Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun vaimo tuhlailee eikä ymmärrä mitään raha-asioista?
08.06.2022 |
Meillä on 2,5-vuotias lapsi, ja vaimo on tällä hetkellä kotihoidontuella. Minä käyn töissä ja nettopalkkani on lisineen 2600-2700e/kk vähän kuukaudesta riippuen. Olen lähihoitaja, joten tuollaisen palkan saaminen vaatii paljon tuplavuoroja ja yötöitä.
Vaimolla on täysin epärealistinen käsitys siitä millaiseen elintasoon meillä on nykyisillä tuloilla mahdollisuus.
Hän haluaisi isomman asunnon paremmalta alueelta, auton ja etelänlomia.
Asumme siis halvassa vuokrakaksiossa "huonolla alueella", autoa ei ole koska se maksaisi liikaa ja etelänlomiin ei todellakaan ole varaa.
Näistä asioista tulee riitaa usein, koska minua nätisti sanottuna ketuttaa raataa niska limassa ja saada vastineeksi pelkkää v*ttuilua ja nyrpeää naamaa. Ja vaimo on sitä mieltä että elämänsä on kurjaa eikä yhtään sellaista kuin muilla perheillä (=kavereidensa perheillä).
Lisäksi hän tuhlailee kotihoidontukeaan ties mihin merkkivaatteisiin (itselleen ja lapselle), ottaa niitä myös luotolle ja sitten kinuaa minua maksamaan kun ei itse pysty. Nytkin hänellä on Klarna-velkaa 937.
Hän vetoaa usein elatusvelvollisuuteeni ja saa raivarin jos ehdotan että hankinnoista keskusteltaisiin ensin yhdessä ja lapselle ostettaisiin uutena vain sellaisia asioita joita ei käytettynä löydy.
Mitä tässä voi tehdä? Työmäärää en lisää enää tuntiakaan, vaan tekisi mieli sanoa vaimolle että mene itse töihin.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut vähän katsoa kenen kanssa sen lapsen tekee?
Oli orgiat ja maskit päässä, niin en tunnistanut.
Heh, tuo en ollut minä.
Nämä raha-asiat eivät olleet ennen lapsen saamista mikään ongelma koska vaimo kävi silloin töissä (hän on tarjoilija) ja maksoi itse omat juttunsa.
Tuhlailuvaihe alkoi vasta lapsen synnyttyä.
-ap
Millainen oli vaimon lapsuus? Oliko paljon rahaa, oliko puutetta? Vaimo saattaa ajatelka, että hänen lapsensa ei joudu kulkemaan ryysyisdä ja siksi ostaa merkkikamaa. Todellisuudessa lapselle riittää asialliset vaatteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut vähän katsoa kenen kanssa sen lapsen tekee?
Oli orgiat ja maskit päässä, niin en tunnistanut.
Heh, tuo en ollut minä.
Nämä raha-asiat eivät olleet ennen lapsen saamista mikään ongelma koska vaimo kävi silloin töissä (hän on tarjoilija) ja maksoi itse omat juttunsa.
Tuhlailuvaihe alkoi vasta lapsen synnyttyä.
-ap
Tarjoilija. Siinä vastaus kaikkiin edelläkuvaamiisi ongelmiin. Toki et olisi itse lähärinä edes saanut tasokkaampaa naista, joten siinähän laskette senttejä loppuelämänne.
Onko hänellä työpaikka, mihin palata? Kohtahan se varmaankin on ajankohtaista, kun lapsi täyttää kolme
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut vähän katsoa kenen kanssa sen lapsen tekee?
pitikö tosiaan ottaa wt?
