Lue keskustelun säännöt.
Vauva 9kk antaa vain äidin hoitaa, apua
Väsynyt mama
08.06.2022 |
Hei!
Minulla on 9kk vanha ihana tyttö. Haasteena on että hän ei suostu kenenkään muun hoidettavaksi ja syötettäväksi kuin minun ja joskus harvoin isän, yleensä ei suostu syömään edes hänen tarjoamaansa ruokaa. Ongelma on tietenkin itse aiheutettu sillä mieheni tekee paljon reissutyötä (muutoinkin haastavaa ja aikaavievää eli olen neidin arjessa enemmän läsnä) ja meillä ei ole lainkaan sukulaisia tai tukiverkkoa paikkakunnalla jossa asumme, esim.isovanhemmat asuvat 500km päässä. He hoitaisivat vauvaa välillä mielellään jos näemme mutta tyttö huutaa välittömästi uusia ihmisiä, ei suostu syliin saati anna syöttää. En ole kehdannut pientä huudattaa.
Minulla ja miehelläni ei juuri ole ollut kahdenkeskistä aikaa, kerran yli puolen vuoden aikana pääsimme leffaan tytön nukkuessa kun hoidin sen unille ja siskoni päivysti kotona jos tulisi jotain. Nyt olisi kuitenkin tulossa tilaisuus päästä kuukauden päästä käymään parilla festarikeikalla jolloin olisimme poissa ehkä n. 6 tuntia ja mummin pitäisi saada tyttö ruokittua ja nukkumaan (osa poissaolosta olisi tätä uniaikaa :). Tyttö olisi silloin 10kk, ja hengähdyshetki tulisi todella tarpeeseen.
Mitä jos hän ei vain suostu syömään mummin tarjoamaa ruokaa ja itkee vaan? Kiinteät kyllä maistuu mutta vain kun minä annan. Yritettiin viimeksi pari viikkoa sitten kotiseudulla käydessä antaa mummin hoidella neitiä mutta itku oli lohdutonta: leikkiminen ym onnistuu kyllä reippaasti mutta syöminen ja muut toimet vaipanvaihdosta lähtien oli kamalaa parkua. Miten tätä voi edes harjoitella kun ei ole ketään muuta kuin minä ja mieheni :/ ja uusissa tilanteissa ja uusien ihmisten keskellä vauva takertuu minuun entistä enemmän.
Olisiko kenelläkään neuvoja? Paitsi jäädä aina vain kotiin vauvaa hoitamaan, sitä on tullut jo tehtyä jonkin aikaa :D
Kommentit (121)
Antaa? Vauva ei pysty ketään estämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Kaikki pakottamisyritykset toistaiseksi seis.
Teidän parisuhdeaika on kyllä nyt ihan viimeisenä tärkeyslistalla. Asap vauvan ja isän suhde kuntoon ennenkuin on myöhäistä. Lapselle on selvästi muodostunut jo jonkinlainen trauma hylkäämisestä tai hoivan puutteesta, kun noin kovasti reagoi tai sitten sinä olet ylisuojeleva mamma, joka vastaa heti jokaiseen inahdukseen, eikä lapsi saa hetkeäkään yrittää itse pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VAUVAN JA ISÄN SUHDE EI OLE KIIREELLINEN. Vauvan luottamus on, eikä luottamista voi pakottaa.
Ei vauvalla ole taitoa olla yksin muiden kuin ihan lähimpien joka päivä läsnä olevien kanssa ellei hänellä ole rauhaa ja tilaisuutta sitä opetella. On totta että lähimmän aikuisen pitää luottaa muihinkin aikuisiin lapsen hoidossa, mutta lapsi on se jonka reaktion mukaan tulee harjoitella ja edetä. Jos lapsen koko elämä on ollut käytännössä yhden aikuisen kanssa oloa ja häntä koetetaan äkkiä (ilman rauhallista toistuvaa totuttelua) saada olemaan muiden hoivissa, sitä voisi verrata tunnekokemuksena ehkä siihen että aikuinen pakotettaisiin olemaan alusvaatteillaan keskellä ruuhkaista toria ja häntä vaadittaisiin olemaan siinä rauhallinen ja iloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme tarve hakata päätä seinään... Ei uskota faktoja. Ei ihme, jos lasta ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Tällä reseptillä tuotetaan vakavia mielenterveysongelmia.
