaisesti allekirjoitan tämän. Olen sairastunut vaikeaan masennukseen 13-vuotiaana. Mitään muuta syytä tähän ei ole löydetty kuin se että minut laitettiin 9kk iässä hoitoon. Se oli minulle todella raju kokemus oltuani äidin kanssa kotona koko elämäni joka hetki siihen asti. Ehdin kiintyä hoidossa aikuiseen jonka kanssa olin 10h päivässä ja vuoden kuluttua hän vaihtoi työpaikkaa. Menetin siis kaksi kertaa ensisijaisen hoivaajani.
Kärsin masennuksen lisäksi persoonallisuuden hauraudesta sekä pakonomaisesta tarpeesta selviytyä ilman toisten apua. En pysty muodostamaan pysyviä parisuhteita vaikka rakastaisin toista, olen hyvin vetäytyvä ja haluan olla yksin vaikka voin huonosti kun en ole kontaktissa muihin ihmisiin. Olen 39-vuotias.
Tätä on hyvin paljon tutkittu ja se on oikeasti pienestä kiinni, kun vauvalle muodostuu trauma, jota alitajuisesti työstää koko elämänsä. Edelleenkään tätä ei ymmärretä ja toistellaan vaan, että no on ennenkin ja ihan hyvin pärjätty, mutta jos katsoo tilastoista alkoholismia, masentuneisuutta, sairauksia jne. ja vertaa varhaislapsuuden kokemuksiin, voidaan huomata, ettei kaikki ollutkaan ihan hyvin. Perusturvallisuus on kriittisen tärkeää lapsen ihan koko elämän kannalta.
Laitapa linkkiä tutkimukseen, jonka mukaan vauvan perusturvallisuus=äidin kanssa 24/7 oleminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Jos näin olisi, suurimmalla osalla ihmisitä olisi vakavia mielenterveysongelmia. Harvassa ovat ne, joita ei koskaan ole hoitoon laitettu vauvana.
Niin. Suurin osa ihmisistä ei oikein osaa olla parisuhteessa ja kaikenlaista muutakin vaikeutta löytyy. Mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä ja ihmisiä ahdistaa ja masentaa ja heillä on valtavasti kommunikaatio-ongelmia joita he eivät edes tunnista. Varhaislapsuuden kokemuksilla on valtava merkitys.
Miten niin ei osaa? Todella monet ihmiset ovat parisuhteessa koko aikuisikänsä. Siltikin, vaikka olisivat olleet jo 3kk ikäisenä hoidossa niin kuin esim. äitini ikäpolvi oli. Äitini ollut naimisissa nyt 32v.
Yksilöt saattavat toki onnistua. Silti varmasti tiedät itsekin että pettäminen, mustasukkaisuus, epävarmuus, huono kommunikaatio, ahdistus, riittämättömyyden tunne ja moni muu on suurimman osan tuskana ihmissuhteissa. Varhaislapsuuden kokemuksilla on iso merkitys sinä miten koemme itsemme ja muut aikuisena. Suurin osa avioliitoista päättyy eroon, muista suhteista varmaan 90%.
Jaa, että pettämisen aiheuttaa se, että joutui vauvana olemaan joskus isänkin kanssa. Tätä selitystä en olekaan vielä aiemmin kuullut, vaikka pettäjät osaavat kyllä monenlaista satua keksiä :D
Yritin kirjoittaa pettyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tämä aloituksessa ilmenevä asenne on jokin tiedostamaton, piintynyt sadismi. Perinne elää suvussa.
Ikävää, että sinulla on niin hirveä isä, että oli oikein sadismia jättää sinut hänen hoitoonsa. Älä kuitenkaan yleistä oman kokemuksesi perusteella. Suurin osa miehistä osaa olla vauvojen kanssa aiheuttamatta heille traumoja.
Harjoittelua vaan. Jätätte naapureille ja tutuille muutamiksi tunniksi hoitoon muutaman kerran viikossa. Siinä se oppii kun ei vaihtoehtoja ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Jos näin olisi, suurimmalla osalla ihmisitä olisi vakavia mielenterveysongelmia. Harvassa ovat ne, joita ei koskaan ole hoitoon laitettu vauvana.
Niin. Suurin osa ihmisistä ei oikein osaa olla parisuhteessa ja kaikenlaista muutakin vaikeutta löytyy. Mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä ja ihmisiä ahdistaa ja masentaa ja heillä on valtavasti kommunikaatio-ongelmia joita he eivät edes tunnista. Varhaislapsuuden kokemuksilla on valtava merkitys.
Miten niin ei osaa? Todella monet ihmiset ovat parisuhteessa koko aikuisikänsä. Siltikin, vaikka olisivat olleet jo 3kk ikäisenä hoidossa niin kuin esim. äitini ikäpolvi oli. Äitini ollut naimisissa nyt 32v.
Yksilöt saattavat toki onnistua. Silti varmasti tiedät itsekin että pettäminen, mustasukkaisuus, epävarmuus, huono kommunikaatio, ahdistus, riittämättömyyden tunne ja moni muu on suurimman osan tuskana ihmissuhteissa. Varhaislapsuuden kokemuksilla on iso merkitys sinä miten koemme itsemme ja muut aikuisena. Suurin osa avioliitoista päättyy eroon, muista suhteista varmaan 90%.
Olen ajatellut, että valtaosa ihmisistä on jonkinasteisesti traumatisoituneita. Ehkä 90 %, optimistisesti. Kaikki erot johtuvat käsittääkseni traumasta, ainakin toisen osapuolen.