Jos ette ole kalliilla PK-seudulla. Mitäs jos tekee niin, että vaihtaa vuokra-asunnon kalliin maksun oman asunnon maksuun (yhtiövastike ja rahoitusvastike), alueelta joka ei ole huono, muttei ole kalliskaan ja on viihtyisää - helppo bussireitti eri paikkoihin. Ei tarvitse ottaa aina pankkilainaa, koska joillakin uusilla taloyhtiöllä on oma pankkilaina ja asunnon myydessäkin maksut saa hoitoon tai seuraava jatkaa. Missä hän haluaisi asua, entä sinä, kohtaavatko toiveet? Esim. olisi kohtuulliset vastikkeet.-Voiko hänen vanhempi tms maksaa hänen velan pois, ettei tule perintää ja hän ei ota velkaa enää. Hänelle voisi antaa oman rahan kuukaudessa joka on riittävä, jolloin ei tule riitaa tai hänen äitinsä avustaa kun on lapsenlapsi. Autoasia on hankala, tuskin kovin uutta autoa saa, jos panostaa asumiseen. Ja lomamatkaan voi säästää joskus tai hän voi itsekin keksiä jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on jo 2,5-vuotias. Lapsi päiväkotiin ja vaimo töihin.
Tämä ei ole tule vaimolle kuuloonkaan, vaan hän haluaisi jatkaa kotona olemista vielä pidempään. Onneksi ei sentään toista lasta halua, se tästä puuttuisikin.
Olen yrittänyt sanoa etten aio maksaa hänelle käyttörahaa kotihoidontuen loputtua vaan jos haluaa jotain omaa niin menee töihin. Mutta hänen mielestään minun on maksettava "kohtuullinen summa" koska olen elatusvelvollinen ja hän hoitaa yhteistä lastamme.
-ap
Kuten jo mainitsin niin että samoin vaimolla on se elatusvelvollisuus. Ilmoita että sinä jäit vuoristasi hoitovapaalle samaksi aikaa kun hän on ollut ja nautit elatuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko tehnyt laskelman siitä, mitä kulut ovat?
Vuokra, sähkö, vesi, lämpö, kotivakuutus
Netti, puhelimet
Liikenne
Muut vakuutukset
Lääkkeet, ehkäisy, hygienia
Lääkärit hammashoito
Kampaaja, parturi
Jos vaikka hammaslääkäriin menee 180 vuodessa, niin kuukautta kohti 15 euroa.
Tehkää kumpikin oma budjetti siitä, mihin rahojen tulisi riittää. Harva saa jaiken mitä haluaa. Viisas saa jotakin, mitä haluaa.
Auttaisiko tämä?
Keräätte vaimon kanssa menot ja tulot viimeiseltä kolmelta kuukaudelta.
Katsotte yhdessä, yrittäen olla toisianne syyttämättä, mikä on ollut oikeasti tarpeellista ja mikä enemmänkin viihde-huvittelu-hemmottelu -osastoa?
Jos avioliittosi on sinulle tärkeä, niin yhdessä eteenpäin ! Mutta pitää vaimonkin tajuta. Ja jos ei tajua, niin menköön. Mies saa Suomessa aina uuden vaimon, nainen hyvin harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten joku ehdotti, listaa kaikki kuukauden pakolliset menot: kämppä, vakuutukset, netti, puhelin, matkakulut töihin. Näytä myös omat tilinauhasi ja laita laskemaan, paljonko jää rahaa ruokaan ja muuhun kulutukseen. Et anna enää rahaa, lupaa maksaa ruokarahoista puolet kuittia vastaan. Lapsi sen verran iso, että hyötyisi päiväkodin arjesta: siellä on ammattilaiset kasvattamassa ja lapsi oppisi odottamaan vuoroaan ja vuorovaikutustaitoja. Sulla on velvollisuus täyttää lapsesi tarpeet, lapsen äitiä ei tarvitse elättää jollette yhdessä niin sovi.
Meillä sama homma, mutta kyse miehestäni (olen nainen).