Jos näin olisi, suurimmalla osalla ihmisitä olisi vakavia mielenterveysongelmia. Harvassa ovat ne, joita ei koskaan ole hoitoon laitettu vauvana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä koronavauva, vuoteen ei käyty yhtään missään ja nähtiin vaan muutaman kerran ihmisiä. Meidän vauva ei vierastanut koskaan yhtään ketään, eikä yhtään mitään. Ei pelkää, eikä arastele. Väitän, että syy tähän on se että hänellä on ollut kaksi sata prosenttisen läsnäolevaa vanhempaa, jotka hoitaa yhdessä perheenä. Uskon, että hänelle on muodostunut niin vahva perusturva isästä ja äidistä, eli perheestä, että uskaltaa tutkia maailmaa avoimesti. Ja ei, lapsi ei ole mikään rasavilli hulluttelija vaan harkitsevainen ja rauhallinen, mutta uskaltaa ja kohtaa kaiken avoimesti.
On todellinen neiti. Kas kun ei prinsessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on saman ikäinen tyttö ja olen menossa muutaman viikon päästä illaksi festareille. Ei ole huolen häivää, kun vauvalla on hyvä suhde isäänsä jonka kanssa jää kotiin. Näin sen kuuluu mennä, otappa se miehesi nyt vakavaan puhutteluun!
Vierailija kirjoitti:
Jos on tärkeä meno, laitatte vaan hoitoon. Kyllä lapsi tuollaisesta selviää. Ja kyllähän se oppii vaatimaan, kun tietää että jos kiukuttelee äiti aina tulee.
Ei nämä curling-vanhemmat tajua. Sitten ovat muutaman vuoden päästä pulassa, kun 3v tekee mitä lystää ja äiti on täysin kädetön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos asiallisesti vastanneille.
Kyse ei ole siitä etteikö isä osallistuisi vauvansa hoitoon sen minkä työltään pystyy. Lapsi vaan turvautuu tällä hetkellä eniten minuun ja on tosi herkkä.
Käymme kyllä muksun kanssa vaikka missä,kylillä ja matkoilla,kaupoilla ja tapaamassa muita perheitä, mutta kaikki on hyvin kun olen mukana. Ongelma tulee siinä kohtaa kun häntä ei ole muut hoitaneet ja pitäisi jättää hoidettavaksi. Se nyt on ihan ymmärrettävää ja luonnollista ja nimenomaan sen vuoksi en ole lasta jättänytkään väkisin hoitoon.
Myös mahdollista tulevaa päivähoitoa ajatellen olisi ihana saada tyttö oppimaan että myös muut voivat hoitaa eikä siinä ole mitään hätää, mutta mahdollisuuksia tähän on tosi vähän; voi kun olisikin joku kenen kanssa treenata noita lyhyitä hoitopätkiä! Puolison kanssa meille kyllä riittää myös aika kolmisin vauvan kanssa joten paljon ollaan puuhattu triona, mutta joskushan meidänkin täytyy saada olla kaksin ja käydä vaikka siellä lempiartistin keikalla :)
Vauvan "oppimisella" ei ole kiire, hätä. Miten tämän voisi selvemmin sanoa? Mitä hanakkammin tätä ajatusta vastustatte, sitä enemmän vauva on kauhuissaan. Mikä asiassa on niin vaikea uskoa, tai hyväksyä?
Vierailija kirjoitti:
Meillä koronavauva, vuoteen ei käyty yhtään missään ja nähtiin vaan muutaman kerran ihmisiä. Meidän vauva ei vierastanut koskaan yhtään ketään, eikä yhtään mitään. Ei pelkää, eikä arastele. Väitän, että syy tähän on se että hänellä on ollut kaksi sata prosenttisen läsnäolevaa vanhempaa, jotka hoitaa yhdessä perheenä. Uskon, että hänelle on muodostunut niin vahva perusturva isästä ja äidistä, eli perheestä, että uskaltaa tutkia maailmaa avoimesti. Ja ei, lapsi ei ole mikään rasavilli hulluttelija vaan harkitsevainen ja rauhallinen, mutta uskaltaa ja kohtaa kaiken avoimesti.