Vierailija kirjoitti:
Harjoittelua vaan. Jätätte naapureille ja tutuille muutamiksi tunniksi hoitoon muutaman kerran viikossa. Siinä se oppii kun ei vaihtoehtoja ole.
Sinusta on hauska ruokkia sadismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Henkilökohtaisesti allekirjoitan tämän. Olen sairastunut vaikeaan masennukseen 13-vuotiaana. Mitään muuta syytä tähän ei ole löydetty kuin se että minut laitettiin 9kk iässä hoitoon. Se oli minulle todella raju kokemus oltuani äidin kanssa kotona koko elämäni joka hetki siihen asti. Ehdin kiintyä hoidossa aikuiseen jonka kanssa olin 10h päivässä ja vuoden kuluttua hän vaihtoi työpaikkaa. Menetin siis kaksi kertaa ensisijaisen hoivaajani.
Kärsin masennuksen lisäksi persoonallisuuden hauraudesta sekä pakonomaisesta tarpeesta selviytyä ilman toisten apua. En pysty muodostamaan pysyviä parisuhteita vaikka rakastaisin toista, olen hyvin vetäytyvä ja haluan olla yksin vaikka voin huonosti kun en ole kontaktissa muihin ihmisiin. Olen 39-vuotias.
Tätä on hyvin paljon tutkittu ja se on oikeasti pienestä kiinni, kun vauvalle muodostuu trauma, jota alitajuisesti työstää koko elämänsä. Edelleenkään tätä ei ymmärretä ja toistellaan vaan, että no on ennenkin ja ihan hyvin pärjätty, mutta jos katsoo tilastoista alkoholismia, masentuneisuutta, sairauksia jne. ja vertaa varhaislapsuuden kokemuksiin, voidaan huomata, ettei kaikki ollutkaan ihan hyvin. Perusturvallisuus on kriittisen tärkeää lapsen ihan koko elämän kannalta.
Laitapa linkkiä tutkimukseen, jonka mukaan vauvan perusturvallisuus=äidin kanssa 24/7 oleminen.
Laitapa itse linkki tutkimukseen jonka mukaan on ok että vauvan hoitaja vaihtuu yllättäen. Äidistä ei ole kyse vaan vauvan ensisijaisesta hoitajasta. Kaikki fiksut sen jo tietävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Jos näin olisi, suurimmalla osalla ihmisitä olisi vakavia mielenterveysongelmia. Harvassa ovat ne, joita ei koskaan ole hoitoon laitettu vauvana.
Niin. Suurin osa ihmisistä ei oikein osaa olla parisuhteessa ja kaikenlaista muutakin vaikeutta löytyy. Mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä ja ihmisiä ahdistaa ja masentaa ja heillä on valtavasti kommunikaatio-ongelmia joita he eivät edes tunnista. Varhaislapsuuden kokemuksilla on valtava merkitys.
Lässyn lässyn lää. Se ei kenellekään mielenterveysongelmia tuota, jos välillä on jonkun muunkin kuin äitinsä helmoissa. Niin on oltu kautta aikojen.
Juuri kaltaisesi kylmästi pienen lapsen hätään suhtautuva ihminen on luultavasti tällainen väkisin muiden helmoihin jätetty. Samaa sarjaa kuin ne jotka sanovat että "minuakin piiskattiin ja tukistettiin lapsena ja hyvä tuli" - sellainen ihminen ei ole itsekään kunnossa eikä millään tavalla "hyvä" joka ajattelee, että lapsen pakottaminen hädän ja kivun kokemukseen on normaalia.
Hui, oikein yrität loukata :D Ikävä pilata fantasiasi, mutta äitini oli kotiäitinä siihen saakka, kun menin kouluun. Että se siitä teoriastasi :D
En yritä loukata. Minulle tämä vaan ei ole mikään huutonaurun paikka. Tunnekylmä sinusta selvästi silti tuli vaikka olit kotihoidossa. Psykopatia on sellainen juttu että se vain pahenee kun saa jakamatonta huomiota.
Lopetahan nyt. Sinä et voi tietää, millainen joku satunnainen nettikirjoittelija on luonteeltaan tai tunne-elämältään. Jos kuvittelet tuollaisia, hankkiudu psykiatriseen hoitoon harhojen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tämä aloituksessa ilmenevä asenne on jokin tiedostamaton, piintynyt sadismi. Perinne elää suvussa.
Ikävää, että sinulla on niin hirveä isä, että oli oikein sadismia jättää sinut hänen hoitoonsa. Älä kuitenkaan yleistä oman kokemuksesi perusteella. Suurin osa miehistä osaa olla vauvojen kanssa aiheuttamatta heille traumoja.
Tässä ei ole kyse hoitajan sukupuolesta vaan siitä miten tuttu ja läheinen hoitaja lapselle on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tämä aloituksessa ilmenevä asenne on jokin tiedostamaton, piintynyt sadismi. Perinne elää suvussa.
Ikävää, että sinulla on niin hirveä isä, että oli oikein sadismia jättää sinut hänen hoitoonsa. Älä kuitenkaan yleistä oman kokemuksesi perusteella. Suurin osa miehistä osaa olla vauvojen kanssa aiheuttamatta heille traumoja.
Puhuin aloituksen tapauksesta.
En syytä isää, lapsi on saattanut traumatisoitua äidin kanssa, eikä siksi kestä erilaisuutta edes isänsä kanssa..!
Se, että vanhempasi eivät osanneet hommiaan ei olisi muuttunut mitenkään, vaikka olisit ollut äidin kanssa kotona 18-vuotiaaksi saakka. Toiset vanhemmat ovat etäisiä oli tilanne mikä tahansa. Aivan turha yrittää perustella sitä jollain vauva-aikaisilla hoitopäivillä.