Hän on työttömänä, minä lähihoitajana täysipäiväisesti työskentelen. Hinnat kun on noussut, ei meinaa olla enää varaa mihinkään, mutta mieheni ei tätä käsitä. Ei käsitä, että kaupasta ei voi ostaa mitä tahansa, eikä sitä, miksi olen tarkka siitä ettei meillä ole ylimääräistä elektroniikkaa päällä, jos sitä ei tarvitse. Saattaa olla, että tulessani töistä, on tietokone tyhjän panttina ollut päällä useamman tunnin tai televisio yms. Sähkölasku on näiden takia ihan järkyttävä ja turhaa energian tuhlausta.
Monet riidat käyty, nyt useammin hintojen noustessa. Usein tulee itkettyä, että työssäkäyvänä ei ole välillä varaa edes kämäiseen tonnikalapurkkiin. Mitään ei saa säästöön. Mistään ei hirveästi voi nipistää, auto on pakko olla jotta pääsen töihin, sen käyttöä kyllä olenkin rajoittanut muutoin.
Velaksi en enää ota mitään, hyvä että tavallisista arkisista laskuista selviää. Mutta mies ei meinaa tätäkään ymmärtää.
Töitä olen ehdottanut, tähän asti mikään paikka ei ole tuntunut kiinnostavan. Eroa olen harkinnut vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama homma, mutta kyse miehestäni (olen nainen).
Hän on työttömänä, minä lähihoitajana täysipäiväisesti työskentelen. Hinnat kun on noussut, ei meinaa olla enää varaa mihinkään, mutta mieheni ei tätä käsitä. Ei käsitä, että kaupasta ei voi ostaa mitä tahansa, eikä sitä, miksi olen tarkka siitä ettei meillä ole ylimääräistä elektroniikkaa päällä, jos sitä ei tarvitse. Saattaa olla, että tulessani töistä, on tietokone tyhjän panttina ollut päällä useamman tunnin tai televisio yms. Sähkölasku on näiden takia ihan järkyttävä ja turhaa energian tuhlausta.Monet riidat käyty, nyt useammin hintojen noustessa. Usein tulee itkettyä, että työssäkäyvänä ei ole välillä varaa edes kämäiseen tonnikalapurkkiin. Mitään ei saa säästöön. Mistään ei hirveästi voi nipistää, auto on pakko olla jotta pääsen töihin, sen käyttöä kyllä olenkin rajoittanut muutoin.
Velaksi en enää ota mitään, hyvä että tavallisista arkisista laskuista selviää. Mutta mies ei meinaa tätäkään ymmärtää.Töitä olen ehdottanut, tähän asti mikään paikka ei ole tuntunut kiinnostavan. Eroa olen harkinnut vakavasti.
Eroa.
Sanot vaan ettei ole varaa ja käsket vaimon mennä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei millään pahalla, mutta nyt viimeistään on otettava tiukka linja. Ette ilmeisesti ole raha-asioista puhuneet lainkaan ennen avioliittoa ja ellet pidä puoliasi, hän kuppaa sinusta joka pennin eikä ikinä mene töihin. Ennen pitkää alat antamaan hänelle periksi ja maksamaan hänen shoppailuvelkojaan ym. Nyt kova kovaa vastaan. Sanot ettet maksa hänen kotonaoloaan vaan haluat lapsen hoitoon ja rouvan töihin.
Kuulostaa ihan mun exältä. Osasyy miksi siitä tuli ex.
"Mitä tässä voi tehdä? Työmäärää en lisää enää tuntiakaan, vaan tekisi mieli sanoa vaimolle että mene itse töihin."
No sano. Jos vaimo ei opi rahan arvoa ja jatkaa vittuilujaan, kannattaa ehkä suosiolla vaan erota. Eikö nämä vaimon mieltymykset ja rahankäyttöongelmat tulleet ilmi jo ennen lapsentekoa?