Voithan sinä uskoa, vaikka menninkäisiin. Mutta ei se tosiasioista poista. Vierastaminen on luonnekysymys.
mun tyttö oli tuollainen. huusi niin, että sai hengitysvaijeuksia, jos yritettiin pakolla sopeuttaa. kyllä se ajan myötä helpottaa. mun tyttö jo lukiossa. on edelleen introvertti, mutta on myös hyviä ystäviä. tulee toimeen kaikkien kanssa, vaikka ei tykkää olla ihmisten keskellä. olen itse samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvallasi on varmaan vähän herkkä temperamentti ja ikään kuuluvaa vierastusta ja eroahdistusta. Helpottaa kyllä iän kanssa, mutta varmasti tuo toisen hoitoon jättäminen on tosi raskasta vauvalle. Voi toki olla, että vauva rauhoittuu paremmin, kun olette poissa ja hän joutuu pakon edessä turvautumaan toiseen ihmiseen. Ainakin oma vauvani huusi vieraille hoitajille eniten, kun olin itse paikalla seuraamassa.
Vauva huutaa äitiä kunnes äiti menee pois ja vauva joutuu tosiaan pakon edessä olemaan toisen aikuisen kanssa. Se voi olla todella pelottavaa vauvalle. Eri ihmisten kanssa oloa pitää harjoitella, ja se pitää tehdä aikuisten voimien ja ajan kustannuksella, ei vauvan.
No oma vauvani harrasti tuota huutoprotestia tosiaan ihan jokaisen hoitajan kanssa, jos olin paikalla. Myös isänsä, joka on varsin läsnäoleva ja turvallinen hoitaja. Huuto loppui vasta, kun lähdin kotoa pois ja silloin kaikki meni hyvin, kunnes tulin kotiin ja protestihuuto alkoi taas välittömästi. Olisiko tosiaan pitänyt olla 24/7 yhdessä vauvan kanssa koko vauvavuosi, jotta vauva ei koskaan karjuisi?
Ap. Mama kirjoitti:
Kiitos asiallisesti vastanneille.
Kyse ei ole siitä etteikö isä osallistuisi vauvansa hoitoon sen minkä työltään pystyy. Lapsi vaan turvautuu tällä hetkellä eniten minuun ja on tosi herkkä.
Käymme kyllä muksun kanssa vaikka missä,kylillä ja matkoilla,kaupoilla ja tapaamassa muita perheitä, mutta kaikki on hyvin kun olen mukana. Ongelma tulee siinä kohtaa kun häntä ei ole muut hoitaneet ja pitäisi jättää hoidettavaksi. Se nyt on ihan ymmärrettävää ja luonnollista ja nimenomaan sen vuoksi en ole lasta jättänytkään väkisin hoitoon.Myös mahdollista tulevaa päivähoitoa ajatellen olisi ihana saada tyttö oppimaan että myös muut voivat hoitaa eikä siinä ole mitään hätää, mutta mahdollisuuksia tähän on tosi vähän; voi kun olisikin joku kenen kanssa treenata noita lyhyitä hoitopätkiä! Puolison kanssa meille kyllä riittää myös aika kolmisin vauvan kanssa joten paljon ollaan puuhattu triona, mutta joskushan meidänkin täytyy saada olla kaksin ja käydä vaikka siellä lempiartistin keikalla :)
UNOHDA NYT HYVÄ IHMINEN SE VAUVAN PAKKOKOULUTUS, TOISTAISEKSI.
Hätiköimällä ei tule kuin kusipäisiä kakaroita, vai miten sanonta menee.
Älä tee yksinkertaisesta asiasta noin vaikeaa.
Mitä väliä?