Lue keskustelun säännöt.
Vauva 9kk antaa vain äidin hoitaa, apua
Väsynyt mama
08.06.2022 |
Hei!
Minulla on 9kk vanha ihana tyttö. Haasteena on että hän ei suostu kenenkään muun hoidettavaksi ja syötettäväksi kuin minun ja joskus harvoin isän, yleensä ei suostu syömään edes hänen tarjoamaansa ruokaa. Ongelma on tietenkin itse aiheutettu sillä mieheni tekee paljon reissutyötä (muutoinkin haastavaa ja aikaavievää eli olen neidin arjessa enemmän läsnä) ja meillä ei ole lainkaan sukulaisia tai tukiverkkoa paikkakunnalla jossa asumme, esim.isovanhemmat asuvat 500km päässä. He hoitaisivat vauvaa välillä mielellään jos näemme mutta tyttö huutaa välittömästi uusia ihmisiä, ei suostu syliin saati anna syöttää. En ole kehdannut pientä huudattaa.
Minulla ja miehelläni ei juuri ole ollut kahdenkeskistä aikaa, kerran yli puolen vuoden aikana pääsimme leffaan tytön nukkuessa kun hoidin sen unille ja siskoni päivysti kotona jos tulisi jotain. Nyt olisi kuitenkin tulossa tilaisuus päästä kuukauden päästä käymään parilla festarikeikalla jolloin olisimme poissa ehkä n. 6 tuntia ja mummin pitäisi saada tyttö ruokittua ja nukkumaan (osa poissaolosta olisi tätä uniaikaa :). Tyttö olisi silloin 10kk, ja hengähdyshetki tulisi todella tarpeeseen.
Mitä jos hän ei vain suostu syömään mummin tarjoamaa ruokaa ja itkee vaan? Kiinteät kyllä maistuu mutta vain kun minä annan. Yritettiin viimeksi pari viikkoa sitten kotiseudulla käydessä antaa mummin hoidella neitiä mutta itku oli lohdutonta: leikkiminen ym onnistuu kyllä reippaasti mutta syöminen ja muut toimet vaipanvaihdosta lähtien oli kamalaa parkua. Miten tätä voi edes harjoitella kun ei ole ketään muuta kuin minä ja mieheni :/ ja uusissa tilanteissa ja uusien ihmisten keskellä vauva takertuu minuun entistä enemmän.
Olisiko kenelläkään neuvoja? Paitsi jäädä aina vain kotiin vauvaa hoitamaan, sitä on tullut jo tehtyä jonkin aikaa :D
Kommentit (121)
Apua, ootteko olleet vaan kotona lähinnä kahdestaan tämän koko 9 kuukautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvallasi on varmaan vähän herkkä temperamentti ja ikään kuuluvaa vierastusta ja eroahdistusta. Helpottaa kyllä iän kanssa, mutta varmasti tuo toisen hoitoon jättäminen on tosi raskasta vauvalle. Voi toki olla, että vauva rauhoittuu paremmin, kun olette poissa ja hän joutuu pakon edessä turvautumaan toiseen ihmiseen. Ainakin oma vauvani huusi vieraille hoitajille eniten, kun olin itse paikalla seuraamassa.
Onko vauvalla nyt eroahdistus/vierastusvaihe vai onko aina ollut noin?
Oletko vaan kokeillut jättää kaksin isän kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vauvallasi on varmaan vähän herkkä temperamentti ja ikään kuuluvaa vierastusta ja eroahdistusta. Helpottaa kyllä iän kanssa, mutta varmasti tuo toisen hoitoon jättäminen on tosi raskasta vauvalle. Voi toki olla, että vauva rauhoittuu paremmin, kun olette poissa ja hän joutuu pakon edessä turvautumaan toiseen ihmiseen. Ainakin oma vauvani huusi vieraille hoitajille eniten, kun olin itse paikalla seuraamassa.
Vauva huutaa äitiä kunnes äiti menee pois ja vauva joutuu tosiaan pakon edessä olemaan toisen aikuisen kanssa. Se voi olla todella pelottavaa vauvalle. Eri ihmisten kanssa oloa pitää harjoitella, ja se pitää tehdä aikuisten voimien ja ajan kustannuksella, ei vauvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ratkaisu on erittäin yksinkertainen. Kaikki vieraille jättämiset pitäisi ehdottomasti jättää sikseen, kunnes lapsi ei enää kauhistu niistä. Älä edes mieti muuta!!! Tämän kesän vielä annate kaikkesi lapselle - aika on suhteellisen lyhyt, mutta sitäkin kriittisempi.