Vierailija kirjoitti:
Jos ette ole kalliilla PK-seudulla. Mitäs jos tekee niin, että vaihtaa vuokra-asunnon kalliin maksun oman asunnon maksuun (yhtiövastike ja rahoitusvastike), alueelta joka ei ole huono, muttei ole kalliskaan ja on viihtyisää - helppo bussireitti eri paikkoihin. Ei tarvitse ottaa aina pankkilainaa, koska joillakin uusilla taloyhtiöllä on oma pankkilaina ja asunnon myydessäkin maksut saa hoitoon tai seuraava jatkaa. Missä hän haluaisi asua, entä sinä, kohtaavatko toiveet? Esim. olisi kohtuulliset vastikkeet.-Voiko hänen vanhempi tms maksaa hänen velan pois, ettei tule perintää ja hän ei ota velkaa enää. Hänelle voisi antaa oman rahan kuukaudessa joka on riittävä, jolloin ei tule riitaa tai hänen äitinsä avustaa kun on lapsenlapsi. Autoasia on hankala, tuskin kovin uutta autoa saa, jos panostaa asumiseen. Ja lomamatkaan voi säästää joskus tai hän voi itsekin keksiä jotain.
tollasen tuhlarin kanssa ei ole säästössä varmaan mitään kun eihän tästä summasta voi kauheasti yli jäädä, niin omistusasunnon osto on se vihoviimeinen temppu. Aso voisi olla vaihtoehto, toki niihin oltava etukäteen säästettynä 5-15% asolainan määrästä, asoja monesti vähän paremmilla alueilla. Toki voi olla että vaimolle ei asokaan kelpaisi. Tämä on juuri sen instaelämän negatiivinen vaikutus että luksuelämä näyttää olevan kaikkien saatavilla ja kaiken saa toki luotolla, kunnes koittaa maksupäivä. Totuus on että näillä tuloilla ei ylelliseen elämään ole varaa, edes 1000e/kk enemmän ei sitä toisi. Etelänmatkat saa korvata naapurimaiden risteilyillä eikä niissä mitään vikaa ole. Kaikilla ei ole varaa matkustaa etelään ja osa matkustaa luotolla. Tässä maailmantilanteessa ei ainakaan kannata kaivaa syvempää kuoppaa luottojen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Onko hänellä työpaikka, mihin palata? Kohtahan se varmaankin on ajankohtaista, kun lapsi täyttää kolme
Niinpä, jos sitä työpaikkaa ei ole valmiina odottamassa, niin on todellakin korkea aika hakea sitä. Ei ole millään muotoa vain yksin vaimosi päätettävissä, että hän haluaisi jatkaa vain kotona olemista, kerran teillä ei edes ole varaa siihen.
Suosittelen ihan aluksi samaa kuin muutama muukin tässä ketjussa eli että yhdessä laskette tulot ja pakolliset menot (sisältäen luottojen lyhentämisen) sentilleen. Sitten jäljellä olevat rahat jaatte vaikka viikkokohtaiseksi budjetiksi ja pysytte siinä. Alatte myös yhdessä kirjata menoja ylös sentilleen. Kun niin tekee pari kuukautta, näkee mihin rahat kuluvat ja kuinka niistä pienistä puroista syntyy isot virrat. Jos haluatte matkalle tai tehdä muun isomman hankinnan, teette sitä varten säästösuunnitelman ja säästätte rahat etukäteen. Mikään ei ole niin järjetöntä kuin matkustaa tai tehdä muuta ylimääräistä velaksi.
Tämä ei ole tule vaimolle kuuloonkaan, vaan hän haluaisi jatkaa kotona olemista vielä pidempään. Onneksi ei sentään toista lasta halua, se tästä puuttuisikin.
Olen yrittänyt sanoa etten aio maksaa hänelle käyttörahaa kotihoidontuen loputtua vaan jos haluaa jotain omaa niin menee töihin. Mutta hänen mielestään minun on maksettava "kohtuullinen summa" koska olen elatusvelvollinen ja hän hoitaa yhteistä lastamme.
-ap