Pikku hiljaa, ensin annat isälle/mummille/siskolle vaikka kymmeneksi minuutiksi. Kerrot lapselle, että lähdet (vaikka kauppaan/naapuriin/ulos tmv, jonka lapsi ymmärtää) ja tosiaan reippaasti lähdet pois. Hoitaja leikkii tai lukee lapsen kanssa sillä aikaa. Lapsi huutaa varmasti, mutta se ei haittaa, tottuu siihen että tulet takaisin, kun kerran lupasit. Tämä toistetaan mielellään joka päivä, niin että lapsi tottuu siihen. Pikku hiljaa voi aikaa pidentää. Pieni ero tekee hyvää sekä äidille että lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
korjaus: pitää, ei pitäisi. Siis kun kyse on neuvosta.
Ei, kun nyt ei ole ajankohtaista miettiä keinoja pakottamisen jatkamiselle. Ajatus on suorastaan mielipuolinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, ratkaisu on erittäin yksinkertainen. Kaikki vieraille jättämiset pitäisi ehdottomasti jättää sikseen, kunnes lapsi ei enää kauhistu niistä. Älä edes mieti muuta!!! Tämän kesän vielä annate kaikkesi lapselle - aika on suhteellisen lyhyt, mutta sitäkin kriittisempi.
Lapsi on jo nyt traumatisoitunut. Ellei asiassa jousteta edes muutaman kuukauden ajan, edessä on todennäköisesti vielä suurempia vaikeuksia. Voi yhdet festarit tuntua jälkeenpäin aika turhilta.
Festari, vai trauman pahentaminen?
Kerrothan, miten kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko vauvalla nyt eroahdistus/vierastusvaihe vai onko aina ollut noin?
Oli miten oli, lapsella on jokin kauhu, ja siihen pakkosopeuttaminen on puistattava asenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pikku hiljaa, ensin annat isälle/mummille/siskolle vaikka kymmeneksi minuutiksi. Kerrot lapselle, että lähdet (vaikka kauppaan/naapuriin/ulos tmv, jonka lapsi ymmärtää) ja tosiaan reippaasti lähdet pois. Hoitaja leikkii tai lukee lapsen kanssa sillä aikaa. Lapsi huutaa varmasti, mutta se ei haittaa, tottuu siihen että tulet takaisin, kun kerran lupasit. Tämä toistetaan mielellään joka päivä, niin että lapsi tottuu siihen. Pikku hiljaa voi aikaa pidentää. Pieni ero tekee hyvää sekä äidille että lapselle.
Ero tekee hyvää vasta sitten kun kumpikin on oppinut hiljalleen olemaan erossa toisesta. Tämä tulee toteuttaa herkän vauvan kanssa tosiaan rauhallisesti, muuten erossa oleminen on vain ahdistavaa ja tekee seuraavasta kerrasta vielä vaikeamman.
Nyt ehdottomasti teidän parisuhdeaikaa tärkeämpää on sinun oma aika + vauvan ja isän suhde! Eli aina kun mahdollista isä hoitaa vauvaa. Ei sitä suhdetta enää myöhemmin kurota kasaan jos toinen vanhempi jää jo tässä vaiheessa etäiseksi.
No festarit kannattaa unohtaa, ei noin pientä jätetä vielä hoitoon. Nyt isä paikalle ja hoitamaan, se on hänen tehtävänsä. Lapsia ei tehdä vain naisen huollettavaksi, vaan molemmat osallistuu. Isä vaihtaa sitten työpaikkaa, jos se ei tue perhe-elämää.
En voisi kuvitellakkaan tilannetta itselleni, jossa isä jäisi omalle lapselleen vieraaksi, eikä puoliso myöskään siihen suostuisi. Teillä on prioriteetit sekaisin. Vauva tai lapsi, joka kokee kiintymystä ja turvaa vanhemmista ei vierasta ja pelkää muita ihmisiä. Tietenkin lapsi vähän ihmettelee hetken, se on normaalia, mutta se että sairaanloisesti huutaa ei ole normaalia.
Sitä ei tule toteuttaa ollenkaan, niin kauan, kuin pakottamisessa on jo menty liian pitkälle. Kun jokin ei toimi, se ei toimi! Aika ei ole kypsä!!
Vierailija kirjoitti:
Festari, vai trauman pahentaminen?
Kerrothan, miten kävi.
Mikä trauma sillä lapsella on?
Ei isä paikalle, jos se kerran lasta kauhistuttaa. Lapsen pitää haluta hänen seuraansa, pakottaminen lisää KAMMOA.
Ei vauva rikki mene vaikka itkeekin, kun vaan olet läsnä. Kovasti harjoitusta vaan, etenkin isän kanssa! Oli kuinka haastava työ tahansa niin eikö se oma lapsi ole ykkönen.